¹Naamalainen Sofar alkoi nyt puhua. Hän sanoi:

¹Tsophar de Naama prit la parole et dit:

²-- Eikö kukaan vastaa tuohon vuodatukseen? Onko joku oikeassa vain siksi, että hän puhuu ja puhuu?

²Cette multitude de paroles ne trouvera-t-elle point de réponse, Et suffira-t-il d'être un discoureur pour avoir raison?

³Luuletko, että sanaryöppysi vaientaa kaikki muut, että herjaavat puheesi jäävät vaille vastausta?

³Tes vains propos feront-ils taire les gens? Te moqueras-tu, sans que personne te confonde?

⁴Sinä sanot: "Minä olen oikeassa, olen syytön Jumalan silmien edessä."

⁴Tu dis: Ma manière de voir est juste, Et je suis pur à tes yeux.

⁵Toivoisinpa tosiaan, että Jumala avaisi suunsa ja sanoisi sinulle suorat sanat!

⁵Oh! si Dieu voulait parler, S'il ouvrait les lèvres pour te répondre,

⁶Hän ilmoittaisi sinulle viisauden salaisuudet, jotka ovat meidän järjellemme käsittämättömät. Silloin ymmärtäisit, miten paljon syntejä hän antaa sinulle anteeksi.

⁶Et s'il te révélait les secrets de sa sagesse, De son immense sagesse, Tu verrais alors qu'il ne te traite pas selon ton iniquité.

⁷Tavoitatko sinä Jumalan syvyydet? Ymmärrätkö ääriään myöten Kaikkivaltiaan suuruuden?

⁷Prétends-tu sonder les pensées de Dieu, Parvenir à la connaissance parfaite du Tout-Puissant?

⁸Se on taivasta korkeampi -- miten sen tavoitat? Se on tuonelaa syvempi -- mitä siitä tiedät?

⁸Elle est aussi haute que les cieux: que feras-tu? Plus profonde que le séjour des morts: que sauras-tu?

⁹Jumalan suuruus on suurempi kuin maa, se on merta avarampi.

⁹La mesure en est plus longue que la terre, Elle est plus large que la mer.

¹⁰Kun hän kiitää ohi, tempaa vangikseen ja vaatii tilille -- kuka voisi häntä vastustaa?

¹⁰S'il passe, s'il saisit, S'il traîne à son tribunal, qui s'y opposera?

¹¹Hän näkee ne, jotka vääryyttä tekevät, hän panee merkille vilpin, jota muut eivät huomaa.

¹¹Car il connaît les vicieux, Il voit facilement les coupables.

¹²Mutta milloinka tyhjäpää viisastuu? Ei tule villiaasista ihmistä.

¹²L'homme, au contraire, a l'intelligence d'un fou, Il est né comme le petit d'un âne sauvage.

¹³Käännä nyt mielesi Jumalan puoleen, Job, ojenna kätesi Jumalaa kohti!

¹³Pour toi, dirige ton coeur vers Dieu, Etends vers lui tes mains,

¹⁴Jos käsiäsi tahraa synti, heitä se pois, älä anna pahan asua majassasi.

¹⁴Eloigne-toi de l'iniquité, Et ne laisse pas habiter l'injustice sous ta tente.

¹⁵Silloin voit puhtain mielin kohottaa katseesi. Olet vaskesta valettu, peloton ja luja.

¹⁵Alors tu lèveras ton front sans tache, Tu seras ferme et sans crainte;

¹⁶Sinä unohdat nämä kärsimykset, muistat ne vain kuin tulvaveden, joka virtasi pois.

¹⁶Tu oublieras tes souffrances, Tu t'en souviendras comme des eaux écoulées.

¹⁷Elämäsi valo kohoaa kirkkaampana kuin sydänpäivä, sen pimeyskin on kuin sarastava aamu.

¹⁷Tes jours auront plus d'éclat que le soleil à son midi, Tes ténèbres seront comme la lumière du matin,

¹⁸Sinä saat olla luottavalla mielellä, sillä toivo elää, olet turvassa. Voit nukkua levollista unta,

¹⁸Tu seras plein de confiance, et ton attente ne sera plus vaine; Tu regarderas autour de toi, et tu reposeras en sûreté.

¹⁹sinä saat olla rauhassa, mikään ei sinua uhkaa, monet tavoittelevat sinun suosiotasi.

¹⁹Tu te coucheras sans que personne ne te trouble, Et plusieurs caresseront ton visage.

²⁰Mutta jumalattomilta kaikki pimenee, he eivät enää löydä pakotietä. Heillä on enää vain yksi toive: viimeinen henkäys.

²⁰Mais les yeux des méchants seront consumés; Pour eux point de refuge; La mort, voilà leur espérance!