¹Hyvä on sen osa, joka ei vaella jumalattomien tavoin, ei astu syntisten teille, ei istu pilkkaajien parissa

¹Õnnis on inimene, kes ei käi õelate nõu järgi ega seisa patuste tee peal ega istu pilkajate killas,

²vaan löytää ilonsa Herran laista, tutkii sitä päivin ja öin.

²vaid kel on hea meel Issanda Seadusest ja kes uurib ta Seadust ööd ja päevad.

³Hän on kuin puu, vetten äärelle istutettu: se antaa hedelmän ajallaan, eivätkä sen lehdet lakastu. Hän menestyy kaikissa toimissaan.

³Siis ta on otsekui puu, mis on istutatud veeojade äärde, mis vilja annab omal ajal ja mille lehed ei närtsi; ja kõik, mis ta teeb, läheb korda.

⁴Niin ei käy jumalattomien. He ovat kuin akanat, joita tuuli ajaa.

⁴Aga nõnda ei ole õelad; vaid nad on nagu aganad, mida tuul laiali ajab.

⁵Väärintekijät saavat kerran tuomionsa, syntisillä ei ole sijaa vanhurskaiden joukossa.

⁵Sellepärast ei jää õelad püsima kohtus ega patused õigete koguduses.

⁶Herra ohjaa omiensa tietä, mutta jumalattomien tie päätyy tuhoon.

⁶Sest Issand tunneb õigete teed; aga õelate tee läheb hukka.