¹Asafin virsi. Jumala, miksi olet hylännyt meidät ainiaaksi, miksi vihasi hehkuu omaa laumaasi vastaan?

¹Cantique d'Asaph. Pourquoi, ô Dieu! rejettes-tu pour toujours? Pourquoi t'irrites-tu contre le troupeau de ton pâturage?

²Muista kansaasi, jonka kauan sitten itsellesi ostit, jonka lunastit omaksesi, muista Siionin vuorta, asuinsijaasi.

²Souviens-toi de ton peuple que tu as acquis autrefois, Que tu as racheté comme la tribu de ton héritage! Souviens-toi de la montagne de Sion, où tu faisais ta résidence;

³Suuntaa askeleesi lohduttomille raunioille: vihollinen on raiskannut kaiken pyhäkössäsi.

³Porte tes pas vers ces lieux constamment dévastés! L'ennemi a tout ravagé dans le sanctuaire.

⁴Vihollisesi ovat riehuneet sinun pyhällä paikallasi, he ovat pystyttäneet sinne omat voitonmerkkinsä.

⁴Tes adversaires ont rugi au milieu de ton temple; Ils ont établi pour signes leurs signes.

⁵Kerran he olivat kirveillä kaataneet vuorten tiheät metsät,

⁵On les a vus, pareils à celui qui lève La cognée dans une épaisse forêt;

⁶ja nyt he kirvein ja kangin pirstoivat temppelin puuleikkaukset.

⁶Et bientôt ils ont brisé toutes les sculptures, A coups de haches et de marteaux.

⁷He sytyttivät sinun temppelisi tuleen, saastuttivat ja hävittivät maan tasalle sinun nimesi asunnon.

⁷Ils ont mis le feu à ton sanctuaire; Ils ont abattu, profané la demeure de ton nom.

⁸He sanoivat: "Me tuhoamme kaiken", ja he polttivat Jumalan pyhäköt koko maasta.

⁸Ils disaient en leur coeur: Traitons-les tous avec violence! Ils ont brûlé dans le pays tous les lieux saints.

⁹Emme ole enää nähneet ennusmerkkejä, meillä ei enää ole profeettoja, ei ketään, joka tietäisi, kuinka kauan tätä jatkuu.

⁹Nous ne voyons plus nos signes; Il n'y a plus de prophète, Et personne parmi nous qui sache jusqu'à quand...

¹⁰Jumala, kuinka kauan vihollinen saa herjata, saako vihollinen häväistä nimeäsi iäti?

¹⁰Jusqu'à quand, ô Dieu! l'oppresseur outragera-t-il, L'ennemi méprisera-t-il sans cesse ton nom?

¹¹Miksi pidättelet kättäsi? Kohota oikea kätesi ja tee hävityksestä loppu!

¹¹Pourquoi retires-tu ta main et ta droite? Sors-la de ton sein! détruis!

¹²Jumala, jo ammoisista ajoista sinä olet ollut kuninkaani, sinä teet suuria tekoja kaikkialla.

¹²Dieu est mon roi dès les temps anciens, Lui qui opère des délivrances au milieu de la terre.

¹³Sinä hämmensit voimallasi meren, sinä murskasit merihirviöiden päät.

¹³Tu as fendu la mer par ta puissance, Tu as brisé les têtes des monstres sur les eaux;

¹⁴Itsensä Leviatanin päät sinä musersit ja ruhon annoit petojen ruoaksi.

¹⁴Tu as écrasé la tête du crocodile, Tu l'as donné pour nourriture au peuple du désert.

¹⁵Sinä puhkaisit kuohumaan lähteet ja purot, sinä kuivasit ehtymättömät virrat.

¹⁵Tu as fait jaillir des sources et des torrents. Tu as mis à sec des fleuves qui ne tarissent point.

¹⁶Sinun on päivä ja sinun on yö, olet pannut paikoilleen auringon ja kuun.

¹⁶A toi est le jour, à toi est la nuit; Tu as créé la lumière et le soleil.

¹⁷Sinä olet määrännyt kaikki maan rajat, sinä olet luonut kesän ja talven.

¹⁷Tu as fixé toutes les limites de la terre, Tu as établi l'été et l'hiver.

¹⁸Muista, Herra, että vihollinen on herjannut, että tuo mieletön kansa on häpäissyt nimeäsi.

¹⁸Souviens-toi que l'ennemi outrage l'Eternel, Et qu'un peuple insensé méprise ton nom!

¹⁹Älä jätä petojen armoille niitä, jotka sinua ylistävät, säästä köyhien palvelijoittesi henki.

¹⁹Ne livre pas aux bêtes l'âme de ta tourterelle, N'oublie pas à toujours la vie de tes malheureux!

²⁰Älä unohda liittoasi, kun väkivalta pesii maan pimennoissa.

²⁰Aie égard à l'alliance! Car les lieux sombres du pays sont pleins de repaires de brigands.

²¹Älä salli sorretun kääntyä pois apua saamatta, kurja ja köyhä ylistäkööt sinun nimeäsi.

²¹Que l'opprimé ne retourne pas confus! Que le malheureux et le pauvre célèbrent ton nom!

²²Nouse, Jumala! Tämä on sinun asiasi, vie se voittoon! Muista, että mielettömät pilkkaavat sinua kaiken päivää.

²²Lève-toi, ô Dieu! défends ta cause! Souviens-toi des outrages que te fait chaque jour l'insensé!

²³Kuule, miten vihollisesi huutavat, miten vastustajiesi raivo alati yltyy.

²³N'oublie pas les clameurs de tes adversaires, Le tumulte sans cesse croissant de ceux qui s'élèvent contre toi!