¹Daavidin psalmi. Herra on minun paimeneni, ei minulta mitään puutu.

¹Taaveti laul. Issand on mu karjane, mul pole millestki puudust.

²Hän vie minut vihreille niityille, hän johtaa minut vetten ääreen, siellä saan levätä.

²Haljale aasale paneb ta mind lebama, hingamisveele saadab ta mind;

³Hän virvoittaa minun sieluni, hän ohjaa minua oikeaa tietä nimensä kunnian tähden.

³tema kosutab mu hinge. Ta juhib mind õiguse rööbastesse oma nime pärast.

⁴Vaikka minä kulkisin pimeässä laaksossa, en pelkäisi mitään pahaa, sillä sinä olet minun kanssani. Sinä suojelet minua kädelläsi, johdatat paimensauvallasi.

⁴Ka kui ma kõnniksin pimedas orus, ei karda ma kurja, sest sina oled minuga; su karjasekepp ja su sau, need trööstivad mind.

⁵Sinä katat minulle pöydän vihollisteni silmien eteen. Sinä voitelet pääni tuoksuvalla öljyllä, ja minun maljani on ylitsevuotavainen.

⁵Sa katad mu ette laua mu vastaste silma all; sa võiad mu pead õliga, mu karikas on pilgeni täis.

⁶Sinun hyvyytesi ja rakkautesi ympäröi minut kaikkina elämäni päivinä, ja minä saan asua Herran huoneessa päivieni loppuun asti.

⁶Ainult headus ja heldus järgivad mind kõik mu elupäevad ja ma jään Issanda kotta eluajaks.