¹Noomi, Ruutin anoppi, sanoi: "Tyttäreni, minä tahtoisin hankkia sinulle oman kodin, jotta elämäsi olisi turvattua.

¹Ja ta ämm Noomi ütles temale: 'Mu tütar, kas ma ei peaks otsima sulle varjupaika, et su käsi võiks käia hästi?

²Onhan meillä sukulaisemme Boas, jonka palvelijattarien kanssa sinä olet ollut pellolla. Tänä iltana hän viskaa ja puhdistaa ohria puimatantereellaan.

²Ja eks ole nüüd Boas, kelle tüdrukutega sa oled koos olnud, meie sugulane? Vaata, ta tuulab täna öösel odrareht.

³Peseydy, voitele itsesi tuoksuöljyllä, ota päällysviittasi ja mene puimatantereelle. Pidä kuitenkin varasi, ettei Boas näe sinua, ennen kuin on syönyt ja juonut.

³Pese siis ennast ja võia ennast ning riietu ja mine alla rehealusesse; aga ära lase, et mees sind märkaks, enne kui ta söömise ja joomise on lõpetanud.

⁴Katso, minne hän nukkumaan mennessään asettuu, mene sitten hänen luokseen, nosta hänen peitettään jalkopäästä ja käy siihen makuulle. Hän sanoo sinulle, mitä sinun tulee tehdä."

⁴Aga kui ta heidab magama, siis pane tähele paika, kus ta magab, ja mine tõsta üles ta jalgade kate ja heida magama; siis ta ütleb sulle, mis sa pead tegema.'

⁵Ruut lupasi Noomille noudattaa tarkoin hänen neuvojaan.

⁵Ja Rutt vastas temale: 'Ma teen kõik, mis sa mulle ütled.'

⁶Ruut meni puimatantereelle ja teki niin kuin hänen anoppinsa oli sanonut.

⁶Ja ta läks alla rehealusesse ning tegi kõik nõnda, nagu ta ämm oli käskinud.

⁷Kun Boas oli syönyt ja juonut, hän kävi hyvillä mielin viljakasan viereen nukkumaan. Ruut hiipi sinne, kohotti Boasin peitettä jalkopäästä ja kävi siihen makuulle.

⁷Ja kui Boas oli söönud ja joonud ja ta süda oli rõõmus, siis ta läks magama viljahunniku äärde; ja Rutt tuli hiljukesi, tõstis üles jalgade katte ning heitis magama.

⁸Puolenyön aikoihin Boas hätkähti hereille, hapuili ympärilleen ja huomasi, että hänen jalkopäässään makasi nainen.

⁸Aga keskööl mees võpatas ja pööras end, ja vaata, naine magas ta jalgade juures.

⁹Hän kysyi: "Kuka sinä olet?" Ruut vastasi: "Olen Ruut, sinun palvelijattaresi. Ota minut suojaasi, olethan perheemme lunastaja."

⁹Ja ta küsis: 'Kes sa oled?' Ja naine vastas: 'Mina olen Rutt, su teenija. Laota hõlm oma teenija peale, sest sina oled suguvõsa lunastaja!'

¹⁰Boas sanoi: "Herra sinua siunatkoon, tyttäreni! Koska et ole juossut nuorten miesten perässä, et köyhien etkä rikkaiden, olet osoittanut vielä suurempaa uskollisuutta sukuasi kohtaan kuin silloin, kun lähdit anoppisi mukaan.

¹⁰Siis ta ütles: 'Õnnistagu sind Issand, mu tütar! Sa oled nüüd viimaks osutanud oma armastust paremini kui varem, et sa ei ole järele jooksnud noortele meestele, olgu nad vaesed või rikkad.

¹¹Älä ole huolissasi, tyttäreni. Minä teen kaiken mitä pyydät, sillä kaikki tässä kaupungissa tietävät, että olet kunnon nainen.

¹¹Ja nüüd, mu tütar, ära karda; kõik, mida sa soovid, ma teen sulle, sest mu rahva väravas teab igaüks, et sa oled tubli naine!

¹²Minä olen kyllä sinun sukulunastajasi, mutta on toinenkin lunastaja, joka on sinulle vielä läheisempää sukua.

¹²On ju nüüd küll tõsi, et ma olen su suguvõsa lunastaja, aga on ka lunastaja, kes on ligem kui mina.

¹³Jää tänne täksi yöksi, ja jos se toinen mies huomenna lunastaa sinut, niin lunastakoon, mutta ellei hän halua lunastaa sinua, niin minä lunastan sinut, niin totta kuin Herra elää! Lepää siinä aamuun asti."

¹³Jää selleks ööks siia, ja kui ta hommikul tahab sind lunastada, hea küll, siis lunastagu! Aga kui ta ei soovi sind lunastada, siis lunastan mina sind, nii tõesti kui Issand elab. Maga hommikuni!'

¹⁴Niin Ruut makasi Boasin jalkopäässä aamuun asti, mutta hän nousi jo hämärissä, ennen kuin ihmiset saattoivat tuntea toisensa. Boas ajatteli: "Toivottavasti kukaan ei saa tietää, että tämä nainen kävi puimatantereella."

¹⁴Ja Rutt magas tema jalgade juures hommikuni, aga tõusis enne, kui keegi teist võis tunda; ja Boas ütles: 'Ärgu saagu teatavaks, et naine on tulnud siia rehealusesse!'

¹⁵Ruutille hän sanoi: "Anna tänne hartialiinasi ja pidä siitä kiinni." Ruut piteli liinaa, ja Boas mittasi siihen kuusi mitallista ohria ja nosti sen hänen kannettavakseen. Sitten Ruut lähti kaupunkiin.

¹⁵Ja ta ütles: 'Anna suurrätik, mis sul üll on, ja hoia see lahti!' Ja ta hoidis seda. Siis Boas mõõtis kuus mõõtu otri ja pani temale selga; ja ta läks linna.

¹⁶Kun Ruut tuli anoppinsa luo, tämä kysyi: "Miten sinun kävi, tyttäreni?" Ruut kertoi kaiken, mitä mies oli hänelle sanonut,

¹⁶Ja Rutt tuli oma ämma juurde ning see küsis: 'Kuidas sul läks, mu tütar?' Ja ta jutustas temale kõik, mis mees oli temale teinud,

¹⁷ja lisäsi: "Hän sanoi, ettei minun sovi mennä anoppini luo tyhjin käsin, ja antoi minulle nämä kuusi mittaa ohria."

¹⁷ja ütles: 'Ta andis mulle need kuus mõõtu otri, sest ta ütles: Ära mine oma ämma juurde tühje käsi!'

¹⁸Silloin Noomi sanoi: "Odota rauhassa, tyttäreni, kunnes saat tietää, miten asia ratkeaa. Se mies ei hellitä, vaan vie asiansa päätökseen vielä tänä päivänä."

¹⁸Ja ämm ütles: 'Jää siia, mu tütar, kuni sa saad teada, kuidas asi õnnestub, sest see mees ei puhka enne, kui on täna asja toime saatnud!'