¹Kun Jeesus oli puhunut kaiken tämän, hän sanoi opetuslapsilleen:

¹Þegar Jesús hafði lokið öllum þessum orðum, sagði hann við lærisveina sína:

²"Kahden päivän kuluttua, niin kuin tiedätte, on pääsiäinen. Silloin Ihmisen Poika luovutetaan ristiinnaulittavaksi."

²,,Þér vitið, að eftir tvo daga eru páskar. Þá verður Mannssonurinn framseldur til krossfestingar.``

³Samaan aikaan kokoontuivat ylin papisto ja kansan vanhimmat ylipappi Kaifaksen palatsiin

³Æðstu prestarnir og öldungar lýðsins söfnuðust nú saman í höll æðsta prestsins, er Kaífas hét,

⁴neuvottelemaan, millaisella juonella he saisivat Jeesuksen käsiinsä tappaakseen hänet.

⁴og réðu með sér að handsama Jesú með svikum og taka hann af lífi.

⁵"Ei kuitenkaan kesken juhlan", he sanoivat, "ettei kansa ala mellakoida."

⁵En þeir sögðu: ,,Ekki á hátíðinni, annars verður uppþot með lýðnum.``

⁶Kun Jeesus oli Betaniassa spitaalia sairastaneen Simonin talossa,

⁶En Jesús var í Betaníu, í húsi Símonar líkþráa.

⁷tuli hänen luokseen nainen, jolla oli alabasteripullossa hyvin kallista tuoksuöljyä. Jeesuksen aterioidessa nainen vuodatti öljyn hänen päähänsä.

⁷Kom þá til hans kona og hafði alabastursbuðk með dýrum smyrslum og hellti yfir höfuð honum, þar sem hann sat að borði.

⁸Mutta kun opetuslapset näkivät sen, he sanoivat paheksuen: "Millaista haaskausta!

⁸Við þessa sjón urðu lærisveinarnir gramir og sögðu: ,,Til hvers er þessi sóun?

⁹Olisihan sen voinut myydä hyvään hintaan ja antaa rahat köyhille."

⁹Þetta hefði mátt selja dýru verði og gefa fátækum.``

¹⁰Jeesus huomasi tämän ja sanoi heille: "Miksi te pahoitatte naisen mielen? Hän teki minulle hyvän teon.

¹⁰Jesús varð þess vís og sagði við þá: ,,Hvað eruð þér að angra konuna? Gott verk gjörði hún mér.

¹¹Köyhät teillä on luonanne aina, mutta minua teillä ei aina ole.

¹¹Fátæka hafið þér jafnan hjá yður, en mig hafið þér ekki ávallt.

¹²Kun hän voiteli minut, se tapahtui hautaamistani varten.

¹²Þegar hún hellti þessum smyrslum yfir líkama minn, var hún að búa mig til greftrunar.

¹³Totisesti: kaikkialla maailmassa, missä ikinä evankeliumin sanoma julistetaan, tullaan muistamaan myös tämä nainen ja kertomaan, mitä hän teki."

¹³Sannlega segi ég yður: Hvar sem fagnaðarerindi þetta verður flutt, um heim allan, mun þess og getið verða, sem hún gjörði, til minningar um hana.``

¹⁴Silloin yksi kahdestatoista opetuslapsesta, Juudas Iskariot, meni ylipappien luo

¹⁴Þá fór einn þeirra tólf, Júdas Ískaríot að nafni, til æðstu prestanna

¹⁵ja sanoi: "Paljonko maksatte minulle, jos toimitan hänet teidän käsiinne?" He sopivat hänen kanssaan kolmestakymmenestä hopearahasta.

¹⁵og sagði: ,,Hvað viljið þér gefa mér fyrir að framselja yður Jesú?`` En þeir greiddu honum þrjátíu silfurpeninga.

¹⁶Siitä lähtien hän etsi tilaisuutta kavaltaakseen Jeesuksen.

¹⁶Upp frá þessu leitaði hann færis að framselja hann.

¹⁷Happamattoman leivän juhlan ensimmäisenä päivänä opetuslapset tulivat Jeesuksen luo ja kysyivät: "Minne tahdot meidän valmistavan sinulle pääsiäisaterian?"

¹⁷Á fyrsta degi ósýrðu brauðanna komu lærisveinarnir til Jesú og sögðu: ,,Hvar vilt þú, að vér búum þér páskamáltíðina?``

¹⁸Jeesus sanoi: "Menkää kaupunkiin." Hän neuvoi, kenen luo heidän oli siellä mentävä, ja käski sanoa tälle: "Opettaja sanoo: 'Hetkeni on lähellä. Sinun luonasi minä syön pääsiäisaterian opetuslasteni kanssa.'"

¹⁸Hann mælti: ,,Farið til ákveðins manns í borginni, og segið við hann: ,Meistarinn segir: Minn tími er í nánd, hjá þér vil ég halda páska með lærisveinum mínum.```

¹⁹Opetuslapset tekivät niin kuin Jeesus oli käskenyt ja valmistivat pääsiäisaterian.

¹⁹Lærisveinarnir gjörðu sem Jesús bauð þeim og bjuggu til páskamáltíðar.

²⁰Illan tultua Jeesus kävi aterialle kahdentoista opetuslapsensa kanssa.

²⁰Um kvöldið sat hann til borðs með þeim tólf.

²¹Heidän syödessään hän sanoi: "Totisesti: yksi teistä on kavaltava minut."

²¹Og er þeir mötuðust, sagði hann: ,,Sannlega segi ég yður: Einn af yður mun svíkja mig.``

²²Murheen vallassa he alkoivat toinen toisensa jälkeen kysellä: "Herra, en kai se ole minä?"

²²Þeir urðu mjög hryggir og sögðu við hann, einn af öðrum: ,,Ekki er það ég, herra?``

²³Jeesus vastasi heille: "Minut kavaltaa mies, joka syö samasta vadista kuin minä.

²³Hann svaraði þeim: ,,Sá sem dýfði hendi í fatið með mér, mun svíkja mig.

²⁴Ihmisen Poika lähtee pois juuri niin kuin kirjoituksissa hänestä sanotaan, mutta voi sitä, josta tulee Ihmisen Pojan kavaltaja! Sille ihmiselle olisi parempi, ettei hän olisi syntynytkään."

²⁴Mannssonurinn fer að sönnu héðan, svo sem um hann er ritað, en vei þeim manni, sem því veldur, að Mannssonurinn verður framseldur. Betra væri þeim manni að hafa aldrei fæðst.``

²⁵Silloin Juudas, hänen kavaltajansa, kysyi: "Rabbi, en kai se ole minä?" "Itsepä sen sanoit", vastasi Jeesus.

²⁵En Júdas, sem sveik hann, sagði: ,,Rabbí, ekki er það ég?`` Jesús svaraði: ,,Þú sagðir það.``

²⁶Aterian aikana Jeesus otti leivän, siunasi, mursi ja antoi sen opetuslapsilleen sanoen: "Ottakaa ja syökää, tämä on minun ruumiini."

²⁶Þá er þeir mötuðust, tók Jesús brauð, þakkaði Guði, braut það og gaf lærisveinunum og sagði: ,,Takið og etið, þetta er líkami minn.``

²⁷Sitten hän otti maljan, kiitti Jumalaa, antoi heille ja sanoi: "Juokaa tästä, te kaikki.

²⁷Og hann tók kaleik, gjörði þakkir, gaf þeim og sagði: ,,Drekkið allir hér af.

²⁸Tämä on minun vereni, liiton veri, joka kaikkien puolesta vuodatetaan syntien anteeksiantamiseksi.

²⁸Þetta er blóð mitt, blóð sáttmálans, úthellt fyrir marga til fyrirgefningar synda.

²⁹Ja minä sanon teille: tästedes en maista viiniköynnöksen antia ennen kuin sinä päivänä, jona juon uutta viiniä teidän kanssanne Isäni valtakunnassa."

²⁹Ég segi yður: Héðan í frá mun ég eigi drekka af þessum vínviðar ávexti til þess dags, er ég drekk hann nýjan með yður í ríki föður míns.``

³⁰Laulettuaan kiitosvirren he lähtivät Öljymäelle.

³⁰Þegar þeir höfðu sungið lofsönginn, fóru þeir til Olíufjallsins.

³¹Silloin Jeesus sanoi heille: "Tänä yönä te kaikki luovutte minusta, sillä on kirjoitettu: 'Minä lyön paimenen maahan, ja lauman lampaat joutuvat hajalle.'

³¹Þá segir Jesús við þá: ,,Á þessari nóttu munuð þér allir hneykslast á mér, því að ritað er: ,Ég mun slá hirðinn, og sauðir hjarðarinnar munu tvístrast.`

³²Mutta kuolleista noustuani menen teidän edellänne Galileaan."

³²En eftir að ég er upp risinn, mun ég fara á undan yður til Galíleu.``

³³Pietari keskeytti hänet ja sanoi: "Vaikka kaikki muut luopuisivat sinusta, minä en koskaan luovu."

³³Þá segir Pétur: ,,Þótt allir hneykslist á þér, skal ég aldrei hneykslast.``

³⁴Jeesus vastasi: "Totisesti: tänä yönä, ennen kuin kukko laulaa, sinä kolmesti kiellät minut."

³⁴Jesús sagði við hann: ,,Sannlega segi ég þér: Á þessari nóttu, áður en hani galar, muntu þrisvar afneita mér.``

³⁵Pietari sanoi: "Vaikka minun pitäisi kuolla kanssasi, minä en ikinä sinua kiellä." Samaa vakuuttivat muutkin opetuslapset.

³⁵Pétur svarar: ,,Þótt ég ætti að deyja með þér, þá mun ég aldrei afneita þér.`` Eins töluðu allir lærisveinarnir.

³⁶Sitten Jeesus tuli opetuslasten kanssa Getsemane-nimiseen paikkaan ja sanoi heille: "Jääkää te tähän siksi aikaa kun minä käyn tuolla rukoilemassa."

³⁶Þá kemur Jesús með þeim til staðar, er heitir Getsemane, og hann segir við lærisveinana: ,,Setjist hér, meðan ég fer og biðst fyrir þarna.``

³⁷Pietarin ja molemmat Sebedeuksen pojat hän otti mukaansa. Murhe alkoi nyt ahdistaa häntä, ja hän joutui tuskan valtaan.

³⁷Hann tók með sér þá Pétur og báða sonu Sebedeusar. Og nú setti að honum hryggð og angist.

³⁸Hän sanoi heille: "Olen tuskan vallassa, kuoleman tuskan. Odottakaa tässä ja valvokaa minun kanssani."

³⁸Hann segir við þá: ,,Sál mín er hrygg allt til dauða. Bíðið hér og vakið með mér.``

³⁹Hän meni vähän kauemmaksi, heittäytyi kasvoilleen maahan ja rukoili: "Isä, jos se on mahdollista, niin menköön tämä malja minun ohitseni. Mutta ei niin kuin minä tahdon, vaan niin kuin sinä."

³⁹Þá gekk hann lítið eitt áfram, féll fram á ásjónu sína, baðst fyrir og sagði: ,,Faðir minn, ef verða má, þá fari þessi kaleikur fram hjá mér. Þó ekki sem ég vil, heldur sem þú vilt.``

⁴⁰Hän palasi opetuslasten luo ja tapasi heidät nukkumasta. Silloin hän sanoi Pietarille: "Ettekö te edes hetken vertaa jaksaneet valvoa kanssani?

⁴⁰Hann kemur aftur til lærisveinanna og finnur þá sofandi. Þá sagði hann við Pétur: ,,Þér gátuð þá ekki vakað með mér eina stund?

⁴¹Valvokaa ja rukoilkaa, ettette joutuisi kiusaukseen. Tahtoa ihmisellä on, mutta luonto on heikko."

⁴¹Vakið og biðjið, að þér fallið ekki í freistni. Andinn er reiðubúinn, en holdið veikt.``

⁴²Hän meni taas etäämmäksi ja rukoili toistamiseen: "Isä, ellei tämä malja voi mennä ohitseni minun sitä juomatta, niin toteutukoon sinun tahtosi."

⁴²Aftur vék hann brott annað sinn og bað: ,,Faðir minn, ef eigi verður hjá því komist, að ég drekki þennan kaleik, þá verði þinn vilji.``

⁴³Palatessaan hän tapasi taas opetuslapset nukkumasta, sillä uni oli alkanut painaa heidän silmiään.

⁴³Þegar hann kom aftur, fann hann þá enn sofandi, því drungi var á augum þeirra.

⁴⁴Hän jätti heidät siihen, meni taas kauemmaksi ja rukoili kolmannen kerran samoin sanoin.

⁴⁴Þá fór hann enn frá þeim og baðst fyrir þriðja sinn með sömu orðum og fyrr.

⁴⁵Sitten hän tuli opetuslasten luo ja sanoi heille: "Yhäkö te nukutte ja lepäätte? Hetki on tullut. Ihmisen Poika annetaan syntisten käsiin.

⁴⁵Og hann kom til lærisveinanna og sagði við þá: ,,Sofið þér enn og hvílist? Sjá, stundin er komin og Mannssonurinn er framseldur í hendur syndugra manna.

⁴⁶Nouskaa, nyt me lähdemme! Minun kavaltajani on jo lähellä."

⁴⁶Standið upp, förum! Í nánd er sá, er mig svíkur.``

⁴⁷Jeesuksen vielä puhuessa tuli Juudas, yksi kahdestatoista opetuslapsesta, ja hänen kanssaan miekoin ja seipäin aseistautunut suuri miesjoukko, jonka ylipapit ja kansan vanhimmat olivat lähettäneet.

⁴⁷Meðan hann var enn að tala, kom Júdas, einn þeirra tólf, og með honum mikill flokkur frá æðstu prestunum og öldungum lýðsins, og höfðu þeir sverð og barefli.

⁴⁸Jeesuksen kavaltaja oli sopinut miesten kanssa merkistä: "Se on se mies, jota minä suutelen. Ottakaa hänet kiinni."

⁴⁸Svikarinn hafði sagt þeim þetta til marks: ,,Sá sem ég kyssi, hann er það. Takið hann höndum.``

⁴⁹Hän meni suoraa päätä Jeesuksen luo, sanoi: "Terve, rabbi!", ja suuteli häntä.

⁴⁹Hann gekk beint að Jesú og sagði: ,,Heill, rabbí!`` og kyssti hann.

⁵⁰Jeesus sanoi hänelle: "Ystävä, tätä varten sinä olet tullut." Silloin miehet astuivat lähemmäs, kävivät käsiksi Jeesukseen ja vangitsivat hänet.

⁵⁰Jesús sagði við hann: ,,Vinur, hví ertu hér?`` Þá komu hinir, lögðu hendur á Jesú og tóku hann.

⁵¹Yksi Jeesuksen seuralaisista ryhtyi vastarintaan, veti miekkansa esiin ja iski ylipapin palvelijaa niin että tältä irtosi korva.

⁵¹Einn þeirra, sem með Jesú voru, greip til sverðs og brá því, hjó til þjóns æðsta prestsins og sneið af honum eyrað.

⁵²Silloin Jeesus sanoi hänelle: "Pane miekkasi tuppeen. Joka miekkaan tarttuu, se miekkaan kaatuu.

⁵²Jesús sagði við hann: ,,Slíðra sverð þitt! Allir, sem sverði bregða, munu fyrir sverði falla.

⁵³Luuletko, etten voisi pyytää apua Isältäni? Hän lähettäisi tänne heti kaksitoista legioonaa enkeleitä ja enemmänkin.

⁵³Hyggur þú, að ég geti ekki beðið föður minn að senda mér nú meira en tólf sveitir engla?

⁵⁴Mutta kuinka silloin kävisivät toteen kirjoitukset, joiden mukaan näin täytyy tapahtua?"

⁵⁴Hvernig ættu þá ritningarnar að rætast, sem segja, að þetta eigi svo að verða?``

⁵⁵Jeesus sanoi sitten miesjoukolle: "Tehän olette lähteneet kuin rosvon kimppuun! Miekat ja seipäät käsissä te tulette minua vangitsemaan. Minä olen joka päivä istunut temppelissä opettamassa, ettekä te ole ottaneet minua kiinni.

⁵⁵Á þeirri stundu sagði Jesús við flokkinn: ,,Eruð þér að fara að mér með sverðum og bareflum eins og gegn ræningja til að handtaka mig? Daglega sat ég í helgidóminum og kenndi, og þér tókuð mig ekki höndum.

⁵⁶Mutta kaikki tämä on tapahtunut, jotta profeettojen kirjoitukset kävisivät toteen." Silloin kaikki opetuslapset jättivät hänet ja pakenivat.

⁵⁶En allt verður þetta til þess, að ritningar spámannanna rætist.`` Þá yfirgáfu hann lærisveinarnir allir og flýðu.

⁵⁷Vangitsijat veivät Jeesuksen ylipappi Kaifaksen luo, minne lainopettajat ja kansan vanhimmat olivat kokoontuneet.

⁵⁷Þeir sem tóku Jesú höndum, færðu hann til Kaífasar, æðsta prests, en þar voru saman komnir fræðimennirnir og öldungarnir.

⁵⁸Pietari seurasi häntä jonkin matkan päässä ylipapin pihaan saakka. Siellä hän istuutui palvelusväen joukkoon nähdäkseen, kuinka kaikki päättyisi.

⁵⁸Pétur fylgdi honum álengdar, allt að garði æðsta prestsins. Þar gekk hann inn og settist hjá þjónunum til að sjá, hver yrði endir á.

⁵⁹Ylipapit ja koko neuvosto etsivät Jeesusta vastaan väärää todistusta, jonka perusteella saisivat hänet surmatuksi.

⁵⁹Æðstu prestarnir og allt ráðið leituðu ljúgvitnis gegn Jesú til að geta líflátið hann,

⁶⁰Sellaista ei kuitenkaan löytynyt, vaikka monta väärää todistajaa esiintyi. Viimein astui esiin kaksi miestä,

⁶⁰en fundu ekkert, þótt margir ljúgvottar kæmu. Loks komu tveir

⁶¹jotka väittivät Jeesuksen sanoneen: "Minä voin hajottaa Jumalan temppelin ja rakentaa sen uudelleen kolmessa päivässä."

⁶¹og sögðu: ,,Þessi maður sagði: ,Ég get brotið niður musteri Guðs og reist það aftur á þrem dögum.```

⁶²Silloin ylipappi nousi paikaltaan ja kysyi: "Etkö lainkaan vastaa heidän syytöksiinsä?"

⁶²Þá stóð æðsti presturinn upp og sagði: ,,Svarar þú því engu, sem þessir vitna gegn þér?``

⁶³Mutta Jeesus pysyi vaiti. Silloin ylipappi sanoi hänelle: "Minä vannotan sinua elävän Jumalan nimessä: sano meille, oletko sinä Messias, Jumalan Poika."

⁶³En Jesús þagði. Þá sagði æðsti presturinn við hann: ,,Ég særi þig við lifandi Guð, segðu oss: Ertu Kristur, sonur Guðs?``

⁶⁴"Itsepä sen sanoit", vastasi Jeesus. "Ja minä sanon teille: vastedes te saatte nähdä Ihmisen Pojan istuvan Voiman oikealla puolella ja tulevan taivaan pilvien päällä."

⁶⁴Jesús svarar honum: ,,Þú sagðir það. En ég segi yður: Upp frá þessu munuð þér sjá Mannssoninn sitja til hægri handar máttarins og koma á skýjum himins.``

⁶⁵Silloin ylipappi repäisi vaatteensa ja sanoi: "Hän herjaa Jumalaa. Mitä me enää todistajia tarvitsemme! Kuulittehan, miten hän herjasi.

⁶⁵Þá reif æðsti presturinn klæði sín og sagði: ,,Hann guðlastar, hvað þurfum vér nú framar votta við? Þér heyrðuð guðlastið.

⁶⁶Mitä mieltä olette?" He vastasivat: "Hän on ansainnut kuoleman."

⁶⁶Hvað líst yður?`` Þeir svöruðu: ,,Hann er dauðasekur.``

⁶⁷He sylkivät nyt Jeesusta kasvoihin ja löivät häntä. Muutamat läimäyttivät häntä poskelle

⁶⁷Og þeir hræktu í andlit honum og slógu hann með hnefunum, en aðrir börðu hann með stöfum

⁶⁸ja ilkkuivat: "Profetoi, Messias, sano kuka sinua löi!"

⁶⁸og sögðu: ,,Spáðu nú, Kristur, hver var að slá þig?``

⁶⁹Pietari istui ulkona pihalla. Hänen luokseen tuli palvelustyttö ja sanoi: "Sinäkin olit tuon galilealaisen Jeesuksen seurassa."

⁶⁹En Pétur sat úti í garðinum. Þar kom að honum þerna ein og sagði: ,,Þú varst líka með Jesú frá Galíleu.``

⁷⁰Mutta hän kielsi sen kaikkien kuullen ja sanoi: "En ymmärrä mistä puhut."

⁷⁰Því neitaði hann svo allir heyrðu og sagði: ,,Ekki veit ég, hvað þú ert að fara.``

⁷¹Hän siirtyi sieltä portille päin, mutta muuan toinen tyttö näki hänet ja sanoi paikalla oleville: "Tämä mies oli nasaretilaisen Jeesuksen seurassa."

⁷¹Hann gekk út í fordyrið. Þar sá hann önnur þerna og sagði við þá, sem þar voru: ,,Þessi var með Jesú frá Nasaret.``

⁷²Taas hän kielsi sen valalla vannoen ja vakuutti: "Minä en tunne sitä miestä."

⁷²En hann neitaði sem áður og sór þess eið, að hann þekkti ekki þann mann.

⁷³Mutta hetken kuluttua hänen luokseen tuli muita, jotka siellä seisoskelivat, ja he sanoivat: "Sinä olet varmasti samaa joukkoa, senhän kuulee jo puheestasi."

⁷³Litlu síðar komu þeir, er þar stóðu, og sögðu við Pétur: ,,Víst ertu líka einn af þeim, enda segir málfæri þitt til þín.``

⁷⁴Silloin Pietari alkoi sadatella ja vannoi: "Minä en tunne sitä miestä." Samassa kukko lauloi.

⁷⁴En hann sór og sárt við lagði, að hann þekkti ekki manninn. Um leið gól hani.Og Pétur minntist þess, er Jesús hafði mælt: ,,Áður en hani galar, muntu þrisvar afneita mér.`` Og hann gekk út og grét beisklega.

⁷⁵Pietari muisti, mitä Jeesus oli sanonut: "Ennen kuin kukko laulaa, sinä kolmesti kiellät minut." Hän meni ulos ja puhkesi katkeraan itkuun.

⁷⁵Og Pétur minntist þess, er Jesús hafði mælt: ,,Áður en hani galar, muntu þrisvar afneita mér.`` Og hann gekk út og grét beisklega.