¹Ennussana Ninivestä. Elkosilaisen Nahumin näyn kirja.

¹Ennustus Niineve kohta. Elkoslase Nahumi nägemuste raamat.

²Herra puolustaa omiaan, hän on Jumala, joka kostaa vihollisilleen. Herra kostaa, hän on täynnä vihaa, Herra kostaa vastustajilleen. Vihollisiaan hän ei lakkaa vihaamasta.

²Issand on kättemaksja ja püha vihaga Jumal, Issand on kättemaksja ja täis raevu. Issand maksab kätte oma vihameestele ja on vihane oma vaenlastele.

³Herra on kärsivällinen, mutta hänen voimansa on suuri, ei hän jätä rankaisematta. Myrskyssä ja rajuilmassa kulkee hänen tiensä, pilvet ovat hänen askeltensa pöly.

³Issand on pika vihaga ja rammult suur ja Issand ei jäta kedagi karistamata. Tema tee on tuulekeerises ja tormis ja pilved on tema jalgade tolm.

⁴Herra ärjäisee merelle ja kuivattaa sen, hän antaa kaikkien virtojen ehtyä. Basan ja Karmel kuihtuvat, Libanonin kukoistus lakastuu.

⁴Ta sõitleb merd ja kuivatab selle ning laseb taheneda kõik jõed. Närbuvad Baasan ja Karmel ja Liibanoni õied närtsivad.

⁵Vuoret järkkyvät hänen edessään, kukkulat hajoavat. Herra hävittää maan, koko maanpiirin, ja kaikki sen asukkaat.

⁵Mäed värisevad tema ees ja künkad sulavad. Tema palge ees kerkib maa, maailm ja kõik, kes seal elavad.

⁶Kuka kestää hänen raivoaan, kuka voi vastustaa hänen vihansa hehkua? Hänen suuttumuksensa purkautuu kuin tuli, ja kalliot halkeavat hänen voimastaan.

⁶Kes võiks seista tema sajatuse ees? Või kes võiks taluda tema tulist viha? Tema raev puhkeb nagu tuli, kaljudki purustatakse tema poolt.

⁷Hyvä on Herra, turvapaikka hädän päivänä, hän tuntee ne, jotka luottavat häneen.

⁷Issand on hea, varjupaik hädaajal, ja ta tunneb neid, kes tema juures pelgupaika otsivad.

⁸Kuin vyöryvä tulva hän tekee lopun vastustajistaan ja ajaa vihollisensa pimeyteen.

⁸Aga tulvavate voogudega teeb ta sellele paigale lõpu ja ajab oma vaenlased pimedusse.

⁹Ettekö te luota Herraan? Hän hävittää viholliset, toista kertaa ei teitä kohtaa onnettomuus.

⁹Mida te kavatsete Issanda vastu? Tema teeb lõpu! Häda ei tule teist korda!

¹⁰Tuli syö viholliset kuin orjantappuratiheikön, kuin kasan piikkipensaita. He palavat tuhkaksi kuin kuivat oljet.

¹⁰Sest olgugi nad põimunud nagu kibuvitsad ja joobunud oma joogist - nad hävitatakse kõik nagu kuivanud kõrred.

¹¹Sinusta, Ninive, lähti mies, joka hautoi mielessään pahaa, punoi juonia Herraa vastaan.

¹¹Sinust, Niineve, on lähtunud see, kes kavatseb kurja Issanda vastu, nurjatu nõuandja.

¹²Näin sanoo Herra: -- He ovat vahvoja ja heitä on paljon, mutta heidät lyödään maahan eikä heitä enää ole. Minä olen kurittanut sinua, Juuda, mutta en kurita enää.

¹²Nõnda ütleb Issand: Olgugi nad täisjõus ja olgugi neid nõnda palju, siiski tehakse neile lõpp ja nad kaovad. Ja kuigi ma sind, Juuda, olen alandanud, siis enam ma sind ei alanda.

¹³Nyt minä murran ikeen niskastasi ja särjen kahleesi.

¹³Nüüd ma murran su pealt tema kepi ja rebin katki su köidikud.

¹⁴-- Näin on Herra päättänyt sinusta, Ninive: Et saa nimellesi enää jälkeläisiä. Temppelistäsi minä hävitän jumalien patsaat ja kuvat. Sinun hautasi on jo kaivettu, et ole enää mitään.

¹⁴Aga sinu kohta, Niineve, on Issand andnud käsu: Su nime ei meenutata enam. Ma hävitan su jumalate kojast nikerdatud ja valatud kujud. Ma valmistan sulle haua, sest sa oled neetud.

¹⁵(H2:1)Katso, vuorilta lähestyvät ilosanoman tuojan askelet! Hän kuuluttaa: rauha on tullut. Vietä riemujuhliasi, Juuda, täytä kaikki lupauksesi. Ei koskaan enää käy sinun kimppuusi onnettomuuden tuoja. Hänet on lyöty ja tuhottu.