¹Hyvä on sen osa, joka ei vaella jumalattomien tavoin, ei astu syntisten teille, ei istu pilkkaajien parissa

¹Sæll er sá maður, er eigi fer að ráðum óguðlegra, eigi gengur á vegi syndaranna og eigi situr í hópi þeirra, er hafa Guð að háði,

²vaan löytää ilonsa Herran laista, tutkii sitä päivin ja öin.

²heldur hefir yndi af lögmáli Drottins og hugleiðir lögmál hans dag og nótt.

³Hän on kuin puu, vetten äärelle istutettu: se antaa hedelmän ajallaan, eivätkä sen lehdet lakastu. Hän menestyy kaikissa toimissaan.

³Hann er sem tré, gróðursett hjá rennandi lækjum, er ber ávöxt sinn á réttum tíma, og blöð þess visna ekki. Allt er hann gjörir lánast honum.

⁴Niin ei käy jumalattomien. He ovat kuin akanat, joita tuuli ajaa.

⁴Svo fer eigi hinum óguðlega, heldur sem sáðum, er vindur feykir.

⁵Väärintekijät saavat kerran tuomionsa, syntisillä ei ole sijaa vanhurskaiden joukossa.

⁵Þess vegna munu hinir óguðlegu eigi standast í dóminum og syndugir eigi í söfnuði réttlátra.Því að Drottinn þekkir veg réttlátra, en vegur óguðlegra endar í vegleysu.

⁶Herra ohjaa omiensa tietä, mutta jumalattomien tie päätyy tuhoon.

⁶Því að Drottinn þekkir veg réttlátra, en vegur óguðlegra endar í vegleysu.