Pyhä Raamattu

Esperanto

Proverbs

11

1Väärää vaakaa Herra vihaa, oikea punnus on hänelle mieleen.
1Malvera pesilo estas abomenajxo por la Eternulo; Sed plena pezo placxas al Li.
2Missä on ylpeys, sinne tulee häpeä, nöyrien kumppani on viisaus.
2Se venis malhumileco, venos ankaux honto; Sed cxe la humiluloj estas sagxo.
3Kunnon miestä ohjaa rehellisyys, omaan vilppiinsä kavala kaatuu.
3La senkulpeco de la piuloj gvidos ilin; Sed la falsemo pereigos la maliculojn.
4Rikkaus ei vihan päivänä auta, mutta oikeamielisyys pelastaa kuolemasta.
4Ne helpos ricxo en la tago de kolero; Sed bonfaremo savas de morto.
5Nuhteettomuus tasoittaa hurskaiden tien, jumalaton sortuu pahuuteensa.
5La justeco de piulo ebenigas lian vojon; Sed malpiulo falos per sia malpieco.
6Rehti elämä on rehellisen pelastus, himot ovat petturin paula.
6La justeco de piuloj savos ilin; Sed la pasio de maliculoj ilin kaptos.
7Kuolemaan katkeaa jumalattoman toivo, pahantekijän odotus raukeaa tyhjiin.
7Kiam mortas homo pia, ne pereas lia espero; Sed la atendo de la pekuloj pereas.
8Hurskas pelastuu ahdingosta, jumalaton joutuu hänen sijaansa.
8Piulo estas savata kontraux mizero, Kaj malpiulo venas sur lian lokon.
9Rienaajan puhe on toisille turmioksi, mutta tieto pelastaa oikeamieliset.
9Per la busxo de hipokritulo difektigxas lia proksimulo; Sed per kompreno piuloj savigxas.
10Hurskaan onni on kaupungin ilo, jumalattoman tuho on riemun aihe.
10Kiam al la piuloj estas bone, la urbo gxojas; Kaj kiam pereas malpiuloj, gxi estas gaja.
11Vilpittömien menestys rakentaa kaupungin, jumalattomien puheet repivät sen maahan.
11Per la beno de piuloj urbo altigxas; Kaj per la busxo de malpiuloj gxi ruinigxas.
12Tyhmä se, joka toisia pilkkaa, ymmärtäväinen pysyy vaiti.
12Kiu mokas sian proksimulon, tiu estas malsagxulo; Sed homo prudenta silentas.
13Juorukellolta salaisuus karkaa, uskotulla ystävällä se on tallessa.
13Kiu iras kun kalumnioj, tiu elperfidas sekreton; Sed kiu havas fidelan spiriton, tiu konservas aferon.
14Johtoa vailla kansa kulkee tuhoon, neuvonantajien viisaus tuo menestyksen.
14CXe manko de prikonsiligxo popolo pereas; Sed cxe multe da konsilantoj estas bonstato.
15Pahoin käy sen, joka vierasta takaa, huolilta välttyy, joka kädenlyöntiä karttaa.
15Malbonon faras al si tiu, kiu garantias por fremdulo; Sed kiu malamas donadon de mano, tiu estas ekster dangxero.
16Naiselle tuo kauneus kunniaa, miehelle voima rikkautta.
16Aminda virino akiras honoron, Kaj potenculoj akiras ricxon.
17Joka toisia auttaa, sitä autetaan, öykkäri vahingoittaa itseään.
17Bonkora homo donos bonon al sia animo, Kaj kruelulo detruas sian karnon.
18Jumalattoman voitto on pettävää. Joka vanhurskautta kylvää, saa pysyvän palkan.
18Malvirtulo akiras profiton malveran, Kaj la semanto de virto veran rekompencon.
19Oikeamielinen tavoittaa elämän. Joka pahaa etsii, etsii kuolemaa.
19Bonfarado kondukas al vivo; Kaj kiu celas malbonon, tiu iras al sia morto.
20Väärämielistä Herra kammoksuu, nuhteetonta hän rakastaa.
20Abomenajxo por la Eternulo estas la malickoruloj; Sed placxas al Li tiuj, kiuj iras vojon pian.
21Totisesti, paha ei rankaisua vältä, mutta vanhurskaan suku pelastuu.
21Oni povas esti certa, ke malvirtulo ne restos senpuna; Sed la idaro de virtuloj estos savita.
22Kultarengas sian kärsässä: kaunis nainen vailla ymmärrystä.
22Kiel ora ringo sur la nazo de porko, Tiel estas virino bela, sed malbonkonduta.
23Hyvien toiveista koituu hyvää, pahojen halusta versoo vihaa.
23La deziro de virtuloj estas nur bono; Sed malvirtuloj povas esperi nur koleron.
24Antelias antaa ja rikastuu yhä, saituri kitsastelee ja köyhtyy.
24Unu disdonas, kaj ricxigxas cxiam pli; Alia tro avaras, kaj tamen nur malricxigxas.
25Joka toisia ruokkii, syö itse kyllin, joka tarjoaa vettä, saa itse juoda.
25Animo benanta gxuos bonstaton; Kaj kiu trinkigas, tiu mem havos suficxe por trinki.
26Joka aittansa sulkee, sitä kansa kiroaa, jonka vilja on kaupan, sitä kiitetään.
26Kiu retenas grenon, tiun malbenas la popolo; Sed beno venas sur la kapon de tiu, kiu disdonas.
27Joka etsii hyvää, löytää onnen, joka pahaan pyrkii, sen pahoin käy.
27Kiu celas bonon, tiu atingos placxon; Sed kiu sercxas malbonon, tiun gxi trafos.
28Tuhoon kulkee, joka rikkauteensa turvaa, mutta hurskaat ovat kuin vihannat lehvät.
28Kiu fidas sian ricxecon, tiu falos; Sed virtuloj floros kiel juna folio.
29Taivasalle jää, joka ei talostaan piittaa, viisaan orjaksi tyhmyri päätyy.
29Kiu detruas sian domon, tiu heredos venton; Kaj malsagxulo estas sklavo de sagxulo.
30Hurskaudesta kasvaa elämän puu, viisaan sanat otetaan vastaan.
30La frukto de virtulo estas arbo de vivo; Kaj akiranto de animoj estas sagxulo.
31Hurskas saa palkkansa jo maan päällä, saati sitten jumalaton ja syntinen.
31Se virtulo ricevas redonon sur la tero, Tiom pli malvirtulo kaj pekulo!