¹Silloin Jeesuksen luo tuli Jerusalemista fariseuksia ja lainopettajia.

¹Nú komu til Jesú farísear og fræðimenn frá Jerúsalem og sögðu:

²"Miksi sinun opetuslapsesi rikkovat isien perinnäissääntöjä?" he kysyivät. "Hehän eivät pese käsiään, kun rupeavat syömään."

²,,Hvers vegna brjóta lærisveinar þínir erfikenning forfeðranna? Þeir taka ekki handlaugar, áður en þeir neyta matar.``

³Jeesus vastasi heille: "Miksi te itse rikotte Jumalan käskyä perinnäissäännöillänne?

³Hann svaraði þeim: ,,Hvers vegna brjótið þér sjálfir boðorð Guðs sakir erfikenningar yðar?

⁴Jumala on sanonut: 'Kunnioita isääsi ja äitiäsi' ja 'Joka kiroaa isäänsä tai äitiään, häntä rangaistakoon kuolemalla'.

⁴Guð hefur sagt: ,Heiðra föður þinn og móður,` og: ,Hver sem formælir föður eða móður, skal dauða deyja.`

⁵Mutta te opetatte, että jos joku sanoo isälleen tai äidilleen: 'Sen, mitä sinun piti minulta saada, olen luvannut uhrilahjaksi',

⁵En þér segið: Hver sem segir við föður sinn eða móður: ,Það sem þér hefði getað orðið til styrktar frá mér, er musterisfé,`

⁶hänen ei enää tarvitse kunnioittaa isäänsä tai äitiänsä. Näin te olette perinnäissäännöllänne tehneet tyhjäksi Jumalan sanan.

⁶hann á ekki að heiðra föður sinn [eða móður]. Þér ógildið orð Guðs með erfikenning yðar.

⁷Te tekopyhät! Oikein Jesaja teistä ennusti, kun hän sanoi:

⁷Hræsnarar, sannspár var Jesaja um yður, er hann segir:

⁸-- Tämä kansa kunnioittaa minua huulillaan, mutta sen sydän on kaukana minusta.

⁸Lýður þessi heiðrar mig með vörunum, en hjarta þeirra er langt frá mér.

⁹Turhaan he minua palvelevat, kun opettavat oppejaan, ihmisten tekemiä käskyjä."

⁹Til einskis dýrka þeir mig, er þeir kenna þá lærdóma, sem eru mannasetningar einar.``

¹⁰Jeesus kutsui väkijoukon luokseen ja sanoi: "Kuulkaa ja ymmärtäkää.

¹⁰Og hann kallaði til sín mannfjöldann og sagði: ,,Heyrið og skiljið.

¹¹Ei ihmistä saastuta se, mikä menee suusta sisään. Se ihmisen saastuttaa, mikä tulee suusta ulos."

¹¹Ekki saurgar það manninn, sem inn fer í munninn, hitt saurgar manninn, sem út fer af munni.``

¹²Silloin opetuslapset tulivat hänen luokseen ja sanoivat: "Tiedätkö, että fariseukset suuttuivat sinuun, kun puhuit noin?"

¹²Þá komu lærisveinar hans og sögðu við hann: ,,Veistu, að farísearnir hneyksluðust, þegar þeir heyrðu orð þín?``

¹³Hän vastasi: "Jokainen istutus, joka ei ole minun taivaallisen Isäni istuttama, revitään juurineen pois.

¹³Hann svaraði: ,,Sérhver jurt, sem faðir minn himneskur hefur eigi gróðursett, mun upprætt verða.

¹⁴Älkää välittäkö heistä, he ovat sokeita sokeiden taluttajia. Ja kun sokea taluttaa toista sokeaa, molemmat putoavat kuoppaan."

¹⁴Látið þá eiga sig! Þeir eru blindir, leiðtogar blindra. Ef blindur leiðir blindan, falla báðir í gryfju.``

¹⁵Pietari sanoi hänelle: "Puhuit vertauskuvin. Selitä meille, mitä tarkoitit."

¹⁵Þá sagði Pétur við hann: ,,Skýrðu fyrir oss líkinguna.``

¹⁶Jeesus vastasi: "Oletteko tekin yhä noin ymmärtämättömiä?

¹⁶Hann svaraði: ,,Eruð þér líka skilningslausir ennþá?

¹⁷Ettekö käsitä, että se, mikä menee suusta sisään, jatkaa kulkuaan vatsaan, ja sitten se ulostetaan.

¹⁷Skiljið þér ekki, að allt sem inn kemur í munninn, fer í magann og lendir síðan í safnþrónni?

¹⁸Mutta se, mikä tulee suusta ulos, on lähtöisin sydämestä, ja se saastuttaa ihmisen.

¹⁸En það sem út fer af munni, kemur frá hjartanu. Og slíkt saurgar manninn.

¹⁹Juuri sydämestähän lähtevät pahat ajatukset, murhat, aviorikokset, siveettömyys, varkaudet, väärät todistukset ja herjaukset.

¹⁹Því að frá hjartanu koma illar hugsanir, manndráp, hórdómur, saurlifnaður, þjófnaður, ljúgvitni, lastmælgi.

²⁰Nämä ne ihmisen saastuttavat, ei se, että syö pesemättömin käsin."

²⁰Þetta er það, sem saurgar manninn. En að eta með óþvegnum höndum saurgar engan mann.``

²¹Lähdettyään sieltä Jeesus meni Tyroksen ja Sidonin seudulle.

²¹Þaðan hélt Jesús til byggða Týrusar og Sídonar.

²²Siellä muuan kanaanilainen nainen, sen seudun asukas, tuli ja huusi: "Herra, Daavidin Poika, armahda minua! Paha henki vaivaa kauheasti tytärtäni."

²²Þá kom kona nokkur kanversk úr þeim héruðum og kallaði: ,,Miskunna þú mér, herra, sonur Davíðs! Dóttir mín er mjög kvalin af illum anda.``

²³Mutta hän ei vastannut naiselle mitään. Opetuslapset tulivat Jeesuksen luo ja pyysivät: "Tee hänelle jotakin. Hän kulkee perässämme ja huutaa."

²³En hann svaraði henni engu orði. Lærisveinar hans komu þá og báðu hann: ,,Láttu hana fara, hún eltir oss með hrópum.``

²⁴Mutta Jeesus vastasi: "Ei minua ole lähetetty muita kuin Israelin kansan kadonneita lampaita varten."

²⁴Hann mælti: ,,Ég er ekki sendur nema til týndra sauða af Ísraelsætt.``

²⁵Silti nainen tuli lähemmäs, heittäytyi maahan Jeesuksen eteen ja sanoi: "Herra, auta minua!"

²⁵Konan kom, laut honum og sagði: ,,Herra, hjálpa þú mér!``

²⁶Mutta Jeesus sanoi hänelle: "Ei ole oikein ottaa lapsilta leipä ja heittää se koiranpenikoille."

²⁶Hann svaraði: ,,Ekki sæmir að taka brauð barnanna og kasta því fyrir hundana.``

²⁷"Ei olekaan, Herra", vastasi nainen, "mutta saavathan koiratkin syödä isäntänsä pöydältä putoilevia palasia."

²⁷Hún sagði: ,,Satt er það, herra, þó eta hundarnir mola þá, sem falla af borðum húsbænda þeirra.``

²⁸Silloin Jeesus sanoi hänelle: "Suuri on sinun uskosi, nainen! Tapahtukoon niin kuin tahdot." Siitä hetkestä tytär oli terve.

²⁸Þá mælti Jesús við hana: ,,Kona, mikil er trú þín. Verði þér sem þú vilt.`` Og dóttir hennar varð heil frá þeirri stundu.

²⁹Jeesus lähti sieltä, ja kuljettuaan Galileanjärven rantaa hän nousi vuorelle. Kun hän istui siellä,

²⁹Þaðan fór Jesús og kom að Galíleuvatni. Og hann gekk upp á fjall og settist þar.

³⁰hänen luokseen tuli paljon kansaa mukanaan rampoja, sokeita, raajarikkoja, mykkiä ja monia muita. Heidät asetettiin hänen eteensä, ja hän paransi heidät.

³⁰Menn komu til hans hópum saman og höfðu með sér halta menn og blinda, fatlaða, mállausa og marga aðra og lögðu þá fyrir fætur hans, og hann læknaði þá.

³¹Ihmiset hämmästyivät nähdessään, kuinka mykät puhuivat, raajarikot tervehtyivät, rammat kävelivät ja sokeat näkivät, ja he ylistivät Israelin Jumalaa.

³¹Fólkið undraðist, þegar það sá mállausa mæla, fatlaða heila, halta ganga og blinda sjá. Og þeir lofuðu Guð Ísraels.

³²Jeesus kutsui opetuslapset luokseen ja sanoi: "Minun käy sääliksi näitä ihmisiä. He ovat olleet luonani jo kolme päivää, eikä heillä ole mitään syötävää. En tahdo lähettää heitä pois nälkäisinä, etteivät he uupuisi matkalla."

³²Jesús kallaði til sín lærisveina sína og sagði: ,,Ég kenni í brjósti um mannfjöldann. Þeir hafa nú hjá mér verið þrjá daga og hafa ekkert til matar. Ég vil ekki láta þá fara fastandi frá mér, þeir gætu örmagnast á leiðinni.``

³³Opetuslapset sanoivat hänelle: "Mistä me täällä asumattomalla seudulla saamme niin paljon leipää, että pystymme ruokkimaan tällaisen väkijoukon?"

³³Lærisveinarnir sögðu: ,,Hvar fáum vér nóg brauð til að metta allt þetta fólk hér í óbyggðum?``

³⁴"Montako leipää teillä on?" Jeesus kysyi. "Seitsemän", he vastasivat, "ja jokunen pieni kala."

³⁴Jesús spyr: ,,Hve mörg brauð hafið þér?`` Þeir svara: ,,Sjö, og fáeina smáfiska.``

³⁵Jeesus käski väen asettua istumaan.

³⁵Þá bauð hann fólkinu að setjast á jörðina,

³⁶Sitten hän otti ne seitsemän leipää ja kalat, lausui kiitoksen ja mursi leivät ja antoi palat opetuslapsille, jotka jakoivat ne ihmisille.

³⁶tók brauðin sjö og fiskana, gjörði þakkir og braut þau og gaf lærisveinunum, en lærisveinarnir fólkinu.

³⁷Kaikki söivät kyllikseen, ja tähteeksi jääneitä paloja kerättiin seitsemän täyttä korillista.

³⁷Allir neyttu og urðu mettir. Síðan tóku þeir saman leifarnar, sjö körfur fullar.

³⁸Syömässä oli neljätuhatta miestä ja lisäksi naisia ja lapsia.

³⁸En þeir, sem neytt höfðu, voru fjórar þúsundir karlmanna auk kvenna og barna.Síðan lét hann fólkið fara, sté í bátinn og kom í Magadanbyggðir.

³⁹Sitten Jeesus lähetti väkijoukon pois, astui veneeseen ja tuli Magadanin seudulle.

³⁹Síðan lét hann fólkið fara, sté í bátinn og kom í Magadanbyggðir.