¹Herra sanoi minulle: "Mene ostamaan itsellesi pellavavyö ja sido se vyötäisillesi. Varo kastelemasta sitä!"

¹Issand ütles mulle nõnda: 'Mine ja osta enesele linane vöö ja pane see niuete ümber, aga ära vii seda vette!'

²Minä ostin vyön ja sidoin sen vyötäisilleni, kuten Herra oli käskenyt.

²Ja ma ostsin Issanda sõna peale vöö ning panin selle enesele niuete ümber.

³Taas tuli minulle Herran sana:

³Siis tuli Issanda sõna mulle teist korda; ta ütles:

⁴"Ota mukaasi vyö, jonka olet ostanut ja jota pidät vyötäisilläsi, ja mene Eufratvirralle. Kätke vyö siellä kallionkoloon."

⁴'Võta vöö, mille sa ostsid, mis sul niuete ümber on, ja võta kätte ning mine Frati jõe äärde ja peida see seal kaljulõhesse!'

⁵Minä menin Eufratvirran rannalle ja kätkin vyön sinne, niin kuin Herra oli käskenyt.

⁵Ja ma läksin ning peitsin selle Frati jõe äärde, nagu Issand mind oli käskinud.

⁶Pitkän ajan kuluttua Herra sanoi minulle: "Lähde nyt hakemaan takaisin vyö, jonka minä käskin sinun kätkeä Eufratin rantaan."

⁶Ja kui hea tükk aega oli möödunud, ütles Issand mulle: 'Võta kätte, mine Frati jõe äärde ja võta sealt vöö, mille ma sind käskisin sinna peita!'

⁷Niin minä menin Eufratille ja kaivoin vyön esiin paikasta, johon olin sen kätkenyt. Mutta vyö oli mennyt pilalle, siitä ei ollut enää mihinkään.

⁷Siis ma läksin Frati jõe äärde ja kaevasin ning võtsin vöö paigast, kuhu ma selle olin peitnud, ja vaata, vöö oli rikutud, see ei kõlvanud kuhugi.

⁸Silloin minulle tuli tämä Herran sana:

⁸Ja mulle tuli Issanda sõna; ta ütles:

⁹"Näin sanoo Herra: Samalla tavalla minä teen lopun Juudan ja Jerusalemin korskeudesta.

⁹'Nõnda ütleb Issand: Selsamal kombel ma hävitan Juuda kõrkuse ja Jeruusalemma kõrkuse, mis on suur.

¹⁰Tämä paha kansa ei halua kuulla minun sanojani. Sen sydän on paatunut, se seuraa vieraita jumalia, palvelee ja rukoilee niitä. Siksi sille käy samoin kuin tälle vyölle, joka ei kelpaa enää mihinkään.

¹⁰See paha rahvas, kes ei taha mu sõna kuulda, kes elab oma südame paadumuses ja käib teiste jumalate järel, et neid teenida ja kummardada, saab selle vöö sarnaseks, mis ei kõlba kuhugi.

¹¹Niin kuin mies sitoo vyön vyötäisilleen, niin olen minä sitonut itseeni koko Israelin heimon ja Juudan heimon, sanoo Herra. Niiden piti olla minun kansani ja tuoda minulle kunniaa, ylistystä ja mainetta, mutta ne eivät totelleet minua.

¹¹Sest nagu vöö kinnitub mehe niudeil, nõnda ma kinnitasin enesele kogu Iisraeli soo ja kogu Juuda soo, ütleb Issand, et nad oleksid mulle rahvaks, kuulsuseks, kiituseks ja ehteks; aga nad ei kuulanud.

¹²"Puhu heille nämä sanat: Näin sanoo Herra, Israelin Jumala: viiniruukut ovat sitä varten, että ne täytetään viinillä. Jos sinulle sanotaan: 'Emmekö itsekin tiedä aivan hyvin, että viiniruukut täytetään viinillä?',

¹²Seepärast ütle neile see sõna: Nõnda ütleb Issand, Iisraeli Jumal: Iga kruus täidetakse veiniga. Ja kui nad sulle ütlevad: Kas me tõesti ise ei tea, et iga kruus täidetakse veiniga?,

¹³niin vastaa: Näin sanoo Herra: Minä täytän viinillä kaikki tässä maassa asuvat, minä juotan juovuksiin niin Daavidin istuimella istuvat kuninkaat kuin papit ja profeetatkin ja kaikki Jerusalemin asukkaat.

¹³siis vasta neile: Nõnda ütleb Issand: Vaata, ma täidan joomauimaga kõik selle maa elanikud, kuningad, kes istuvad Taaveti aujärjel, preestrid, prohvetid ja kõik Jeruusalemma elanikud,

¹⁴Minä lyön heidät murskaksi toinen toistaan vasten, myös isät ja pojat toinen toistaan vasten, sanoo Herra. Minä en säästä heitä. Armotta ja säälimättä minä teen heistä kaikista lopun."

¹⁴ja ma purustan nad üksteise vastu, isad ja pojad üheskoos, ütleb Issand. Mina ei tunne kaasa, ei kurvasta ega halasta, nõnda et jätaksin nad hävitamata.

¹⁵-- Kuunnelkaa tarkasti, herkistäkää korvanne, nujertakaa ylpeytenne -- Herra puhuu!

¹⁵Kuulge ja kuulatage, ärge suurustage, sest Issand on rääkinud!

¹⁶Antakaa Herralle, Jumalallenne, kunnia, ennen kuin tulee pimeä ja te kompastutte hämärillä vuorilla. Silloin te odotatte valoa, mutta hän muuttaa sen pimeydeksi, synkäksi yöksi.

¹⁶Andke au Issandale, oma Jumalale, enne kui saabub pimedus ja enne kui teie jalad hämaruses puutuvad vastu mägesid! Te ootate küll valgust, aga tema teeb selle surmavarjuks, muudab pilkaseks pimeduseks.

¹⁷Jos ette ota vastaan tätä varoitusta, minä itken teidän ylpeyttänne. Salassa minä itken ja valitan, kyyneleeni valuvat virtanaan, kun Herran kansa viedään vankeuteen.

¹⁷Aga kui te ei võta seda kuulda, siis mu hing nutab salajas teie kõrkuse pärast: nutab kibedasti ja mu silmist voolavad pisarad, et Issanda kari viiakse vangi.

¹⁸-- Sano kuninkaalle ja kuninkaan äidille: Astukaa alas valtaistuimelta ja nöyrtykää, sillä loistava kruunu on pudonnut päästänne!

¹⁸Ütle kuningale ja kuningannale: 'Istuge alamale, sest teie tore kroon on langenud teil peast!'

¹⁹Etelän kaupungit on menetetty, niihin ei ole pääsyä. Koko Juuda viedään pakkosiirtolaisuuteen, koko kansa joutuu vankeuteen.

¹⁹Lõunamaa linnad on suletud ja avajat ei ole. Kogu Juuda viiakse vangi, viiakse vangi tervenisti.

²⁰-- Jerusalem, katso mitä tapahtuu! Vihollinen ryntää pohjoisesta! Miten käy kansasi, joka on uskottu sinun haltuusi kuin uhkea lammaslauma?

²⁰Tõstke oma silmad üles ja vaadake, kuidas nad tulevad põhja poolt! Kus on kari, mis sulle oli antud, su ilusad kitsed ja lambad?

²¹Mitä sanot, kun Herra panee käskijöiksesi ne, joita olit tottunut pitämään ystävinä? Eikö tuska silloin polta sinua niin kuin synnyttävää naista?

²¹Mis sa siis ütled, kui ta paneb sulle valitsejaiks need, keda sa ise harjutasid enesele armukesteks? Küllap sind valdavad valud otsekui sünnitajat naist.

²²Silloin sinä kysyt mielessäsi: "Miksi minulle on näin käynyt?" Etkö ymmärrä, että monien syntiesi tähden sinun helmasi on nostettu ylös ja sinut on raiskattu!

²²Ja kui sa mõtled oma südames: 'Mispärast see juhtub mulle?', siis sinu suure süü pärast tõstetakse üles su hõlmad, su kannad saavad tunda vägivalda.

²³-- Voiko nubialainen muuttaa ihonsa väriä tai pantteri täpliään? Yhtä mahdotonta on teidän tehdä hyvää, niin syvälle pahaan te olette juurtuneet!

²³Kas etiooplane saab muuta oma nahka või panter oma täppe? Sel juhul saaksite head teha ka teie, kes olete harjunud kurja tegema.

²⁴Niin kuin autiomaan tuuli lennättää puimapaikalta akanat, niin minä hajotan teidät.

²⁴Ma pillutan teid nagu lendlevaid kõrsi kõrbe tuules.

²⁵Näin sinulle tulee käymään, Jerusalem! Tämä on se osa, jonka minä olen sinulle määrännyt, sanoo Herra, koska olet unohtanut minut ja luottanut valheeseen.

²⁵See on sinu liisk, sinu mõõdetud osa minult, ütleb Issand, sest sa oled unustanud minu ja oled lootnud vale peale.

²⁶Minä itse nostan helmasi sinun pääsi yli, niin että kaikki saavat nähdä alastomuutesi.

²⁶Nõnda minagi tõstan üles su hõlmad su näo peale, et nähtaks su häbi,

²⁷Minä olen nähnyt sinun aviorikoksesi, kiihkeän kiimasi, irstaan haureutesi! Olen nähnyt inhottavat jumalankuvasi kukkuloilla, peltojen liepeillä. Voi sinua, Jerusalem, kun et puhdistu! Kuinka kauan tätä vielä jatkuu?

²⁷su abielurikkumist ja su hirnumist, su häbiväärset kõlvatust. Välja küngastel olen ma näinud su jäledusi. Häda sulle, Jeruusalemm! Ei sina saa puhtaks! Kui kaua see veel kestab?'