1Herra on kuningas! Riemuitkoon maa, iloitkoot meren saaret ja rannat!
1Issand on kuningas, maa ilutsegu! Rõõmustagu saarte hulk!
2Pilvi ja pimeys ympäröi häntä, hänen istuintaan kannattavat vanhurskaus ja oikeus.
2Pilved ja pimedus on tema ümber, õigus ja õiglus on ta aujärje alus.
3Tuli kulkee hänen edellään ja polttaa hänen vihollisensa viimeistä myöten.
3Tuli käib tema palge ees ja põletab vaenlased tema ümber.
4Hänen salamansa valaisevat maanpiirin, maa näkee ne ja vapisee.
4Tema välgud valgustavad maailma, maa näeb ning vabiseb.
5Vuoret sulavat kuin vaha Herran edessä, maailman hallitsijan edessä.
5Mäed sulavad nagu vaha Issanda ees, kogu ilmamaa Issanda ees.
6Taivaat julistavat hänen vanhurskauttaan, kaikki kansat näkevät hänen kunniansa.
6Taevad kuulutavad tema õigust ja kõik rahvad näevad tema au.
7Häpeän saavat kuvien palvojat, turhaan he kerskuvat kivijumalillaan. Herran edessä kumartuvat maahan kaikki jumalat.
7Häbi tunnevad kõik kujude kummardajad, kes kiitlevad ebajumalaist. Kummardage teda, kõik jumalad!
8Siion kuulee sen ja iloitsee, kaikki Juudan kaupungit riemuitsevat, sillä sinun tuomiosi, Herra, ovat oikeat.
8Siion kuuleb seda ja rõõmustab, ja Juuda tütred ilutsevad sinu õiglastest kohtuotsustest, Issand.
9Herra, sinä olet Korkein, maailman valtias, kaikkia jumalia korkeampi.
9Sest sina, Issand, oled Kõigekõrgem üle kogu ilmamaa, sa oled väga ülendatud üle kõigi jumalate.
10Te, jotka rakastatte Herraa, vihatkaa pahaa! Herra on omiensa turva, hän pelastaa heidät pahojen käsistä.
10Teie, kes armastate Issandat, vihake kurja! Tema hoiab oma vagade hingi, ta kisub nad ära õelate käest.
11Päivä koittaa vanhurskaille, ilo niille, joiden sydän on puhdas.
11Valgus koidab õigele ja rõõm neile, kes õiglased südamelt.
12Iloitkaa, hurskaat! Iloitkaa Herrasta, ylistäkää hänen pyhää nimeään!
12Rõõmustage Issandas, te õiged, ja tänage tema püha nime!