¹Joosua kutsui koolle Ruubenin ja Gadin heimot sekä Manassen heimon toisen puoliskon

¹Siis kutsus Joosua ruubenlased, gaadlased ja Manasse poole suguharu

²ja sanoi: "Te olette tehneet kaiken, minkä Mooses, Herran palvelija, käski teidän tehdä, ja olette kaikessa noudattaneet minun käskyjäni.

²ning ütles neile: 'Te olete pannud tähele kõike, mida Mooses, Issanda sulane, teid käskis, ja olete võtnud kuulda minu häält kõiges, milleks mina teile olen käsu andnud.

³Koko tänä aikana ette ole hylänneet veljiänne, vaan olette noudattaneet Herran, Jumalanne, käskyjä.

³Te ei ole maha jätnud oma vendi selle pika aja jooksul kuni tänini ja olete pidanud, mida tuleb pidada - Issanda, oma Jumala käsku.

⁴Nyt Herra on antanut teidän veljienne päästä asumaan rauhassa, kuten hän lupasi, ja myös te voitte palata kotiin siihen maahan, joka teille kuuluu ja jonka Mooses, Herran palvelija, antoi teille omaksi Jordanin itäpuolelta.

⁴Nüüd on Issand, teie Jumal, andnud teie vendadele rahu, nagu ta neile lubas; pöörduge siis nüüd ümber ja minge oma telkide juurde, oma pärusmaale, mille Mooses, Issanda sulane, teile andis teisel pool Jordanit.

⁵Mutta huolehtikaa aina siitä, että tarkoin noudatatte niitä käskyjä ja ohjeita, jotka Mooses, Herran palvelija, antoi teille. Rakastakaa Herraa, Jumalaanne, kulkekaa aina hänen teitään, noudattakaa hänen käskyjään, pysykää hänelle uskollisina ja palvelkaa häntä koko sydämestänne ja sielustanne."

⁵Olge vaid väga hoolsad täitma käsku ja Seadust, mille Mooses, Issanda sulane, teile on andnud, et te armastaksite Issandat, oma Jumalat, ja käiksite kõigil tema teedel ja peaksite tema käske ja hoiaksite tema poole ning teeniksite teda kõigest oma südamest ja kõigest oma hingest!'

⁶Sitten Joosua siunasi heidät ja saattoi heidät matkaan, ja he lähtivät koteihinsa.

⁶Ja Joosua õnnistas neid ning saatis nad minema; ja nad läksid oma telkide juurde.

⁷Mooses oli antanut Manassen heimon toiselle puoliskolle maata Basanista, ja Joosua antoi heimon toiselle puoliskolle maata Jordanin länsipuolelta samalla kun hän antoi maata muille israelilaisille. Hyvästellessään lähtijöitä Joosua siunasi heidät

⁷Manasse poolele suguharule oli Mooses andnud maad Baasanis, aga teisele poolele andis Joosua koos nende vendadega lääne pool Jordanit; ja kui Joosua saatis nad nende telkide juurde, siis õnnistas tema ka neid

⁸ja sanoi vielä: "Kun te nyt palaatte koteihinne ja teillä on mukananne runsaasti omaisuutta, suuret karjalaumat, hopeaa, kultaa, pronssia ja rautaa sekä suuret määrät vaatteita, jakakaa vihollisilta saatu saalis veljienne kanssa."

⁸ja rääkis nendega, öeldes: 'Minge tagasi oma telkide juurde oma suure noosiga ja väga paljude loomadega, hõbeda, kulla, vase ja rauaga, ja väga suure hulga riietega; jaotage koos oma vendadega oma vaenlastelt saadud saak!'

⁹Niin Ruubenin ja Gadin heimot sekä Manassen heimon toinen puolisko erkanivat muista israelilaisista Silossa, Kanaaninmaassa, ja lähtivät Gileadiin, omaan maahansa, jonka he olivat saaneet Herran Moosekselle antaman säädöksen mukaisesti.

⁹Ja ruubenlased, gaadlased ja Manasse pool suguharu läksid tagasi ning tulid ära Iisraeli laste juurest Siilost, mis on Kaananimaal, et minna Gileadimaale, oma pärusmaale, kuhu nad olid asunud Moosese läbi antud Issanda käsul.

¹⁰Kun ruubenilaiset, gadilaiset ja manasselaiset tulivat Jordanin Gelilotiin, joka on Kanaaninmaassa, he rakensivat siellä Jordanin rannalle suuren ja komean alttarin.

¹⁰Kui ruubenlased, gaadlased ja Manasse pool suguharu jõudsid Jordani piirkonda Kaananimaal, siis nad ehitasid sinna Jordani äärde altari, silmapaistvalt suure altari.

¹¹Muut israelilaiset saivat tietää, että he olivat rakentaneet alttarin Kanaaninmaan rajalle israelilaisten alueelle Jordanin Gelilotiin.

¹¹Ja Iisraeli lapsed kuulsid räägitavat: 'Vaata, ruubenlased, gaadlased ja Manasse pool suguharu on ehitanud altari Jordani piirkonda vastu Kaananimaad, Iisraeli laste maa-ala teise äärde.'

¹²Silloin koko kansa kokoontui Siloon lähteäkseen sotaretkelle itäisiä heimoja vastaan.

¹²Kui Iisraeli lapsed seda kuulsid, siis kogunes terve Iisraeli laste kogudus Siilosse, et minna sõtta nende vastu.

¹³Israelilaiset lähettivät pappi Pinehasin, Eleasarin pojan, Gileadin maahan Ruubenin ja Gadin heimojen ja Manassen heimon toisen puoliskon luo.

¹³Ja Iisraeli lapsed läkitasid ruubenlaste, gaadlaste ja Manasse poole suguharu juurde Gileadimaale Piinehasi, preester Eleasari poja,

¹⁴Pinehasin mukana he lähettivät myös kymmenen päällikköä, yhden jokaisesta sukukunnasta, jokaisesta Israelin heimosta. Kukin näistä miehistä oli sukunsa päämies ja kuului Israelin sotajoukon päällikköihin.

¹⁴ja koos temaga kümme vürsti, üks perekonna vürst igast Iisraeli suguharust, igaüks neist oma perekonna peamees Iisraeli tuhandete seas.

¹⁵Tultuaan ruubenilaisten, gadilaisten ja manasselaisten luo Gileadin maahan he sanoivat näille:

¹⁵Ja need tulid ruubenlaste, gaadlaste ja Manasse poole suguharu juurde Gileadimaale ja rääkisid nendega, öeldes:

¹⁶"Koko Herran kansa kysyy: Miksi olette luopuneet Herrasta ja lakanneet seuraamasta häntä? Miksi olette ryhtyneet kapinaan Herraa vastaan rakentamalla oman alttarin?

¹⁶'Nõnda ütleb terve Issanda kogudus: Mis jumalavallatus see on, mida te olete osutanud Iisraeli Jumala vastu, et te nüüd taganete Issanda järelt, ehitate endile altari ja hakkate nüüd Issanda vastu mässama?

¹⁷Eikö meille riitä Peorissa tehty synti, josta saimme rangaistuksen ja josta emme vieläkään ole puhtaat?

¹⁷Kas meile on vähe Peori patust, millest me endid tänapäevani ei ole puhastanud ja millest tuli nuhtlus Issanda kogudusele?

¹⁸Jos te tänään luovutte Herrasta ja nousette häntä vastaan kapinaan, niin huomenna hän vihastuu koko Israelin kansaan.

¹⁸Ja teie tahate nüüdki taganeda Issanda järelt. Kui te täna mässate Issanda vastu, siis vihastub ta homme kogu Iisraeli koguduse peale.

¹⁹Jos pidätte saamaanne maata epäpuhtaana, tulkaa Herran omaan maahan, jossa hänen telttamajansa sijaitsee, ja asettukaa asumaan meidän keskuuteemme. Mutta älkää kapinoiko Herraa vastaan älkääkä nousko kapinaan meitäkään vastaan. Älkää siis rakentako omaa alttaria, joka ei ole oikea Herran, meidän Jumalamme, alttari.

¹⁹Aga kui teie pärusmaa on roojane, siis tulge üle Issanda pärusmaale, kus on Issanda elamu, ja asuge meie keskele, kuid ärge mässake Issanda vastu ja ärge mässake meie vastu, ehitades endile altari lisaks Issanda, meie Jumala altarile!

²⁰Ettekö muista, miten koko Israelin kansaa kohtasi viha, kun Akan, Serahin poika, rikkoi Herran käskyn ja kajosi saaliiseen, joka oli julistettu Herralle kuuluvaksi uhriksi? Eikä hän ollut ainoa, jonka oli kuoltava tämän synnin takia."

²⁰Eks talitanud Aakan, Serahi poeg, petise kombel hävitamisele määratuga? Siis langes viha terve Iisraeli koguduse peale, kuigi ta ju oli üksainus mees. Eks ta pidanud surema oma süü pärast?'

²¹Silloin ruubenilaiset, gadilaiset ja manasselaiset vastasivat Israelin joukkojen päämiehille:

²¹Siis ruubenlased, gaadlased ja Manasse pool suguharu vastasid ja rääkisid Iisraeli tuhandete peameestega:

²²"Oi Herra, jumalten Jumala! Herra, jumalten Jumala! Herra tietää, miksi me tämän teimme, ja myös Israelin on saatava se tietää. Jos me olemme olleet uskottomia sinua kohtaan, Herra, älä silloin säästä meitä tänään.

²²'Jumalate Jumal Issand, jumalate Jumal Issand, tema teab, ja Iisrael saagu teada: kui see on mässu ja truudusetuse pärast Issanda vastu - siis ära meid täna aita! -

²³Jos olemme rakentaneet tämän alttarin luopuaksemme sinusta ja uhrataksemme polttouhreja, ruokauhreja ja yhteysuhreja, niin rankaise sinä meitä, Herra!

²³et me ehitasime endile altari Issanda järelt taganemiseks, või selleks, et selle peal ohverdada põletus- ja roaohvreid, või et selle peal valmistada tänuohvreid - siis nõudku Issand ise aru!

²⁴Me rakensimme tämän, koska meillä oli huoli siitä, että teidän jälkeläisenne saattaisivat joskus tulevaisuudessa sanoa meidän jälkeläisillemme: 'Mitä tekemistä teillä on Herran, Israelin Jumalan kanssa?

²⁴Aga et niisugust tahet ei olnud, siis tegime seda mõeldes, et tulevikus võiksid teie lapsed meie lastega rääkida ja öelda: Mis on teil tegemist Issandaga, Iisraeli Jumalaga?

²⁵Herra on asettanut Jordanin erottamaan meidät teistä ruubenilaisista ja gadilaisista. Teillä ei ole mitään osuutta Herraan.' Tällaisin puhein teidän jälkeläisenne voisivat saada meidän jälkeläisemme luopumaan Herrasta.

²⁵Issand on ju pannud Jordani piiriks meie ja teie vahele, ruubenlased ja gaadlased. Teil ei ole Issandast osa! Teie lapsed võiksid keelata meie lapsi Issandat kartmast.

²⁶"Siksi me sanoimme: 'Meidän on rakennettava alttari, mutta ei polttouhria eikä teurasuhria varten.

²⁶Sellepärast me ütlesime: Tehkem siis enestele see altar, ehitades mitte põletus- ega tapaohvri tarvis,

²⁷Sen on oltava todisteena teille ja meille sekä myös jälkipolvillemme siitä, että mekin saamme palvella Herraa hänen pyhäkössään polttouhreillamme, teurasuhreillamme ja yhteysuhreillamme. Silloin teidän jälkeläisenne eivät voi tulevaisuudessa sanoa meidän jälkeläisillemme, ettei näillä ole osuutta Herraan.'

²⁷vaid see olgu tunnistajaks meie ja teie vahel ja meie järeltulevate põlvede vahel pärast meid, et me tahame toimetada Issanda teenistust tema palge ees oma põletus-, tapa- ja tänuohvritega, et teie lapsed ei saaks edaspidi öelda meie lastele: Teil ei ole Issandast osa!

²⁸Mutta jos he joskus niin sanovat meille tai meidän jälkeläisillemme, me vastaamme heille: 'Katsokaa tätä alttaria, jonka meidän isämme rakensivat Herran alttarin kaltaiseksi, ei polttouhreja eikä teurasuhreja varten, vaan todisteeksi teille ja meille.

²⁸Ja me mõtlesime: kui nad tulevikus nõnda ütlevad meile ja meie järeltulevaile põlvedele, siis me saame vastata: Vaadake Issanda altari kuju, mille meie vanemad on teinud mitte põletus- ega tapaohvri jaoks, vaid tunnistajaks meie ja teie vahele.

²⁹Mekö nousisimme kapinaan Herraa vastaan ja luopuisimme hänestä rakentamalla polttouhria, ruokauhria ja teurasuhria varten toisen alttarin sen alttarin lisäksi, joka on Herran, meidän Jumalamme, telttamajan edessä!'"

²⁹Jäägu meist kaugele, et mässaksime Issanda vastu ja taganeksime nüüd Issanda järelt, ehitades altari põletusohvri, roaohvri ja tapaohvri jaoks lisaks Issanda, meie Jumala altarile, mis on tema elamu ees!'

³⁰Pappi Pinehas sekä kansan päämiehet ja Israelin joukkojen päälliköt, jotka olivat hänen kanssaan, hyväksyivät sen, mitä ruubenilaiset, gadilaiset ja manasselaiset sanoivat.

³⁰Kui preester Piinehas ja koguduse vürstid ja Iisraeli tuhandete peamehed, kes olid koos temaga, kuulsid sõnu, mis ruubenlased, gaadlased ja manasselased rääkisid, siis oli see hea nende silmis.

³¹Pappi Pinehas, Eleasarin poika, sanoi ruubenilaisille, gadilaisille ja manasselaisille: "Nyt me voimme olla varmat, että Herra on yhä keskellämme. Te ette ole olleet hänelle uskottomia ettekä ole tehneet mitään sellaista, minkä vuoksi Herra rankaisisi meitä israelilaisia."

³¹Ja preester Eleasari poeg Piinehas ütles ruubenlastele, gaadlastele ja manasselastele: 'Nüüd me teame, et Issand on meie keskel! Et te seda jumalavallatust ei ole teinud Issanda vastu, siis te olete päästnud Iisraeli lapsed Issanda käest.'

³²Pappi Pinehas, Eleasarin poika, ja päälliköt palasivat Gileadista ruubenilaisten ja gadilaisten luota Kanaaninmaahan muiden israelilaisten luo ja toivat heille nämä tiedot.

³²Ja preester Eleasari poeg Piinehas ja vürstid läksid tagasi ruubenlaste ja gaadlaste juurest Gileadimaalt Kaananimaale Iisraeli laste juurde ning tõid neile sõna.

³³Israelilaiset hyväksyivät selityksen ja ylistivät Herraa. He lakkasivat suunnittelemasta maanmiehiään vastaan sotaretkeä, jonka tarkoituksena oli ollut hävittää ruubenilaisten ja gadilaisten maa.

³³Ja see sõna oli hea Iisraeli laste silmis ja Iisraeli lapsed kiitsid Jumalat ega mõelnud enam nende vastu sõttaminekule, et hävitada maad, kus elasid ruubenlased ja gaadlased.

³⁴Ruubenilaiset ja gadilaiset antoivat alttarille nimen Todistaja, koska alttari oli heille ja muille israelilaisille todisteena siitä, että Herra on Jumala.

³⁴Ja ruubenlased ja gaadlased andsid altarile nimeks 'See on tunnistaja meie vahel, et Issand on Jumal'.