¹Herran sana, joka tuli Sefanjalle Juudan kuninkaan Josian, Amonin pojan, päivinä. Sefanja oli Kusin poika; hänen isoisänsä oli Gedalja, tämän isä oli Amarja ja tämän Hiskia.

¹Issanda sõna, mis tuli Sefanjale, Kuusi pojale, kes oli Gedalja poeg, kes oli Amarja poeg, kes oli Hiskija poeg, Juuda kuninga Joosija, Aamoni poja päevil:

²-- Minä tuhoan kaiken, tempaan kaiken pois maan päältä, sanoo Herra.

²'Ma võtan maapinnalt kõik sootuks ära, ütleb Issand.

³Minä tuhoan ihmiset ja eläimet, teen lopun taivaan linnuista ja meren kaloista, minä kaadan jumalattomat ja hävitän ihmiset maan päältä, sanoo Herra.

³Ma võtan inimesed ja loomad, võtan taeva linnud ja mere kalad; ma panen õelad komistama ja hävitan inimesed maapinnalt, ütleb Issand.

⁴Minä ojennan käteni Juudaa vastaan ja kaikkia Jerusalemin asukkaita vastaan. Tästä kaupungista minä hävitän tyystin Baalin palvelun ja epäjumalia palvelevien pappien muiston.

⁴Ma sirutan oma käe Juuda vastu ja kõigi Jeruusalemma elanike vastu; ma hävitan sellest paigast Baali jäänused, ebajumalapappide nimed koos preestritega

⁵Minä hävitän ne, jotka kumartavat katoilla taivaan joukoille, ne, jotka kumartavat Herraa mutta vannovat Milkomin nimeen,

⁵ja need, kes katustel kummardavad taevaväge, ja need, kes kummardavad Issandat ning vannuvad tema juures, aga vannuvad ka Milkomi juures,

⁶ne, jotka ovat luopuneet Herrasta, jotka eivät etsi Herraa eivätkä kysy hänen tahtoaan.

⁶ja need, kes on taganenud Issanda järelt, kes ei otsi Issandat ega nõua teda.

⁷Hiljaa Herran Jumalan edessä! Lähellä on Herran päivä, hän on valmistanut teurasuhrinsa, pyhittänyt kutsuvieraansa.

⁷Olge tasa Issanda Jumala ees! Sest Issanda päev on ligidal, sest Issand on korraldanud tapaohvri, on pühitsenud oma külalised.

⁸Uhriateriani päivänä minä, Herra, rankaisen hallitusmiehiä ja kuninkaallisia ja kaikkia, jotka pukeutuvat vierasmaalaisten tavoin.

⁸Ja Issanda tapaohvri päeval nuhtlen ma vürste ja kuningapoegi ja kõiki, kes panevad selga võõramaised riided.

⁹Minä rankaisen sinä päivänä kaikkia, jotka pelkäävät astua kynnykselle mutta eivät pelkää täyttää isäntänsä taloa ryöstösaaliilla, jonka ovat väkivallalla ja petoksella hankkineet.

⁹Ja ma nuhtlen sel päeval kõiki, kes ronivad lävele, kes täidavad oma isanda koja vägivalla ja pettusega.

¹⁰Sinä päivänä -- sanoo Herra - kuuluu huuto Kalaportilta, vaikerrus uudesta kaupunginosasta ja valtava ryske kukkuloilta.

¹⁰Ja sel päeval, ütleb Issand, kostab hädakisa Kalaväravast, ulgumine Uuslinnast ja vali kärgatus küngastelt.

¹¹Valittakaa, te Maktesin kauppiaat, sillä teidät tuhotaan ja kaikki, jotka hopeaa punnitsevat, hävitetään.

¹¹Ulguge, Uhmri elanikud, sest kõik kaubitsejad tapetakse, kõik hõbedavaagijad hävitatakse!

¹²Siihen aikaan minä, Herra, tutkin Jerusalemin tarkoin soihduilla valaisten ja rankaisen niitä miehiä, jotka juomisen pöhöttäminä lojuvat raskaan viininsä ääressä ja sanovat itsekseen: "Ei Herra tee hyvää eikä pahaa."

¹²Ja sel ajal sünnib: ma otsin lampidega Jeruusalemma läbi ja karistan neid, kes tukuvad oma põhjapärmil, kes ütlevad oma südames: 'Issand ei tee ei head ega kurja!'

¹³Heidän omaisuutensa ryöstetään, heidän talonsa hävitetään. Vaikka he ovat rakentaneet taloja, he eivät saa asua niissä, vaikka he ovat istuttaneet viinitarhoja, he eivät saa juoda niiden viiniä.

¹³Nende varandus riisutakse ja nende kojad jäävad tühjaks. Kuigi nad ehitavad kodasid, ei ela neis nemad ja kuigi nad istutavad viinamägesid, ei joo neist veini nemad.

¹⁴Lähellä on Herran suuri päivä, se lähestyy, kiireesti se rientää. Ettekö kuule pauhua -- nyt on Herran päivä! Rohkea soturikin huutaa pelosta.

¹⁴Ligidal on Issanda suur päev, see on ligidal ja ruttab väga. Issanda päeva hääl - seal kisendab kangelanegi kibedasti.

¹⁵Se päivä on vihan päivä, hädän ja ahdistuksen päivä, onnettomuuden ja hävityksen päivä, pimeyden ja synkeyden päivä, pilven ja sumun päivä,

¹⁵See päev on viha päev, häda ja ahastuse päev, õnnetuse ja hävingu päev, pime ja must päev, pilvine ja sünge päev,

¹⁶pasuunan äänen ja sotahuudon päivä. Se vyöryy varustettuja kaupunkeja vastaan, korkeita torneja vastaan.

¹⁶sarve ja sõjahüüu päev kindlustatud linnade ja kõrgete nurgatornide vastu.

¹⁷Minä painan ihmiset ahtaalle, he harhailevat kuin sokeat. Minua vastaan he ovat tehneet syntiä, siksi heidän vertaan vuodatetaan, se valuu virtanaan maahan. Heidän ruumiitaan viruu joka puolella kuin lantakasoja.

¹⁷Ma viin inimesed ahastusse, et nad käivad nagu pimedad, sest nad on teinud pattu Issanda vastu. Nende verd valatakse nagu põrmu ja nende sisikondi laotatakse nagu sõnnikut.

¹⁸Heidän hopeansa ja kultansa eivät voi heitä pelastaa Herran vihan päivänä. Hänen vihansa tuli tuhoaa koko maan, sillä lopun, kauhistuttavan lopun, hän tekee kaikista maan asukkaista.

¹⁸Isegi mitte nende hõbe ja kuld ei suuda neid päästa Issanda vihapäeval: tema püha viha tules hävib kogu maa, sest lõpu, jah, äkilise ehmatuse valmistab ta kõigile maa elanikele.