¹Daavidin rukous. Herra, kuule minua, minä etsin oikeutta! Kuule minun avunhuutoni, ota vastaan rukoukseni. Minä puhun sinulle vilpittömin huulin.

¹Prière de David. Eternel! écoute la droiture, sois attentif à mes cris, Prête l'oreille à ma prière faite avec des lèvres sans tromperie!

²Sinulta saan oikean tuomion, sinun silmäsi näkevät, mikä on totta.

²Que ma justice paraisse devant ta face, Que tes yeux contemplent mon intégrité!

³Sinä tutkit sydämeni, yölläkin sinä minua tarkkaat, sinä koettelet minua mutta et löydä minusta mitään väärää. Minun suuni ei puhu pahaa.

³Si tu sondes mon coeur, si tu le visites la nuit, Si tu m'éprouves, tu ne trouveras rien: Ma pensée n'est pas autre que ce qui sort de ma bouche.

⁴En ole tehnyt niin kuin muut tekevät. Olen totellut sinua ja välttänyt väkivallan teitä.

⁴A la vue des actions des hommes, fidèle à la parole de tes lèvres, Je me tiens en garde contre la voie des violents;

⁵Sinun poluillasi minä olen pysynyt, jalkani eivät ole horjahtaneet sinun tieltäsi pois.

⁵Mes pas sont fermes dans tes sentiers, Mes pieds ne chancellent point.

⁶Minä huudan sinua avuksi, Jumala, ja sinä vastaat minulle. Kuuntele minua, kuule, mitä puhun sinulle.

⁶Je t'invoque, car tu m'exauces, ô Dieu! Incline vers moi ton oreille, écoute ma parole!

⁷Osoita minulle ihmeellistä hyvyyttäsi! Sinä pelastat väkevällä kädelläsi kaikki ne, jotka etsivät sinusta turvaa vihamiesten uhatessa.

⁷Signale ta bonté, toi qui sauves ceux qui cherchent un refuge, Et qui par ta droite les délivres de leurs adversaires!

⁸Varjele minua niin kuin silmäterääsi, peitä minut siipiesi suojaan --

⁸Garde-moi comme la prunelle de l'oeil; Protège-moi, à l'ombre de tes ailes,

⁹jumalattomat väijyvät henkeäni, veriviholliseni saartavat minut!

⁹Contre les méchants qui me persécutent, Contre mes ennemis acharnés qui m'enveloppent.

¹⁰He ovat kovettaneet sydämensä ja puhuvat röyhkeästi ylvästellen.

¹⁰Ils ferment leurs entrailles, Ils ont à la bouche des paroles hautaines.

¹¹Nyt he ovat jo kintereilläni ja piirittävät minut, vaanivat tilaisuutta iskeäkseen minut maahan.

¹¹Ils sont sur nos pas, déjà ils nous entourent, Ils nous épient pour nous terrasser.

¹²He ovat kuin saalista himoitseva leijona, kuin piilopaikassaan väijyvä peto.

¹²On dirait un lion avide de déchirer, Un lionceau aux aguets dans son repaire.

¹³Riennä avuksi, Herra! Astu jumalattomia vastaan, paina heidät polvilleen! Pelasta minut miekallasi!

¹³Lève-toi, Eternel, marche à sa rencontre, renverse-le! Délivre-moi du méchant par ton glaive!

¹⁴Vapauta minut kädelläsi, Herra, pahojen ihmisten vallasta, noiden ihmisten, joille tämä elämä on kaikki. Suojattiesi vatsan sinä täytät, heidän lapsensa saavat syödä kyllikseen, ja ruokaa riittää lastenkin lapsille.

¹⁴Délivre-moi des hommes par ta main, Eternel, des hommes de ce monde! Leur part est dans la vie, Et tu remplis leur ventre de tes biens; Leurs enfants sont rassasiés, Et ils laissent leur superflu à leurs petits-enfants.

¹⁵Minä saan nähdä sinun kasvosi, sillä minä olen viaton. Kun herään unesta, sinun läsnäolosi ravitsee minut.

¹⁵Pour moi, dans mon innocence, je verrai ta face; Dès le réveil, je me rassasierai de ton image.