¹Jeremialle tuli tämä Herran sana:

¹La parole qui fut adressée à Jérémie de la part de l'Eternel, en ces mots:

²"Mene savenvalajan työpajaan! Siellä saat kuulla, mitä minä haluan sanoa sinulle."

²Lève-toi, et descends dans la maison du potier; Là, je te ferai entendre mes paroles.

³Minä menin savenvalajan työpajaan, jossa hän parhaillaan työskenteli pyöränsä ääressä.

³Je descendis dans la maison du potier, Et voici, il travaillait sur un tour.

⁴Jos valmistumassa oleva astia meni pilalle hänen käsissään, hän muotoili samasta savesta uuden, sellaisen kuin halusi.

⁴Le vase qu'il faisait ne réussit pas, Comme il arrive à l'argile dans la main du potier; Il en refit un autre vase, Tel qu'il trouva bon de le faire.

⁵Silloin minulle tuli tämä Herran sana:

⁵Et la parole de l'Eternel me fut adressée, en ces mots:

⁶"Enkö minä, Herra, voi tehdä sinulle, Israelin kansa, samalla tavalla kuin tämä savenvalaja savelleen? Katso, niin kuin savi on valajan kädessä, niin sinä, Israelin kansa, olet minun kädessäni.

⁶Ne puis-je pas agir envers vous comme ce potier, maison d'Israël? Dit l'Eternel. Voici, comme l'argile est dans la main du potier, Ainsi vous êtes dans ma main, maison d'Israël!

⁷Minä voin päättää, että revin, tuhoan ja hävitän kansan tai valtakunnan.

⁷Soudain je parle, sur une nation, sur un royaume, D'arracher, d'abattre et de détruire;

⁸Mutta jos se kansa luopuu pahuudestaan, minä muutan mieleni enkä anna rangaistukseni kohdata sitä.

⁸Mais si cette nation, sur laquelle j'ai parlé, revient de sa méchanceté, Je me repens du mal que j'avais pensé lui faire.

⁹Minä voin myös päättää, että rakennan ja istutan kansan tai valtakunnan.

⁹Et soudain je parle, sur une nation, sur un royaume, De bâtir et de planter;

¹⁰Mutta jos se kansa tekee pahaa eikä tottele minua, minä muutan mieleni enkä anna sille sitä hyvää, minkä olin luvannut.

¹⁰Mais si cette nation fait ce qui est mal à mes yeux, Et n'écoute pas ma voix, Je me repens du bien que j'avais eu l'intention de lui faire.

¹¹"Sano nyt Juudan ja Jerusalemin asukkaille: Näin sanoo Herra: Minulla on suunnitelma teitä vastaan, minä valmistan teille onnettomuutta. Kääntykää siis kaikki pahoilta teiltänne, tehkää hyvää ja eläkää oikein!

¹¹Parle maintenant aux hommes de Juda et aux habitants de Jérusalem, et dis: Ainsi parle l'Eternel: Voici, je prépare contre vous un malheur, Je médite un projet contre vous. Revenez chacun de votre mauvaise voie, Réformez vos voies et vos oeuvres!

¹²Mutta he vastaavat: 'Vielä mitä! Me elämme niin kuin itse haluamme! Jokainen meistä tekee oman pahan ja paatuneen sydämensä mukaan.'"

¹²Mais ils disent: C'est en vain! Car nous suivrons nos pensées, Nous agirons chacun selon les penchants de notre mauvais coeur.

¹³Siksi Herra sanoo näin: -- Kysykää nyt kaikilta kansoilta, onko kukaan kuullut tällaisesta. Neitsyt Israel tekee kauhistuttavia tekoja!

¹³C'est pourquoi ainsi parle l'Eternel: Interrogez les nations! Qui a jamais entendu pareilles choses? La vierge d'Israël a commis d'horribles excès.

¹⁴Katoaako lumi koskaan Libanonin huipuilta? Juoksevatko koskaan kuiviin kaukaa virtaavat raikkaat vedet?

¹⁴La neige du Liban abandonne-t-elle le rocher des champs? Ou voit-on tarir les eaux qui viennent de loin, fraîches et courantes?

¹⁵Mutta oma kansani on unohtanut minut! Se uhraa turhille jumalille, jotka ovat saaneet sen kompastelemaan vanhoilla poluillaan. Se on harhaillut sinne, minne ei ole raivattu tietä.

¹⁵Cependant mon peuple m'a oublié, il offre de l'encens à des idoles; Il a été conduit à chanceler dans ses voies, à quitter les anciens sentiers, Pour suivre des sentiers, des chemins non frayés.

¹⁶Se tekee maansa autioksi, kaikki sitä kammoavat. Jokainen ohikulkija pudistaa kauhistellen päätään.

¹⁶Ils ont fait de leur pays, un objet de désolation, d'éternelle moquerie; Tous ceux qui y passent sont stupéfaits et secouent la tête.

¹⁷Niin kuin itätuuli lennättää hiekkaa, niin minä hajotan kansani vihollisen tieltä. Kun onnettomuuden päivä tulee, minä en käännä kasvojani heitä kohti, minä käännän heille selkäni.

¹⁷Pareil au vent d'orient, je les disperserai devant l'ennemi; Je leur tournerai le dos, je ne les regarderai pas au jour de leur détresse.

¹⁸Ihmiset sanovat: "Tulkaa! Tehdään suunnitelma Jeremiaa vastaan! Eihän meiltä puutu pappien opetuksia, viisaiden neuvoja eikä profeettojen sanoja. Annetaan hänelle sana sanasta eikä välitetä siitä, mitä hän puhuu!"

¹⁸Et ils ont dit: Venez, complotons contre Jérémie! Car la loi ne périra pas faute de sacrificateurs, Ni le conseil faute de sages, ni la parole faute de prophètes. Venez, tuons-le avec la langue; Ne prenons pas garde à tous ses discours!

¹⁹-- Herra, kuule sinä minua! Kuuntele, mitä vastustajani puhuvat!

¹⁹Ecoute-moi, Eternel! Et entends la voix de mes adversaires!

²⁰Miksi hyvä palkitaan pahalla? He ovat kaivaneet kuopan, jotta minä lankeaisin siihen. Muista, kuinka minä sinun edessäsi olen puhunut heistä hyvää kääntääkseni vihasi heistä pois.

²⁰Le mal sera-t-il rendu pour le bien? Car ils ont creusé une fosse pour m'ôter la vie. Souviens-t'en, je me suis tenu devant toi, Afin de parler en leur faveur, Et de détourner d'eux ta colère.

²¹Mutta nyt anna heidän lastensa nääntyä nälkään, anna heidät miekan uhriksi! Tappakoon rutto vastustajani, tee heidän vaimoistaan lapsettomia ja leskiä, lyököön miekka sodassa heidän poikansa!

²¹C'est pourquoi livre leurs enfants à la famine, Précipite-les par le glaive; Que leurs femmes soient privées d'enfants et deviennent veuves, Et que leurs maris soient enlevés par la peste; Que leurs jeunes gens soient frappés par l'épée dans le combat!

²²Anna rosvojen yllättää heidät, puhjetkoon valitus heidän taloissaan. He ovat kaivaneet kuopan pyydystääkseen minut, virittäneet ansoja tielleni.

²²Qu'on entende des cris sortir de leurs maisons, Quand soudain tu feras fondre sur eux des bandes armées! Car ils ont creusé une fosse pour me prendre, Ils ont tendu des filets sous mes pieds.

²³Sinä, Herra, tiedät kaikki heidän juonensa: he aikovat tappaa minut. Älä anna anteeksi heidän rikostaan, älä unohda heidän syntiään. Kaatukoot he eteesi, lyö heidät maahan vihasi päivänä!

²³Et toi, Eternel, tu connais tous leurs complots pour me faire mourir; Ne pardonne pas leur iniquité, N'efface pas leur péché de devant toi! Qu'ils soient renversés en ta présence! Agis contre eux au temps de ta colère!