¹Vaimon viisaus talon rakentaa, vaimon tyhmyyteen talo sortuu.

¹Ny vehivavy hendry dia samy manao ny tranony; Fa ny adala kosa mandrava ny tranony amin'ny tànany.[Heb. fahendren'ny vehivavy][Heb. fahadalana]

²Joka kuulee Herraa, kulkee suoria teitä, joka Herraa väheksyy, poikkeaa tieltään.

²Mandeha mahitsy izay matahotra an'i Jehovah; Fa mivily lalana kosa izay maniratsira Azy.

³Tyhmä puhuu raippoja omaan selkäänsä, viisaan huulet ovat hänen vartijansa.

³Eo am-bavan'ny adala misy tsorakazon'ny fiavonavonana; Fa ny molotry ny hendry miaro ny tenany.

⁴Heinää säästää, joka ei härkiä pidä, mutta vahvat juhdat takaavat runsaan sadon.

⁴Raha tsy misy omby, dia foana ny fihinanam-bilona; Fa be ny fitomboan-karena azo amin'ny herin'ny omby.[Heb. madio]

⁵Luotettava todistaja ei valehtele, vilpillinen on valhetta täynnä.

⁵Ny vavolombelona mahatoky tsy mba mety mandainga; Fa mamoaka lainga kosa ny vavolombelona tsy mahatoky.

⁶Ylimielinen tavoittelee turhaan viisautta, ymmärtävälle tieto aukeaa.

⁶Ny mpaniratsira mba mitady fahendrena, fa tsy mahita; Fa ny manan-tsaina mora mahazo fahalalana.

⁷Pysy loitolla tyhmästä miehestä, hänen puheestaan et tietoa löydä.

⁷Mialà eo anatrehan'ny olona adala, Fa tsy ho hitanao aminy ny molotry ny fahalalana.

⁸Viisaan viisaus on elämäntaitoa, tyhmän tyhmyys itsensä pettämistä.

⁸Ny mitandrina ny alehany no fahendren'ny mahira-tsaina; Fa fitaka ny hadalan'ny adala.

⁹Tyhmät nauravat rikkomuksilleen, mutta suosio seuraa nuhteettomia.

⁹Ny adala ihomehezan'ny fanati-panonerana; Fa ao amin'ny marina no misy fankasitrahana.[Na: Ihomehezan'ny adala ny heloka]

¹⁰Surussaan on jokainen ihminen yksin, iloakaan ei voi toisen kanssa jakaa.

¹⁰Ny fo no mahalala ny fangidian'ny alahelony; Ary tsy raharahan'ny olon-kafa ny hafaliany.

¹¹Jumalattoman talo tuhoutuu, oikeamielisen maja kestää.

¹¹Ravana ny tranon'ny ratsy fanahy; Fa ambinina ny lain'ny marina.

¹²Moni luulee omaa tietään oikeaksi, vaikka se on kuoleman tie.

¹²Misy lalana ataon'ny olona ho mahitsy, Kanjo lalana mivarina any amin'ny fahafatesana no iafarany.

¹³Naurunkin pohjalla voi olla suru, ja kun ilo päättyy, murhe jää.

¹³Na dia mihomehy aza, dia ory ihany ny fo, Ary ny faran'ny hafaliana dia alahelo.

¹⁴Luopio saa ravintonsa omalta tieltään, hyvä ihminen omaltaan.

¹⁴Ny mihemotra am-po dia ho voky ny alehany; Fa ny tsara fanahy kosa ho voky ny azy ihany.

¹⁵Tyhmä uskoo kaiken minkä kuulee, järkevä harkitsee mitä tekee.

¹⁵Ny kely saina mino ny teny rehetra; Fa ny mahira-tsaina mandinika ny diany.

¹⁶Viisas pelkää pahaa ja karttaa sitä, tyhmä on hillitön ja itsevarma.

¹⁶Ny hendry matahotra ka mivily tsy ho amin'ny ratsy; Fa ny adala fatra-pirehareha ka matokitoky foana.[Na: misafoaka]

¹⁷Äkkipikainen tekee hullun töitä, juonien punojaa vihataan.

¹⁷Izay malaky tezitra dia manao adaladala; Ary ny olona mamoron-tsain-dratsy dia ankahalaina.

¹⁸Tyhmyys on narrien koristus, viisaiden päässä on tiedon seppele.

¹⁸Ny kely saina dia handova fahadalana; Fa ny mahira-tsaina mahazo ny fahalalana ho satro-boninahiny.[Na: mandray fahalalana]

¹⁹Pahat pannaan kumartamaan hyvien edessä, jumalattomat oikeamielisten porteilla.

¹⁹Ny ratsy fanahy miondrika eo anatrehan'ny tsara fanahy, Ary ny meloka dia eo am-bavahadin'ny marina.

²⁰Köyhästä ei välitä edes toinen köyhä, mutta rikkaalla on paljon ystäviä.

²⁰Ny malahelo dia halan'ny havany aza; Fa ny manan-karena no tian'ny maro.

²¹Syntiä tekee, joka lähimmäistään halveksii, autuas se, joka köyhää säälii.

²¹Izay manao tsinontsinona ny namany dia manota; Fa endrey ny fahasambaran'izay mamindra fo amin'ny ory!

²²Joka pahaan pyrkii, kulkee harhaan, joka pyrkii hyvään, saa rakkautta.

²²Tsy mivily va izay manao asa ratsy? Fa famindram-po sy fahamarinana no ho an'izay manao asa tsara. [Na: misaina ny][Na. misaina ny]

²³Kaikesta vaivannäöstä on jotakin hyötyä, tyhjästä puheesta vain vahinkoa.

²³Ny fisasarana rehetra misy valiny avokoa; Fa ny molotra mibedibedy foana tsy mba ahazoana na inona na inona.

²⁴Viisaat seppelöidään rikkaudella, tyhmien otsaripana on tyhmyys.

²⁴Satroboninahitry ny hendry ny hareny; Fa ny fahadalan'ny adala dia fahadalana ihany.

²⁵Luotettava todistaja pelastaa ihmishenkiä, valehtelija johtaa oikeuden harhaan.

²⁵Ny vavolombelona marina mamonjy ain'olona; Fa izay mamoaka lainga dia tena fitaka.

²⁶Herran pelko on vankka varustus, jälkipolvillekin se suo turvan.

²⁶Ny fahatahorana an'i Jehovah dia fiarovana mahatoky, Ary ny zanany hahazo fialofana.

²⁷Herran pelko on elämän lähde, se ohjaa ohi kuoleman loukkujen.

²⁷Ny fahatahorana an'i Jehovah no loharanon'aina, Hanalavirana ny fandriky ny fahafatesana.

²⁸Kansan paljous on kuninkaan kunnia, väen vähyys ruhtinaan tuho.

²⁸Ny fahabetsahan'ny vahoaka no voninahitry ny mpanjaka; Fa ny havitsiany kosa no fietreny.

²⁹Pitkämielisyys on järkevän miehen merkki, äkkipikaisuus on hulluuden huippu.

²⁹Be saina izay mahatsindry fo; Fa ny malaky tezitra mampiseho ny fahadalany.

³⁰Mielenrauha on terveyden perusta, intohimot kalvavat kuin hivuttava tauti.

³⁰Ny fo mionona no fiainan'ny nofo; Fa ny fahamaimaizan-tsaina dia mahalò ny taolana.

³¹Joka heikkoa sortaa, herjaa hänen Luojaansa, joka Luojaa kunnioittaa, armahtaa köyhää.

³¹Izay mampahory ny mahantra dia manala baraka ny Mpanao azy; Fa ny mamindra fo aminy kosa dia manome voninahitra Azy.

³²Jumalaton sortuu pahuuteensa, mutta viattomuus on vanhurskaan turva.

³²Ny ratsy fanahy azera noho ny haratsiany; Fa ny marina matoky, na dia mby ao amin'ny fahafatesana aza.[Na: roahina]

³³Ymmärtäväisen sydämessä viisaus asuu, tyhmien sisimmästä sitä ei tapaa.

³³Mandry tsara ao am-pon'ny manan-tsaina ny fahendrena; Fa ny an'ny adala kosa dia miharihary.

³⁴Vanhurskaus on kansalle kunniaksi, mutta synti on kansojen häpeä.

³⁴Ny fahamarinana manandratra ny firenena; Fa ny ota kosa dia fahafaham-baraka amin'ny olonaNy fankasitrahan'ny mpanjaka dia amin'ny mpanompo hendry; Fa ny fahatezerany kosa amin'ny manao izay mahamenatra.

³⁵Kunnon palvelijaa kuningas suosii, kunnoton joutuu hänen vihoihinsa.

³⁵Ny fankasitrahan'ny mpanjaka dia amin'ny mpanompo hendry; Fa ny fahatezerany kosa amin'ny manao izay mahamenatra.