¹Niihin aikoihin Juuda lähti pois veljiensä luota ja asettui erään Adullamissa asuvan miehen luo, joka oli nimeltään Hira.

¹Sel ajal läks Juuda ära oma vendade juurest ja siirdus ühe Adullami mehe juurde, kelle nimi oli Hiira.

²Siellä Juuda tapasi ka- naanilaisen naisen, Sua-nimisen miehen tyttären, otti hänet vaimokseen ja yhtyi häneen.

²Ja Juuda nägi seal kaananlase, Suua-nimelise mehe tütart, võttis selle ning heitis ta juurde.

³Nainen tuli raskaaksi ja synnytti pojan, joka sai nimekseen Er.

³Ja see jäi lapseootele ning tõi poja ilmale; ja ta pani sellele nimeks Eer.

⁴Sitten nainen tuli jälleen raskaaksi, synnytti pojan ja antoi hänelle nimeksi Onan.

⁴Ja tema jäi taas lapseootele ning tõi poja ilmale; ja ta pani sellele nimeks Oonan.

⁵Nainen synnytti vielä yhden pojan ja antoi hänelle nimeksi Sela. Juuda oli Selan syntymän aikoihin Kesibissä.

⁵Ja tema tõi veel ühe poja ilmale ja pani sellele nimeks Seela; ta oli Kesibis, kui ta selle ilmale tõi.

⁶Juuda otti esikoiselleen Erille vaimon nimeltä Tamar.

⁶Ja Juuda võttis Eerile, oma esmasündinule, naise nimega Taamar.

⁷Mutta Er, Juudan esikoinen, oli Herran silmissä kelvoton, ja Herra antoi hänen kuolla.

⁷Aga Eer, Juuda esmasündinu, oli Issanda silmis paha ja Issand laskis tema surra.

⁸Silloin Juuda sanoi Onanille: "Makaa veljesi lesken kanssa, täytä velvollisuutesi hänen lankonaan ja herätä eloon veljesi suku."

⁸Siis Juuda ütles Oonanile: 'Heida oma venna naise juurde, ole temale mehe eest ja soeta oma vennale sugu!'

⁹Mutta Onan tiesi, ettei lasta pidettäisi hänen omanaan, ja aina kun hän makasi kälynsä kanssa, hän antoi siemenensä mennä maahan, ettei antaisi jälke- läisiä veljelleen.

⁹Kuna aga Oonan teadis, et sugu ei pidanud saama temale, siis heites oma venna naise juurde ta hävitas oma seemne maha pillates, et mitte anda sugu oma vennale.

¹⁰Herran silmissä hänen tekonsa oli paha, ja siksi Herra antoi hänenkin kuolla.

¹⁰Aga see, mis ta tegi, oli Issanda silmis paha ja ta laskis surra ka tema.

¹¹Juuda sanoi silloin miniälleen Tamarille: "Muuta isäsi taloon ja asu siellä leskenä, kunnes poikani Sela on kasvanut aikuiseksi." Hän näet pelkäsi, että Selakin kuolisi veljiensä tavoin. Ja Tamar asettui isänsä taloon asumaan.

¹¹Siis Juuda ütles oma miniale Taamarile: 'Jää lesena oma isakotta elama, kuni mu poeg Seela on kasvanud suuremaks!' Sest ta mõtles: 'Muidu sureb seegi nagu ta vennad.' Ja Taamar läks ning jäi oma isakotta elama.

¹²Pitkän ajan kuluttua kuoli Suan tytär, Juudan vaimo. Suruajan jälkeen Juuda lähti adullamilaisen ystävänsä Hiran kanssa Timnaan lampaiden keritsiäisiin.

¹²Mõne aja pärast suri Suua tütar, Juuda naine. Kui Juuda leinaaeg oli möödunud, siis ta läks üles Timnasse oma lammaste niitjate juurde, tema ja ta sõber Hiira, Adullami mees.

¹³Kun Tamar sai tietää, että hänen appensa oli menossa Timnaan keritsemään lampaitaan,

¹³Ja Taamarile anti teada ning öeldi: 'Vaata, su äi läheb üles Timnasse lambaid niitma.'

¹⁴hän riisui leskenpukunsa, koristautui, peitti kasvonsa hunnulla ja istuutui Enaimin risteykseen Timnan tien varteen. Hän oli näet huomannut, ettei häntä haluttu antaa Selalle vaimoksi, vaikka tämä oli jo aikuinen.

¹⁴Siis ta võttis lesepõlve riided seljast ära, varjas ennast looriga ja kattis enese kinni ning istus Eenaimi väravasse, kust tee viib Timnasse, sest ta oli näinud, et Seela oli kasvanud suureks, teda aga ei olnud antud temale naiseks.

¹⁵Juuda näki Tamarin ja luuli häntä portoksi, koska Tamar oli peittänyt kasvonsa.

¹⁵Kui Juuda teda nägi, siis ta pidas teda hooraks, sest ta oli oma näo kinni katnud.

¹⁶Hän poikkesi Tamarin luo tien sivuun ja sanoi: "Minä haluan maata kanssasi." Hän ei tiennyt, että nainen oli hänen miniänsä. Tamar kysyi: "Mitä annat minulle siitä, että saat maata kanssani?"

¹⁶Ja ta pöördus teelt tema poole ning ütles: 'Lase ma heidan su juurde!' Sest ta ei teadnud, et see oli tema minia. Aga too vastas: 'Mis sa mulle annad, kui sa heidad mu juurde?'

¹⁷Juuda vastasi: "Minä lähetän sinulle vuohen laumastani." Tamar sanoi: "Hyvä on, kunhan annat minulle pantin siihen asti kun lähetät sen."

¹⁷Ta ütles: 'Ma läkitan sulle karjast ühe sikutalle.' Ja naine vastas: 'Jah, kui sa annad mulle pandi, seniks kui sa läkitad.'

¹⁸Juuda kysyi: "Mitä minun pitäisi antaa sinulle pantiksi?" Tamar vastasi: "Sinetti kaulastasi ja tuo sauva, joka sinulla on kädessäsi." Juuda antoi ne Tamarille ja makasi hänen kanssaan, ja Tamar tuli hänestä raskaaksi.

¹⁸Siis ta küsis: 'Mis võiks olla pandiks, mille ma pean sulle andma?' Ja tema vastas: 'Su pitsat ja vöö ja kepp, mis sul käes on.' Ja ta andis need temale ning heitis ta juurde; ja naine jäi temast lapseootele.

¹⁹Tamar lähti pois, riisui huntunsa ja pukeutui taas leskenpukuunsa.

¹⁹Siis ta tõusis ja läks ära ning võttis eneselt loori ja pani lesepõlve riided selga.

²⁰Juuda lähetti adullamilaisen ystävänsä Hiran viemään vuohen naiselle saadakseen panttinsa takaisin, mutta tämä ei löytänyt naista.

²⁰Ja Juuda läkitas oma sõbra, Adullami mehega sikutalle, et võtta pant naise käest; aga see ei leidnud teda.

²¹Hira kyseli paikkakunnan miehiltä: "Missä on se pyhäkköportto, joka istui Enaimin tienristeyksessä?" He vastasivat: "Ei täällä ole ollut mitään pyhäkköporttoa."

²¹Siis ta küsis meestelt seal paigas, öeldes: 'Kus on see liiderlik naine, kes oli Eenaimi tee ääres?' Aga need vastasid: 'Siin pole liiderlikku naist olnud.'

²²Niin hän palasi Juudan luo ja sanoi: "Minä en löytänyt sitä naista, ja paikkakunnan miehetkin sanoivat, ettei siellä ole ollut mitään pyhäkköporttoa."

²²Ja ta tuli tagasi Juuda juurde ning ütles: 'Ma ei leidnud teda. Ja mehedki seal paigas ütlesid: Siin pole liiderlikku naist olnud.'

²³Juuda sanoi: "Pitäköön nainen sitten pantin, muuten joudumme suotta naurunalaisiksi. Minä olen yrittänyt toimittaa hänelle tämän vuohen, mutta sinä et ole pystynyt löytämään häntä."

²³Siis ütles Juuda: 'Pidagu siis enesele, et me ei satuks pilke alla! Vaata, ma läkitasin selle siku, aga sina ei leidnud teda.'

²⁴Noin kolmen kuukauden kuluttua Juudalle tultiin kertomaan: "Sinun miniäsi Tamar on harjoittanut haureutta ja vieläpä tullut haureudesta raskaaksi." Juuda sanoi: "Viekää hänet poltettavaksi."

²⁴Aga kolme kuu pärast teatati Juudale ja öeldi: 'Su minia Taamar on hooranud, ja vaata, ta on hooratööst jäänud ka lapseootele.' Siis ütles Juuda: 'Tooge ta välja, et ta põletataks!'

²⁵Tama- ria oltiin jo viemässä, kun hän lähetti apelleen sanan: "Minä olen raskaana siitä miehestä, jonka nämä esineet ovat." Ja hän käski vielä sanoa: "Kat- so, kenelle tämä sinetti ja sen nauha sekä tämä sauva kuuluvat."

²⁵Kui ta välja toodi, siis ta läkitas sõna oma äiale: 'Sellest mehest, kelle omad need on, olen ma lapseootel!' Ja ta ütles: 'Tunnista nüüd, kelle see pitsat ja vöö ja kepp on!'

²⁶Juuda tunsi ne ja sanoi: "Hän on oikeassa. Minä tein häntä kohtaan väärin, kun en antanut häntä pojalleni Selalle vaimoksi." Juuda ei enää maannut Tamarin kanssa.

²⁶Ja Juuda tundis need ära ning ütles: 'Tema on minust õigem! Sest ma ei ole teda andnud oma pojale Seelale.' Ja ta ei ühtinud enam temaga.

²⁷Kun Tamarin piti synnyttää, kävi ilmi, että hänellä oli kohdussaan kaksoset.

²⁷Aga sünnitamise ajal, vaata, olid ta ihus kaksikud.

²⁸Hänen synnyttä- essään toinen lapsista työnsi kätensä ulos, ja käti- lövaimo sitoi lapsen käteen kirkkaanpunaisen langan ja sanoi: "Tämä tuli ensimmäisenä ulos."

²⁸Ja kui ta sünnitas, sirutus üks käsi välja; ja aitajanaine võttis ning sidus käe ümber helepunase lõnga, öeldes: 'See tuleb esmalt välja!'

²⁹Mutta lapsi veti kätensä takaisin, ja ulos tulikin hänen veljensä. Kätilövaimo sanoi: "Millaisen repeämän oletkaan saanut aikaan!" Siksi lapsi sai nimekseen Peres.

²⁹Aga kui ta oma käe tagasi tõmbas, vaata, siis tuli välja ta vend. Ja aitajanaine ütles: 'Missuguse lõhe sa küll enesele oled rebestanud!' Ja temale pandi nimeks Perets.

³⁰Sitten syntyi hänen veljensä, jolla oli kirkkaanpunainen lanka kädessään, ja hän sai nimek- seen Serah.

³⁰Ja pärast tuli välja tema vend, kelle käe ümber oli helepunane lõng; ja temale pandi nimeks Serah.