¹Asafin virsi. Jumala, miksi olet hylännyt meidät ainiaaksi, miksi vihasi hehkuu omaa laumaasi vastaan?

¹Aasafi õpetuslaul. Miks sa, Jumal, oled meid ära heitnud jäädavalt? Miks suitseb su viha su karjamaa lammaste vastu?

²Muista kansaasi, jonka kauan sitten itsellesi ostit, jonka lunastit omaksesi, muista Siionin vuorta, asuinsijaasi.

²Mõtle oma kogudusele, mille sa muiste oled enesele asutanud ja oma pärandi jaoks lunastanud, Siioni mäele, kus sina asud!

³Suuntaa askeleesi lohduttomille raunioille: vihollinen on raiskannut kaiken pyhäkössäsi.

³Tõsta oma sammud nendele igavestele varemetele, vaenlane on kõik rikkunud pühamus!

⁴Vihollisesi ovat riehuneet sinun pyhällä paikallasi, he ovat pystyttäneet sinne omat voitonmerkkinsä.

⁴Su vastased möirgasid su kohtumishoones, nad on oma tähised pannud tähisteks.

⁵Kerran he olivat kirveillä kaataneet vuorten tiheät metsät,

⁵Näis, nagu oleksid nad kirveid kõrgele tõstnud metsarägastikus.

⁶ja nyt he kirvein ja kangin pirstoivat temppelin puuleikkaukset.

⁶Nii lõid nad puruks kiinide ja haamritega kõik selle nikerdused.

⁷He sytyttivät sinun temppelisi tuleen, saastuttivat ja hävittivät maan tasalle sinun nimesi asunnon.

⁷Nad on su pühamu süüdanud tulega põlema, su nime eluaseme on nad reostanud maani.

⁸He sanoivat: "Me tuhoamme kaiken", ja he polttivat Jumalan pyhäköt koko maasta.

⁸Nad ütlesid oma südames: 'Hävitagem need täielikult!' Nad põletasid maha kõik Jumala kogudusekojad kogu maal.

⁹Emme ole enää nähneet ennusmerkkejä, meillä ei enää ole profeettoja, ei ketään, joka tietäisi, kuinka kauan tätä jatkuu.

⁹Oma tähiseid me ei näe, prohvetit ei ole enam, ja meie seas ei ole kedagi, kes teaks, kui kaua.

¹⁰Jumala, kuinka kauan vihollinen saa herjata, saako vihollinen häväistä nimeäsi iäti?

¹⁰Kui kaua, oh Jumal, saab tagakiusaja teotada? Kas vaenlane võib sinu nime laimata jäädavalt?

¹¹Miksi pidättelet kättäsi? Kohota oikea kätesi ja tee hävityksestä loppu!

¹¹Miks sa tõmbad tagasi oma käe, oma parema käe? Tõmba see välja oma põuest, hävita!

¹²Jumala, jo ammoisista ajoista sinä olet ollut kuninkaani, sinä teet suuria tekoja kaikkialla.

¹²Jumal on muistsest ajast mu kuningas, kes maailmas teostab päästmise.

¹³Sinä hämmensit voimallasi meren, sinä murskasit merihirviöiden päät.

¹³Sina lõhestasid oma võimusega mere kaheks, sina lõid katki lohede pead vete peal.

¹⁴Itsensä Leviatanin päät sinä musersit ja ruhon annoit petojen ruoaksi.

¹⁴Sina purustasid Leviatani pead, sa andsid need söögiks meresõitjale rahvale.

¹⁵Sinä puhkaisit kuohumaan lähteet ja purot, sinä kuivasit ehtymättömät virrat.

¹⁵Sina lõhkusid allikad ja jõed, sina tegid voolavad jõed kuivaks.

¹⁶Sinun on päivä ja sinun on yö, olet pannut paikoilleen auringon ja kuun.

¹⁶Sinu päralt on päev ja öögi on sinu päralt, sina oled valmistanud valguse ja päikese.

¹⁷Sinä olet määrännyt kaikki maan rajat, sinä olet luonut kesän ja talven.

¹⁷Sina oled seadnud kõik ilmamaa rajad, suve ja talve oled sina teinud.

¹⁸Muista, Herra, että vihollinen on herjannut, että tuo mieletön kansa on häpäissyt nimeäsi.

¹⁸Mõtle sellele! Vaenlane teotab Issandat ja jõle rahvas laimab su nime.

¹⁹Älä jätä petojen armoille niitä, jotka sinua ylistävät, säästä köyhien palvelijoittesi henki.

¹⁹Ära anna oma tuvikese hinge kiskjate kätte, ära unusta oma viletsate elu jäädavalt!

²⁰Älä unohda liittoasi, kun väkivalta pesii maan pimennoissa.

²⁰Vaata oma lepingule! Sest pimedad maanurgad on täis vägivalda.

²¹Älä salli sorretun kääntyä pois apua saamatta, kurja ja köyhä ylistäkööt sinun nimeäsi.

²¹Ära lase rõhutuid tulla häbiga tagasi, viletsad ja vaesed kiitku sinu nime!

²²Nouse, Jumala! Tämä on sinun asiasi, vie se voittoon! Muista, että mielettömät pilkkaavat sinua kaiken päivää.

²²Tõuse, Jumal, seleta oma riiuasi, mõtle teotamisele, mis kogu päeva tuleb jõledalt mehelt!

²³Kuule, miten vihollisesi huutavat, miten vastustajiesi raivo alati yltyy.

²³Ära unusta oma vastaste kisa, nende möll, kes sulle vastu hakkavad, kohub suuremaks alatasa!