¹Nuo kolme miestä eivät nyt enää puhuneet Jobille mitään, koska Job piti itseään syyttömänä.

¹Karena Ayub yakin sekali akan kebenaran dirinya, maka ketiga sahabatnya itu pun tak mau menjawab dia lagi.

²Mutta silloin suuttui Elihu. Elihu, Barakelin poika, kuului Ramin sukuun ja oli kotoisin Busista. Hän suuttui Jobille, koska Job katsoi, että hän, Job, oli oikeassa ja Jumala väärässä,

²Tetapi di situ ada seorang yang bernama Elihu anak Barakheel, seorang keturunan Bus dari kaum Ram. Ia tidak dapat menahan marahnya, karena Ayub membenarkan dirinya sendiri dan mempersalahkan Allah.

³ja hän suuttui Jobin ystäviin, koska nämä eivät pystyneet vastaamaan Jobille, vaikka katsoivat, että Job oli väärässä.

³Ia juga marah kepada ketiga sahabat Ayub itu karena mereka tidak dapat membantah kata-kata Ayub, meskipun mereka mempersalahkannya.

⁴Elihu oli odottanut ennen kuin ryhtyi puhumaan, koska toiset olivat häntä vanhempia.

⁴Elihu orang yang paling muda di antara mereka, sebab itu ia menunggu sampai semuanya selesai berbicara.

⁵Mutta kun hän näki, ettei kukaan noista kolmesta enää kyennyt vastaamaan Jobille mitään, hän suuttui.

⁵Setelah melihat bahwa ketiga orang itu tidak dapat menjawab, ia menjadi marah,

⁶Nyt busilainen Elihu, Barakelin poika, alkoi puhua ja sanoi: -- Vähät ovat minun elämäni päivät, kun vertaan teihin, vanhuksiin. Siksi minä arastelin ja pelkäsin lähteä kertomaan, mitä minä tiedän.

⁶dan berkata demikian, "Aku masih muda, sedangkan kamu sudah tua, sebab itu aku takut dan ragu mengemukakan pendapatku.

⁷Ajattelin: "Puhukoot nuo vanhat, puhukoot viisauden sanoja ne, joilla on takanaan paljon vuosia."

⁷Pikirku, kamulah yang harus berbicara, yang lebih tua harus membagikan hikmatnya.

⁸Mutta henki ihmisen tekee viisaaksi, Kaikkivaltiaan henkäys.

⁸Tetapi yang memberi hikmat kepada manusia, hanyalah Roh Allah Yang Mahakuasa.

⁹Ei ikä yksin tuo viisautta, eivät vanhatkaan aina tiedä, mikä on oikein.

⁹Orang menjadi bijak, bukan karena lanjut umurnya; orang mengerti yang benar, bukan karena tinggi usianya.

¹⁰Niinpä nyt sanon: kuulkaa minua, nyt on minun vuoroni kertoa, mitä minä tiedän.

¹⁰Sebab itu, dengarkanlah aku; izinkanlah aku mengatakan pendapatku.

¹¹Minä odotin, mitä te sanoisitte, ja kuuntelin tarkoin teidän viisaita puheitanne, kun te etsitte oikeita sanoja.

¹¹Dengan sabar aku mendengarkan ketika kamu berbicara, dan menanti ketika kamu mencari kata-kata yang bijaksana.

¹²Tarkoin minä kuuntelin, mutta kukaan teistä ei pystynyt vastaamaan Jobille, kukaan ei osannut ojentaa häntä.

¹²Kuperhatikan dengan saksama; kudengar kamu menemui kegagalan. Kesalahan dalam kata-kata Ayub tak dapat kamu buktikan.

¹³Älkää nyt sanoko: "Olemme nähneet, että vain Jumala voi hänet vaientaa, ei ihminen."

¹³Bagaimana dapat kamu katakan bahwa hikmat telah kamu temukan? Karena kamu terpaksa menyerah. Yang bisa menjawab Ayub hanyalah Allah.

¹⁴Minulle hän ei ole osoittanut sanojaan, enkä minä puolestani aio vastata hänelle sillä tavoin kuin te.

¹⁴Kepadamulah Ayub berbicara, dan bukan kepadaku, tetapi aku tak akan memberi jawaban seperti kamu.

¹⁵Nuo miehet ovat jääneet sanattomiksi, enää he eivät vastaa, sanat ovat kaikonneet heidän suustaan.

¹⁵Ayub, mereka bingung dan tak dapat memberi jawaban; tak ada yang dapat mereka katakan.

¹⁶Pitäisikö minun vielä odottaa, että he puhuisivat, kun he vain seisovat tuossa sanomatta sanaakaan vastaan?

¹⁶Mereka berdiri saja, tak dapat berbicara lagi. Haruskah aku menunggu meskipun mereka berdiam diri?

¹⁷Ehkäpä nyt on minun vuoroni puhua ja sanoa suoraan, mitä minä tiedän.

¹⁷Tidak, sekarang akan kuberi jawaban; pendapatku akan kusampaikan.

¹⁸Minä olen täynnä sanoja, henkeni kuohuu, olen pakahtua,

¹⁸Tak sabar lagi aku menunggu. Tak dapat lagi kutahan kata-kataku.

¹⁹olen kuin ruukku, joka on täynnä nuorta viiniä, sisukseni ovat repeämäisillään kuin täpötäysi leili.

¹⁹Jika aku diam saja, akan pecahlah aku, seperti kantong yang penuh dengan anggur baru.

²⁰Minun on pakko puhua, että oloni kevenisi. Siispä avaan suuni ja sanon sanottavani.

²⁰Aku harus berbicara, supaya hatiku tenang; aku harus membuka mulutku dan memberi jawaban.

²¹En puhu kenenkään mieliksi, ketään en liehakoi,

²¹Tak akan kubela siapa pun dalam sengketa ini dan tak seorang pun akan kupuji-puji.

²²en osaa niitä puheita. Jos sellaisiin ryhtyisin, Luojani kohta ottaisi minut pois.

²²Cara menyanjung-nyanjung pun, aku tidak tahu, dan seandainya aku melakukan itu, Allah akan segera menghukum aku.