¹Nyt Job sanoi:

¹Job prit la parole et dit:

²-- No olivatpa äänessä viisaat miehet! Kun te kuolette, kuolee viisaus maasta!

²On dirait, en vérité, que le genre humain c'est vous, Et qu'avec vous doit mourir la sagesse.

³Mutta on minullakin ymmärrystä, en häviä teille yhtään. Kuka hyvänsä voi tuollaista puhua!

³J'ai tout aussi bien que vous de l'intelligence, moi, Je ne vous suis point inférieur; Et qui ne sait les choses que vous dites?

⁴Minä olen nyt ihmisille naurun aihe, minä, joka käännyin Jumalan puoleen ja aina sain vastauksen! Olen viaton ja nuhteeton, ja silti naurun aihe.

⁴Je suis pour mes amis un objet de raillerie, Quand j'implore le secours de Dieu; Le juste, l'innocent, un objet de raillerie!

⁵Onnen hylkäämä ansaitsee halveksuntaa, sanovat ne, joilla ei ole huolia, ja töytäisevät vielä kerran sitä, joka jo horjuu.

⁵Au malheur le mépris! c'est la devise des heureux; A celui dont le pied chancelle est réservé le mépris.

⁶Mutta rosvojen teltat, ne saavat olla rauhassa. Jotka Jumalaa uhmaavat, elävät hyvin, he ovat kääntäneet Jumalan puolelleen.

⁶Il y a paix sous la tente des pillards, Sécurité pour ceux qui offensent Dieu, Pour quiconque se fait un dieu de sa force.

⁷Kysy sinä eläimiltä, ne kertovat sen sinulle, kysy taivaan linnuilta, ne sen sinulle ilmoittavat.

⁷Interroge les bêtes, elles t'instruiront, Les oiseaux du ciel, ils te l'apprendront;

⁸Katso maata, se on valmis opettamaan, meren kalatkin sen sinulle kertovat.

⁸Parle à la terre, elle t'instruira; Et les poissons de la mer te le raconteront.

⁹Kaikki ne tietävät tämän: Herra itse on kaiken tehnyt,

⁹Qui ne reconnaît chez eux la preuve Que la main de l'Eternel a fait toutes choses?

¹⁰hän, jonka kädessä on kaikki mikä elää, jokaisen ihmisen henki.

¹⁰Il tient dans sa main l'âme de tout ce qui vit, Le souffle de toute chair d'homme.

¹¹Eikö korva tunnustele sanoja niin kuin suu maistelee ruokaa?

¹¹L'oreille ne discerne-t-elle pas les paroles, Comme le palais savoure les aliments?

¹²Vanhuksillako vain on viisaus, pitkä ikäkö yksin antaa ymmärryksen?

¹²Dans les vieillards se trouve la sagesse, Et dans une longue vie l'intelligence.

¹³Jumalan on viisaus, hänen on voima, hän tietää ja päättää.

¹³En Dieu résident la sagesse et la puissance. Le conseil et l'intelligence lui appartiennent.

¹⁴Minkä Jumala tuhoaa, sitä ei rakenneta uudestaan. Kenet hän vangitsee, sille eivät portit aukene.

¹⁴Ce qu'il renverse ne sera point rebâti, Celui qu'il enferme ne sera point délivré.

¹⁵Kun hän pidättää vedet taivaassa, tulee kuivuus, kun hän päästää ne irti, ne myllertävät maan.

¹⁵Il retient les eaux et tout se dessèche; Il les lâche, et la terre en est dévastée.

¹⁶Hänen on voima ja taito -- eksy tai eksytä, hänen tekoaan olet.

¹⁶Il possède la force et la prudence; Il maîtrise celui qui s'égare ou fait égarer les autres.

¹⁷Hän ajaa neuvonantajat alastomina pois ja riistää tuomareilta järjen.

¹⁷Il emmène captifs les conseillers; Il trouble la raison des juges.

¹⁸Hän katkoo kuninkaiden sitomat köydet, kuninkaiden vyötäisille hän sitoo lannevaatteen.

¹⁸Il délie la ceinture des rois, Il met une corde autour de leurs reins.

¹⁹Papit hän ajaa alastomina pois, hän kukistaa vanhat valtasuvut.

¹⁹Il emmène captifs les sacrificateurs; Il fait tomber les puissants.

²⁰Parhaankin puhujan huulilta hän vie sanat, kansan vanhimmilta hän vie ymmärryksen.

²⁰Il ôte la parole à ceux qui ont de l'assurance; Il prive de jugement les vieillards.

²¹Hän kaataa ylenkatseen jalosukuisten ylle, hän irrottaa sankareilta vyön.

²¹Il verse le mépris sur les grands; Il relâche la ceinture des forts.

²²Hän paljastaa synkimmät kuilut, mustimman pimeyden hän valaisee.

²²Il met à découvert ce qui est caché dans les ténèbres, Il produit à la lumière l'ombre de la mort.

²³Hän antaa kansojen kasvaa ja kukistaa ne jälleen, hän antaa kansoille tilaa ja pyyhkäisee sitten ne pois.

²³Il donne de l'accroissement aux nations, et il les anéantit; Il les étend au loin, et il les ramène dans leurs limites.

²⁴Hän vie kansojen johtajilta järjen ja jättää heidät harhailemaan tiettömässä autiomaassa --

²⁴Il enlève l'intelligence aux chefs des peuples, Il les fait errer dans les déserts sans chemin;

²⁵pimeässä he hapuilevat, valoa vailla, hoipertelevat sinne tänne kuin juopuneet.

²⁵Ils tâtonnent dans les ténèbres, et ne voient pas clair; Il les fait errer comme des gens ivres.