¹Nämä ovat Herran sanat, jotka profeetta Jeremia julisti vieraita kansoja vastaan.

¹Issanda sõna, mis tuli prohvet Jeremijale rahvaste kohta:

²Egyptille. Jeremian ennustus farao Nekosta, Egyptin kuninkaasta, ja hänen sotajoukostaan Juudan kuninkaan Jojakimin, Josian pojan, neljäntenä hallitusvuotena, sinä vuonna, jona Babylonian kuningas Nebukadnessar kukisti faraon sotajoukon Karkemisissa Eufratin rannalla:

²Egiptuse kohta - Egiptuse kuninga, vaarao Neko sõjaväe kohta, kes oli Frati jõe ääres Karkemises, keda Paabeli kuningas Nebukadnetsar lõi Juuda kuninga Joojakimi, Joosija poja neljandal aastal:

³-- Kilvet esiin, egyptiläiset, valmistautukaa taisteluun!

³'Seadke valmis kilp ja kaitsevari ning tulge sõtta!

⁴Valjastakaa hevoset, nouskaa vaunuihin! Kypärät päähän, keihäät käteen, haarniskat päälle!

⁴Rakendage hobused! Ratsanikud, istuge selga! Asuge kohtadele, kiivrid peas! Haljastage piigid, riietuge soomusrüüdesse!

⁵-- Mutta mitä näenkään: Kaikki perääntyvät pelon vallassa, rohkeimmatkin miehet lyödään takaisin. He syöksyvät pakoon suin päin, kauhusta suunniltaan, sanoo Herra.

⁵Mis ma näen? Neil on hirm, nad taanduvad? Nende sangarid on löödud, nad põgenevad üha ega vaata tagasi. Hirm on igal pool - ütleb Issand.

⁶Nopeinkaan ei ennätä turvaan, rohkeinkaan ei pelastu. Pohjoisessa, Eufratin rannalla, he kaatuvat eivätkä nouse.

⁶Ei saa pakku kiire ega pääse vägev; põhja pool, Frati jõe ääres, nad komistavad ja langevad.

⁷-- Mikä tulvii kuin Niili, pärskyy kuin kuohuvat virrat?

⁷Kes see on, kes tõuseb nagu Niilus, kelle veed voogavad jõgedena?

⁸Egypti tulvii kuin Niili, pärskyy kuin kuohuvat virrat. Se sanoo: "Minä vyöryn koko maailmaan, hävitän kaupungit ja niiden asukkaat.

⁸Egiptus tõuseb nagu Niilus ja ta veed voogavad jõgedena. Ta ütleb: 'Ma tõusen, katan maa. Ma hävitan linna ja selle elanikud.'

⁹Eteenpäin, hevoset, vauhtiin, vaunut! Rynnätkää, soturit -- te Nubian ja Putin kilvenkantajat, te Ludin jousimiehet!"

⁹Sööstke püsti, hobused, kihutage pööraselt, sõjavankrid! Minge välja, võitlejad: etiooplased ja puudid, kilbikandjad, ja luudid, vilunud ammumehed!

¹⁰Mutta tämä on Herran Sebaotin päivä, tänään hän kostaa egyptiläisille. Hänen miekkansa ahmii kyllikseen, se juopuu vihollisen verestä. Herralla Sebaotilla on uhrijuhla pohjoisessa maassa Eufratin rannalla.

¹⁰See päev on Issandal, vägede Issandal, kättemaksupäev oma vaenlastele tasumiseks. Mõõk sööb, küllastub ja joobub nende verest; sest Issandal, vägede Issandal, on tapaohver põhjamaal Frati jõe ääres.

¹¹-- Nouse Gileadiin ja nouda balsamia, Egypti, sinä tyttö parka! Turhia ovat runsaat rohtosi, haavasi eivät parane.

¹¹Mine üles Gileadi ja võta palsamit, neitsi, Egiptuse tütar! Asjata tarvitad palju ravimeid - sinul ei ole paranemist.

¹²Kansat ovat jo kuulleet nöyryytyksesi, valitushuutosi on kiirinyt kaikkialle. Soturit kaatuivat toinen toisensa päälle, yksikään heistä ei enää nouse.

¹²Rahvad kuulevad su häbist ja su hädakisa täidab maa; sest vägev komistab vägeva peale ja üheskoos langevad mõlemad.'

¹³Tämä on Herran sana, jonka profeetta Jeremia julisti silloin kun Babylonian kuningas Nebukadnessar hyökkäsi Egyptiin valloittaakseen maan:

¹³Sõna, mis Issand rääkis prohvet Jeremijale Paabeli kuninga Nebukadnetsari tulekust Egiptusemaad lööma:

¹⁴-- Ilmoittakaa Egyptissä, kuuluttakaa Migdolissa, kertokaa Memfiksessä ja Tahpanhesissa: "Asettukaa asemiin, valmistautukaa taisteluun, miekka on jo syönyt kaikki naapurikansat!"

¹⁴'Andke teada Egiptuses ja kuulutage Migdolis, kuulutage Noofis ja Tahpanheesis, öelge: Astu ette ja ole valmis, sest mõõk õgib juba su ümber!

¹⁵Mitä näenkään: maassa lojuu jo mahtava jumalasi, se ei kestänyt -- Herra työnsi sen kumoon!

¹⁵Miks põgenes Apis? Ei jäänud püsima su härg, sest Issand ajas selle ära.

¹⁶Herra antoi monien kompastua, miehet kaatuivat vieri viereen. Toiset sanoivat: "Lähdetään täältä oman kansamme luo, palataan kotimaahan turvaan vihollisen miekalta."

¹⁶Ta pani komistama paljusid, kes ka langesid üksteise peale ja ütlesid: 'Tõuskem ja mingem tagasi oma rahva juurde ja oma sünnimaale, kaugele hävitava mõõga eest!'

¹⁷Antakaa faraolle, Egyptin kuninkaalle, uusi nimi: "Suurisuu, jonka aika on ohi".

¹⁷Hüüdke vaaraole, Egiptuse kuningale: Kiidukukk, kes laskis silmapilgu mööda!

¹⁸"Niin totta kuin minä elän", sanoo Kuningas -- Herra Sebaot on hänen nimensä -- "niin kuin Tabor on korkeampi muita vuoria ja niin kuin Karmel kohoaa merestä, niin ylivoimainen on hän, joka hyökkää kimppuusi.

¹⁸Nii tõesti kui ma elan, ütleb kuningas, kelle nimi on vägede Issand - tõesti, otsekui Taabor mägede keskel ja Karmel mere ääres - tuleb tema.

¹⁹Kootkaa tavaranne, te Egyptin asukkaat, teidät viedään pois! Memfis tulee autioksi, se hävitetään, siellä ei asu enää kukaan."

¹⁹Sea oma kraam vangiteekonnaks valmis, sina, kes sa seal elad, Egiptuse tütar! Sest Noof muutub õudseks, elaniketa varemeiks.

²⁰Egypti on uhkea hieho. Sen kimppuun lentää paarma pohjoisesta.

²⁰Egiptus on ilus õhvake, aga põhja poolt tuleb parm, tuleb.

²¹Palkkasoturit, joita se on hankkinut, ovat pulskia kuin juottovasikat, mutta hekin kääntyvät pakoon. Kaikki pakenevat pysähtymättä. Heille on tullut tuhon päivä, koittanut rangaistuksen aika.

²¹Palgasõduridki tema keskel on otsekui nuumvasikad; sest needki pöörduvad ja põgenevad üheskoos ega pea vastu, kui neile tuleb õnnetusepäev, nende karistusaeg.

²²Egypti sähisee kuin käärme, kun viholliset vyöryvät kohti. He käyvät sen kimppuun kirvein kuin puunhakkaajat.

²²Tema hääl on kui vingerdava ussi sisin. Sest nad saabuvad sõjaväega ja tulevad kirvestega tema kallale otsekui puuraiujad.

²³He kaatavat koko metsän, sanoo Herra, sen läpipääsemättömän! Heitä on enemmän kuin heinäsirkkoja, lukematon joukko.

²³Nad raiuvad maha tema metsa, ütleb Issand, kuigi see on läbitungimatu; sest neid on rohkem kui rohutirtse ja ükski ei suuda neid lugeda.

²⁴Onnettomasti käy Egyptin, se joutuu pohjoisen kansan käsiin.

²⁴Häbisse jääb Egiptuse tütar, ta antakse põhjamaa rahva kätte.

²⁵Näin sanoo Herra Sebaot, Israelin Jumala: "Minä rankaisen Amonia, Theban jumalaa, sekä koko Egyptiä -- sen jumalia ja kuninkaita, faraota ja kaikkia, jotka luottavat häneen.

²⁵Vägede Issand, Iisraeli Jumal, on öelnud: Vaata, ma karistan Noo Aamonit, ja vaaraod, Egiptust ning selle jumalaid ja kuningaid, vaaraod ja neid, kes loodavad tema peale.

²⁶Minä annan heidät niiden käsiin, jotka tavoittelevat heidän henkeään -- Babylonian kuninkaan Nebukadnessarin ja hänen joukkojensa käsiin. Mutta myöhemmin Egyptissä taas asutaan kuten ennenkin", sanoo Herra.

²⁶Ja ma annan nad nende kätte, kes püüavad nende elu, Paabeli kuninga Nebukadnetsari ja tema sulaste kätte. Aga pärast seda elatakse seal nagu muistseil päevil, ütleb Issand.

²⁷-- Älä pelkää, palvelijani Jaakob, älä kauhistu, Israel! Minä pelastan sinut kaukaisesta maasta, tuon jälkeläisesi pois sieltä, missä he ovat olleet vankeina. Jaakob palaa takaisin ja elää rauhassa, huolta vailla, kun kukaan ei häntä enää uhkaa.

²⁷Aga sina, mu sulane Jaakob, ära karda, ja Iisrael, ära ehmu! Sest vaata, ma päästan sind kaugelt ja sinu soo tema vangipõlvemaalt. Jaakob tuleb tagasi ning elab rahus ja muretult, ilma et keegi teda hirmutaks.

²⁸Älä pelkää, palvelijani Jaakob! Minä olen sinun kanssasi, sanoo Herra. Kansoista, joiden sekaan sinut hajotin, minä teen lopun, mutta sinua minä en tuhoa. Silti en jätä sinua rankaisematta, vaan oikeudenmukaisesti kuritan sinua.

²⁸Sina, mu sulane Jaakob, ära karda, ütleb Issand, sest mina olen sinuga. Sest ma teen lõpu kõigile rahvaile, kelle sekka ma olen sind pillutanud; aga sinule ma ei tee lõppu: ma karistan sind õiglaselt, aga hoopis karistamata ma sind küll ei jäta.'