¹Noomilla oli miehensä Elimelekin puolelta sukulainen, rikas ja mahtava mies nimeltä Boas.

¹Ja Noomil oli ta mehe sugulane, jõukas mees Elimeleki suguvõsast, Boas nimi.

²Eräänä päivänä Ruut sanoi Noomille: "Tahtoisin mennä pellolle poimimaan maahan pudonneita tähkiä, jos joku siellä sen minulle sallii." Noomi vastasi: "Mene vain, tyttäreni."

²Ja moabi naine Rutt ütles Noomile: 'Lase ma lähen põllule ja nopin viljapäid selle järelt, kelle silmis ma armu leian!' Ja ta vastas temale: 'Mine, mu tütar!'

³Niin Ruut lähti poimimaan tähkiä viljankorjaajien jäljiltä ja osui sattumalta peltopalstalle, jonka omisti Boas, Elimelekin sukulainen.

³Ja ta läks ning tuli ja noppis põllul lõikajate järelt; temale juhtus juhuslikult põlluosa, mis kuulus Boasele, kes oli Elimeleki suguvõsast.

⁴Myös Boas saapui Betlehemistä ja sanoi viljankorjaajille: "Herra kanssanne!", ja he vastasivat: "Herra sinua siunatkoon!"

⁴Ja vaata, Boas tuli Petlemmast ja ütles lõikajaile: 'Issand olgu teiega!' Ja nad vastasid temale: 'Issand õnnistagu sind!'

⁵Boas kysyi palvelijaltaan, joka johti leikkuuväkeä: "Kuka tuo tyttö on?"

⁵Siis Boas küsis oma sulaselt, kes oli pandud lõikajate ülevaatajaks: 'Kelle noorik see on?'

⁶Palvelija vastasi: "Hän on se moabilainen, joka tuli tänne Noomin mukana Moabin maasta.

⁶Ja sulane, kes oli pandud lõikajate ülevaatajaks, vastas ning ütles: 'See noorik on moabi naine, kes koos Noomiga tuli Moabi väljadelt;

⁷Hän pyysi minulta lupaa poimia maahan pudonneita tähkiä viljankorjaajien jäljessä, ja nyt hän on ollut työssä yhtä mittaa aamuvarhaisesta tähän saakka. Hän ei ole levännyt juuri lainkaan."

⁷ta palus: Luba ma nopin ja kogun parmaste juurest, lõikajate järelt! Nii ta tuli ja on püsinud hommikust kuni siiani, ta on ainult pisut aega kodus olnud.'

⁸Silloin Boas sanoi Ruutille: "Kuulehan, tyttäreni! Älä mene muiden pelloille poimimaan. Jää tänne ja pysy minun palvelijattarieni mukana.

⁸Siis Boas ütles Rutile: 'Kas kuuled, mu tütar, ära mine teisele põllule noppima ja ära mine ka ära, vaid seltsi siin minu tüdrukutega!

⁹Pidä silmällä, millä pellolla minun mieheni leikkaavat, ja kulje heidän jäljessään. Minä olen kieltänyt väkeäni koskemasta sinuun. Jos sinua janottaa, niin mene noiden astioiden luo ja ota sieltä vettä niin kuin muukin väki."

⁹Hoia oma silmad põllul, mida nad lõikavad, ja käi nende järel! Ma olen poisse keelanud sinusse puutumast. Ja kui sul on janu, siis mine lähkrite juurde ja joo, mis poisid toovad!'

¹⁰Silloin Ruut vaipui polvilleen, kumarsi maahan saakka ja sanoi hänelle: "Miten sinä voit olla minulle näin hyvä? Kohtelet minua kuin tuttavaa, vaikka olen vierasmaalainen."

¹⁰Siis Rutt heitis silmili ja kummardas maani ning ütles temale: 'Miks olen ma su silmis armu leidnud, et sa minust hoolid, kuigi olen võõras?'

¹¹Boas vastasi hänelle: "Minulle on moneen kertaan kerrottu, kuinka hyvä sinä olet ollut anopillesi miehesi kuoltua ja miten jätit isäsi ja äitisi ja synnyinmaasi ja lähdit ventovieraan kansan pariin.

¹¹Ja Boas vastas ning ütles temale: 'Küllap on mulle teada antud kõik, mida sa oma ämmale oled teinud pärast oma mehe surma, ja kuidas sa jätsid maha oma isa ja ema ja oma sünnimaa ja tulid rahva juurde, keda sa enne ei tundnud.

¹²Herra palkitkoon sinulle tekosi, niin että saat täyden hyvityksen häneltä, Israelin Jumalalta, jonka siipien alta tulit etsimään suojaa."

¹²Issand tasugu su tegu ja täielik palk tulgu sulle Issandalt, Iisraeli Jumalalt, kelle tiibade alla sa oled tulnud varjule!'

¹³Ruut vastasi: "Sinä olet minulle kovin hyvä. Olet lohduttanut minua ja puhunut lempeästi minulle, vaikka en edes kelpaisi sinun palvelusväkesi joukkoon."

¹³Ja Rutt ütles: 'Ma olen sinu silmis armu leidnud, mu isand, sest sa oled mind trööstinud ja oled rääkinud oma teenijale meelepäraselt, kuigi ma pole ühegi su teenija vääriline.'

¹⁴Kun tuli ruoka-aika, Boas sanoi Ruutille: "Tule tänne syömään ja kasta leipäpalasi hapanviiniin." Ruut meni istumaan leikkuuväen viereen, ja Boas tarjosi hänelle paahdettuja jyviä. Ruut söi itsensä kylläiseksi, ja jyviä jäi vielä ylikin.

¹⁴Söögiajal ütles Boas temale: 'Tule siia ja söö seda leiba ja kasta oma paluke äädikasse!' Ja Rutt istus lõikajate kõrvale ja Boas ulatas talle kõrvetatud teri; ja ta sõi, ta kõht sai täis ja teri jäi ülegi.

¹⁵Kun hän sitten taas oli lähdössä poimimaan, Boas sanoi väelleen: "Antakaa hänen poimia myös lyhteiden välistä älkääkä sättikö häntä.

¹⁵Kui ta tõusis noppima, siis käskis Boas oma poisse, öeldes: 'Noppigu ta ka parmaste vahelt ja te ei tohi teda häbistada!

¹⁶Voitte lyhteistäkin kiskaista muutaman tähkän ja jättää hänen poimittavakseen. Ette saa moittia häntä."

¹⁶Jah, koguni tõmmake temale vihkudest välja ja jätke maha, et ta neid nopiks, ja ärge sõidelge teda!'

¹⁷Ruut poimi pellolla tähkiä iltaan saakka, ja kun hän pui poimimansa tähkät, hän sai ohria säkillisen verran.

¹⁷Nii noppis Rutt põllul kuni õhtuni ja rabas, mis ta oli noppinud, ja sai ligi pool vakka otri.

¹⁸Hän kantoi jyvät kaupunkiin ja näytti anopilleen, kuinka paljon oli kerännyt. Hän otti esille myös jyvät, jotka olivat aterialla jääneet häneltä syömättä, ja antoi ne anopilleen.

¹⁸Ja ta võttis need ja tuli linna ning ta ämm nägi, mis ta oli noppinud; siis ta tõi esile ja andis temale selle, mis jäi üle, kui ta kõht oli täis saanud.

¹⁹"Missä sinä olet tänään ollut poimimassa?" kysyi Noomi. "Kenen pellolla olit? Siunattu se, joka on kohdellut sinua noin hyvin!" Ruut kertoi nyt anopilleen, missä oli ollut, ja sanoi: "Se mies, jonka pellolla tänään olin, on nimeltään Boas."

¹⁹Ja ta ämm ütles temale: 'Kus sa täna noppisid ja kus sa töötasid? Olgu õnnistatud see, kes sinust hoolis!' Siis ta jutustas oma ämmale, kelle juures ta oli töötanud, ja ütles: 'Selle mehe nimi, kelle juures ma täna töötasin, on Boas.'

²⁰Noomi sanoi miniälleen: "Siunatkoon häntä Herra, joka on aina muistanut niin eläviä kuin kuolleita." Ja hän lisäsi: "Boas on meille sukua, hän on perheemme sukulunastaja."

²⁰Ja Noomi ütles oma miniale: 'Õnnistagu teda Issand, kes pole loobunud oma heldusest elavate ja surnute vastu!' Ja Noomi ütles temale: 'See mees on meie lähem sugulane, ta on üks meie suguvõsa lunastajaid.'

²¹Ruut sanoi: "Hän sanoi minulle vielä, että minun pitää pysyä hänen väkensä mukana, kunnes koko hänen viljasatonsa on saatu korjatuksi."

²¹Siis ütles moabi naine Rutt: 'Ta ütles mulle veel: Jää mu sulaste seltsi, kes mul on, seni kui nad on lõpetanud kogu mu lõikuse!'

²²Noomi sanoi miniälleen Ruutille: "Hyvä on, tyttäreni, että pääset Boasin palvelijattarien mukaan. Jollakin muulla pellolla voisi joku ahdistella sinua."

²²Ja Noomi ütles Rutile, oma miniale: 'See on hea, mu tütar, et sa koos tema tüdrukutega välja lähed, siis ei tülitata sind teisel põllul.'

²³Niin Ruut pysytteli Boasin palvelijattarien joukossa poimimassa tähkiä koko ohranleikkuun ja vielä vehnänleikkuunkin ajan, mutta hän asui anoppinsa luona.

²³Nii jäi Rutt Boase tüdrukute seltsi noppima, kuni lõppes odra- ja nisulõikus; ja ta elas oma ämma juures.