¹Ennussana Tyroksesta. Valittakaa, Tarsisin laivat, tuhottu on teidän satamanne! Kotimatkalla Kyproksesta te saitte sen kuulla.

¹Ennustus Tüürose kohta: Ulguge, Tarsise laevad, sest teie varjupaik hävitatakse! Kui nad tulevad kittide maalt, saab see neile teatavaks.

²Mykistykää, rannikon asukkaat, Sidonin kauppiaat! Sinun lähettilääsi, Foinikia, purjehtivat meriä,

²Vaikima peab rannarahvas, Siidoni kaupmees, kelle saadik sõidab merd.

³suuria vesiä. Sinun rikkautesi lähde oli Virran vilja, Niilin rantojen sato, sinä kävit sillä kauppaa kaikkien kansojen kanssa.

³Suurtel vetel oli Siihori külv ja Niiluse lõikus, temast sai rahvaste turg.

⁴Häpeä, Sidon, sinä meren vahva linna! Meri puhuu sinulle näin: "Enhän minä saa synnytyskipuja, en minä synnytä, en kasvata nuorukaisia, en saata neitoja täyteen mittaan!"

⁴Häbene, Siidon, sa tugev linn, sest meri kõneleb: 'Ma pole olnud lapsevaevas ega ole sünnitanud; ma pole kasvatanud noori mehi ega ole lasknud sirguda neitseid.'

⁵Kun viesti saapuu Tyroksesta Egyptiin, kauhu kouristaa sen asukkaita kuin synnytyskipu.

⁵Kui Egiptuses sellest kuuldakse, siis nad värisevad nagu kuuldusest Tüürosegi kohta.

⁶Purjehtikaa yli meren Tarsisin rannoille, puhjetkaa valitushuutoihin, te rannikon asujat!

⁶Tõtake Tarsisesse! Ulguge, rannarahvas!

⁷Tuoko nyt on teidän iloinen kaupunkinne, maineikas muinaisista päivistä, kaupunki, joka pitkin askelin edeten asutti kaukaiset rannat?

⁷On see teie rõõmus linn, mille algus on muistses ajas, keda jalad kandsid kaugele võõrana elama?

⁸Kuka sääti tällaisen kohtalon Tyrokselle, joka kruunasi kuninkaita, jonka ostajat ja myyjät olivat ruhtinaiden veroisia ja jonka kauppiaita kunnioitettiin kaikkialla?

⁸Kes on seda otsustanud kroonide jagaja Tüürose kohta, kelle kaupmehed on vürstid, kelle kaubitsejad on kõige auväärsemad maa peal?

⁹Sen teki Herra Sebaot nöyryyttääkseen ylpeän mielen, tehdäkseen mitättömäksi kaiken loiston, kaiken, mikä maassa on arvokasta.

⁹Vägede Issand on otsustanud teotada kogu toreduse kõrkust, alandada kõiki auväärseid maal.

¹⁰Viljele maatasi nyt, tytär Tarsis, niin kuin Niilin maata viljellään, sillä laivoja et enää veistä.

¹⁰Käi oma maa läbi, Tarsise tütar, otsekui Niilus! Vööd ei ole enam!

¹¹Herra kohotti kätensä merenrantaa kohti ja järkytti valtakuntia. Hän antoi käskyn ja tuomitsi tuhoon Foinikian linnoitetut kaupungit.

¹¹Tema sirutab käe mere kohale, paneb kuningriigid värisema - Issand annab käsu Kaanani kohta ta kindluste hävitamiseks.

¹²Hän sanoi: -- Enää et iloitse, raiskattu neitsyt, tytär Sidon! Vaikka lähtisit yli meren Kyprokseen, kittiläisten luo, sielläkään et saa rauhaa.

¹²Ta ütleb: 'Ära ole enam ülemeelik, kurjasti koheldud neitsi, Siidoni tütar! Tõuse, siirdu kittide juurde, aga sealgi ei ole sul rahu!'

¹³Muistakaa Kaldean maata, jossa asui suuri kansa! Assyria on senkin tehnyt villieläinten asunnoksi. Assyria pystyttää piiritystornit, luhistaa palatsit. Kaiken se murentaa rauniokasaksi.

¹³Vaata kittide maad! See on rahvas, keda ei olnud olemas, kes on siidonlaste rajatud: nemad püstitasid tema vahitornid, linnad ja paleed - tema teeb selle varemeiks.

¹⁴Valittakaa, Tarsisin laivat! Tuhottu on teidän turvapaikkanne.

¹⁴Ulguge, Tarsise laevad, sest teie kindlus on hävitatud!

¹⁵Sinä päivänä Tyros vaipuu unohdukseen yhden kuninkaan eliniäksi, seitsemäksi vuosikymmeneksi. Seitsemänkymmenen vuoden kuluttua Tyroksen käy kuin porton, josta laulussa kerrotaan:

¹⁵Ja sel ajal unustatakse Tüüros seitsmekümneks aastaks, ühe kuninga elupäevadeks. Seitsmekümne aasta pärast sünnib Tüürosega nagu hoora laulus:

¹⁶-- Käy harppuinesi kaupungin katuja kiertelemään, sinä unohdettu tyttö! Kun hyvin soittelet, laulat, sinut muistetaan taas!

¹⁶'Võta kannel, käi linnas ringi, sa unustatud hoor! Mängi ilusasti, laula usinasti, et sind meelde tuletataks!'

¹⁷Seitsemänkymmenen vuoden kuluttua Herra jälleen muistaa Tyrosta, ja se pääsee, hyvästä rahasta kuten ennenkin, harjoittamaan huoruutta kaikkien valtakuntien kanssa maan päällä.

¹⁷Seitsmekümne aasta pärast katsub Issand Tüürost ja see saab jälle hoorapalgale ning teeb hooratööd kõigi maailma kuningriikidega maa peal.

¹⁸Mutta sen portonpalkat pyhitetään Herralle. Niitä ei enää kasata aarrekammioihin eikä varastoida, vaan ne tulevat niiden hyväksi, jotka asuvat Herran pyhäkön äärellä. He saavat niistä runsaan ravinnon ja hienot vaatteet.

¹⁸Aga tema tulu ja hoorapalk on pühitsetud Issandale; seda ei kuhjata ega talletata, sest see tulu saab neile, kes elavad Issanda ees, külluslikuks toiduseks ja kauneiks kehakatteiks.'