¹Kuningas Sidkia lähetti Jeremian luo Pashurin, Malkian pojan, ja pappi Sefanjan, Maasejan pojan. He toivat kuninkaalta sanan:

¹La parole qui fut adressée à Jérémie de la part de l'Eternel, lorsque le roi Sédécias lui envoya Paschhur, fils de Malkija, et Sophonie, fils de Maaséja, le sacrificateur, pour lui dire:

²"Kysy meidän puolestamme Herralta, mitä meidän on tehtävä, kun Babylonian kuningas Nebukadnessar on ryhtynyt sotaan meitä vastaan. Ehkäpä Herra jälleen tekee ihmeen ja karkottaa vihollisen kimpustamme."

²Consulte pour nous l'Eternel; car Nebucadnetsar, roi de Babylone, nous fait la guerre; peut-être l'Eternel fera-t-il en notre faveur quelqu'un de ses miracles, afin qu'il s'éloigne de nous.

³Silloin Jeremialle tuli Herran sana, ja hän käski ilmoittaa Sidkialle:

³Jérémie leur répondit: Vous direz à Sédécias:

⁴"Herra, Israelin Jumala, sanoo näin: "Minä käännän teitä itseänne vastaan aseet, joilla te soditte Babylonian kuningasta ja kaldealaisia piirittäjiä vastaan. Minä tuon sodan muurien ulkopuolelta keskelle kaupunkia.

⁴Ainsi parle l'Eternel, le Dieu d'Israël: Voici, je vais détourner les armes de guerre qui sont dans vos mains, et avec lesquelles vous combattez en dehors des murailles le roi de Babylone et les Chaldéens qui vous assiègent, et je les rassemblerai au milieu de cette ville.

⁵Minä itse sodin teitä vastaan kohotetun käteni ja pelottavien mainetekojeni voimalla ja vuodatan teidän päällenne suuren vihani ja kiivauteni.

⁵Puis je combattrai contre vous, la main étendue et le bras fort, avec colère, avec fureur, avec une grande irritation.

⁶Minä lyön rutolla tämän kaupungin asukkaita, niin ihmisiä kuin eläimiä.

⁶Je frapperai les habitants de cette ville, les hommes et les bêtes; ils mourront d'une peste affreuse.

⁷Sen jälkeen, sanoo Herra, minä jätän Juudan kuninkaan Sidkian, hänen hovinsa ja kansan -- ne, jotka tässä kaupungissa ovat säästyneet rutolta, miekalta ja nälältä -- Babylonian kuninkaan Nebukadnessarin armoille. He joutuvat vihollistensa käsiin, kaikkien niiden käsiin, jotka tavoittelevat heidän henkeään. Nebukadnessar lyö heidät kuoliaaksi miekan terällä, hän ei tunne sääliä, ei säästä eikä armahda!

⁷Après cela, dit l'Eternel, je livrerai Sédécias, roi de Juda, ses serviteurs, le peuple, et ceux qui dans cette ville échapperont à la peste, à l'épée et à la famine, je les livrerai entre les mains de Nebucadnetsar, roi de Babylone, entre les mains de leurs ennemis, entre les mains de ceux qui en veulent à leur vie; et Nebucadnetsar les frappera du tranchant de l'épée, il ne les épargnera pas, il n'aura point de pitié, point de compassion.

⁸"Julista tälle kansalle nämä minun sanani: Kuunnelkaa! Minä, Herra, annan teidän valita joko elämän tai kuoleman.

⁸Tu diras à ce peuple: Ainsi parle l'Eternel: Voici, je mets devant vous le chemin de la vie et le chemin de la mort.

⁹Joka jää kaupunkiin, se kuolee miekkaan, nälkään tai ruttoon. Mutta jos joku lähtee täältä ja antautuu kaldealaisille, jotka piirittävät teitä, hän jää eloon ja säilyttää henkensä.

⁹Celui qui restera dans cette ville mourra par l'épée, par la famine ou par la peste; mais celui qui sortira pour se rendre aux Chaldéens qui vous assiègent aura la vie sauve, et sa vie sera son butin.

¹⁰Minä olen päättänyt tuoda tälle kaupungille onnettomuuden, enää en sitä auta, sanoo Herra. Se joutuu Babylonian kuninkaan valtaan, ja hän polttaa sen."

¹⁰Car je dirige mes regards contre cette ville pour faire du mal et non du bien, dit l'Eternel; elle sera livrée entre les mains du roi de Babylone, qui la brûlera par le feu.

¹¹-- Julista Juudan kuningashuoneelle: Kuulkaa Herran sana,

¹¹Et tu diras à la maison du roi de Juda: Ecoutez la parole de l'Eternel!

¹²te Daavidin jälkeläiset! Näin sanoo Herra: -- Kun te aamuisin jaatte oikeutta, tuomitkaa oikein ja pelastakaa sorrettu sortajan käsistä! Muuten vihani syttyy ja palaa kuin tuli, eikä kukaan voi sitä sammuttaa. Niin tapahtuu teidän pahojen tekojenne tähden!

¹²Maison de David! Ainsi parle l'Eternel: Rendez la justice dès le matin, Et délivrez l'opprimé des mains de l'oppresseur, De peur que ma colère n'éclate comme un feu, Et ne s'enflamme, sans qu'on puisse l'éteindre, A cause de la méchanceté de vos actions.

¹³Minä nousen sinun kimppuusi, Jerusalem, sinun, joka hallitset laaksoa kuin kuningatar ja kohoat tasangon yli kuin kalliolinnoitus. Sinä sanot: "Kuka voi hyökätä meitä vastaan, kuka voi tunkeutua asuntoihimme?"

¹³Voici, j'en veux à toi, Ville assise dans la vallée, sur le rocher de la plaine, Dit l'Eternel, A vous qui dites: Qui descendra contre nous? Qui entrera dans nos demeures?

¹⁴Minä itse rankaisen teitä, sen te olette teoillanne ansainneet, sanoo Herra. Minä sinkoan tulen palatsinne setripylväisiin, ja se tuli tuhoaa kaiken."

¹⁴Je vous châtierai selon le fruit de vos oeuvres, dit l'Eternel; Je mettrai le feu à votre forêt, Et il en dévorera tous les alentours.