¹Daavidin runo. Jumala, pidä minusta huoli, sinuun minä turvaan.

¹Hymne de David. Garde-moi, ô Dieu! car je cherche en toi mon refuge.

²Minä sanon Herralle: "Sinä olet minun valtiaani, sinulta saan kaiken hyvän!"

²Je dis à l'Eternel: Tu es mon Seigneur, Tu es mon souverain bien!

³Pyhille, jotka maan päällä ovat, hän osoittaa ihmeellistä rakkauttaan.

³Les saints qui sont dans le pays, Les hommes pieux sont l'objet de toute mon affection.

⁴Mutta tuska ja vaiva tulee niiden osaksi, jotka seuraavat vieraita jumalia. Minä en ota osaa juhlamenoihin, joissa vuodatetaan juomauhrina verta, en edes mainitse heidän jumaliaan!

⁴On multiplie les idoles, on court après les dieux étrangers: Je ne répands pas leurs libations de sang, Je ne mets pas leurs noms sur mes lèvres.

⁵Herra, sinä olet minun perintöosani, sinulta saan ruokani ja juomani, sinun kädessäsi on minun arpani.

⁵L'Eternel est mon partage et mon calice; C'est toi qui m'assures mon lot;

⁶Ihana maa on tullut osakseni, kaunis perintö on minulle annettu.

⁶Un héritage délicieux m'est échu, Une belle possession m'est accordée.

⁷Minä kiitän Herraa, hän neuvoo minua, yölläkin kuulen sisimmässäni hänen äänensä.

⁷Je bénis l'Eternel, mon conseiller; La nuit même mon coeur m'exhorte.

⁸Minä pysyn aina lähellä Herraa. Kun hän on oikealla puolellani, minä en horju.

⁸J'ai constamment l'Eternel sous mes yeux; Quand il est à ma droite, je ne chancelle pas.

⁹Minun sydämeni iloitsee, mieleni riemuitsee, minun ruumiini ei pelkoa tunne.

⁹Aussi mon coeur est dans la joie, mon esprit dans l'allégresse, Et mon corps repose en sécurité.

¹⁰Sinä et hylkää minun sieluani tuonelaan, et anna palvelijasi joutua kuoleman valtaan.

¹⁰Car tu ne livreras pas mon âme au séjour des morts, Tu ne permettras pas que ton bien-aimé voie la corruption.

¹¹Sinä osoitat minulle elämän tien, sinun lähelläsi on ehtymätön ilo, sinun oikealla puolellasi ikuinen onni.

¹¹Tu me feras connaître le sentier de la vie; Il y a d'abondantes joies devant ta face, Des délices éternelles à ta droite.