¹Hän sanoi minulle: "Ihminen, syö, mitä edessäsi on. Syö tämä kirjakäärö ja sitten lähde, mene puhumaan Israelin kansalle."

¹¶ Na ka ki mai ia ki ahau, E te tama a te tangata, ko tau i kite ai kainga, kainga tenei pukapuka, ka haere, ka korero ki te whare o Iharaira.

²Niin minä avasin suuni, ja hän antoi syödäkseni sen käärön.

²Na kua hamama toku mangai, a meinga ana ahau e ia kia kai i taua pukapuka.

³Hän sanoi: "Ihminen, ravitse itsesi. Täytä vatsasi, syö tämä kirjakäärö, jonka minä sinulle annan." Minä söin sen, ja se maistui suussani makealta kuin hunaja.

³I mea ano ia ki ahau, E te tama a te tangata, kia kai tou kopu, kia ki ano hoki tou puku i tenei pukapuka ka hoatu nei e ahau ki a koe. Katahi ka kainga e ahau; na me te honi taua mea i roto i toku mangai te reka.

⁴Hän sanoi minulle: "Ihminen, lähde. Mene Israelin kansan luo ja puhu, minkä minulta saat puhuttavaksesi.

⁴Na ka mea ia ki ahau, E te tama a te tangata, whakatika, haere ki te whare o Iharaira, korerotia aku kupu ki a ratou.

⁵Ei sinua lähetetä outoa, käsittämätöntä kieltä puhuvan kansan pariin, vaan Israelin kansan luo.

⁵Ehara hoki i te mea e unga ana koe ki te iwi he tauhou tona reo, he pakeke ranei; engari ki te whare o Iharaira.

⁶Et sinä lähde maailman monien kansojen keskelle, joiden puhe on outoa, joiden kieltä et käsitä. Jos lähettäisin sinut niiden luo, ne kuulisivat sinua.

⁶Ehara i te mea ki nga iwi maha he rere ke nei, he pakeke hoki to ratou reo, e kore nei koe e mohio ki a ratou kupu. He pono, ki te unga koe e ahau ki a ratou, kua whakarongo ratou ki a koe.

⁷Mutta Israelin kansa ei tahdo sinua kuulla, koska se ei tahdo kuulla minua. Koko Israelin kansa on kovaa ja uppiniskaista joukkoa.

⁷E kore ia te whare o Iharaira e pai ki te whakarongo ki a koe; no te mea e kore ratou e pai ki te whakarongo ki ahau; he rae pakeke hoki to te whare katoa o Iharaira, he ngakau pakeke.

⁸Mutta minä teen sinusta yhtä kovan kuin he, yhtä taipumattoman kuin hekin ovat.

⁸Nana, kua oti tou mata te mea e ahau kia pakeke ki o ratou mata; tou rae kia pakeke ki o ratou rae.

⁹Minä teen sinusta timantinkovan, piikiveä kovemman. Älä pelkää heitä, älä säiky. He ovat uppiniskaista kansaa."

⁹Kua oti tou rae te mea e ahau kia rite ki te kohatu tino maro, maro atu i te mata: kaua e wehi i a ratou, kaua hoki e pairi ina titiro ratou, ahakoa he whare whakakeke ratou.

¹⁰Hän sanoi: "Ihminen, kuuntele tarkoin. Paina mieleesi jokainen sana, jonka sinulle puhun.

¹⁰I mea ano ia ki ahau, E te tama a te tangata, Ko aku kupu katoa ka korerotia e ahau ki a koe rongoatia ki tou ngakau, whakarangona mai ano e ou taringa.

¹¹Mene pakkosiirtolaisten luo, oman kansasi luo. Sano heille: 'Näin sanoo Herra Jumala' -- kuulkoot tai olkoot kuulematta."

¹¹Na whakatika, haere ki nga whakarau, ki nga tama a tou iwi, korero ki a ratou, mea atu, Ko te kupu tenei a te Ariki, a Ihowa; ma ratou e rongo, ma ratou ranei e kore e rongo.

¹²Henki nosti minut seisomaan, ja minä kuulin takaani valtavan jylinän, kun Herran kirkkaus kohosi paikaltaan.

¹²Katahi ka hapainga ake ahau e te wairua, a ka rangona e ahau i muri i ahau he reo, he haruru nui e mea ana, Kia whakapaingia te kororia o Ihowa i tona wahi.

¹³Olentojen siivet kohahtivat, kun ne löivät toisiaan vasten, ja minä kuulin pyörien jyrinän ja kuulin pauhun, joka järisytti maata.

¹³I rongo ano ahau i te haruru o nga parirau o nga mea ora e pa ana tetahi ki tetahi, i te haruru ano o nga wira i to ratou taha, he haruru nui e ngateri haere ana.

¹⁴Ja henki nosti minut maasta ja tempasi mukaansa. Minä kuljin huumaantuneena, mitään käsittämättä, mutta Herra piti ylläni väkevää kättään.

¹⁴Heoi ka hapainga ahau e te wairua, kahakina ana ahau e ia: a haere pouri ana ahau, me te pawera o toku wairua; a i kaha te ringa o Ihowa ki runga ki ahau.

¹⁵Tulin sitten takaisin pakkosiirtolaisten luo Kebarjoen varrelle Tel Abibiin, minne heidät oli asetettu asumaan. Siellä minä istuin heidän keskellään seitsemän päivää kykenemättä liikkumaan tai puhumaan.

¹⁵Katahi ahau ka tae ki nga whakarau i Terapipi, e noho ra i te awa, i Kepara, ki te wahi hoki i noho ai ratou; a e whitu nga ra oku e noho ketekete ana i roto i a ratou.

¹⁶Seitsemän päivän kuluttua minulle tuli Herran sana:

¹⁶¶ Na i te mutunga o nga ra e whitu, ka puta mai te kupu a Ihowa ki ahau, i mea ia,

¹⁷"Ihminen, minä olen pannut sinut Israelin kansalle vartijaksi. Kun kuulet suustani sanan, sinun tulee varoittaa heitä minusta.

¹⁷E te tama a te tangata, kua oti koe te mea e ahau hei kaitutei ma te whare o Iharaira. Na whakarongo ki te kupu o toku mangai, a ko koe hei kaiwhakatupato maku i a ratou.

¹⁸Kun minä sanon jumalattomalle, että hänen on kuoltava, asetan sinut vastuuseen hänestä. Ellet sinä puhu hänelle, ellet varoita häntä hänen jumalattomuudestaan pelastaaksesi hänet, hän kuolee syntiensä tähden -- ja hänen kuolemastaan minä vaadin tilille sinut.

¹⁸Ki te mea ahau ki te tangata kino, Ko te mate kau mou; a ka kore koe e whakatupato i a ia, ka kore e korero, e whakatupato i taua tangata kino ki tona ara kino kia ora ai ia; ka mate taua tangata kino i runga i tona he; otiia ka rapua e ahau he utu mo ona toto i tou ringa.

¹⁹Mutta jos sinä varoitat jumalatonta eikä hän silti luovu jumalattomuudestaan, ei käänny pahoilta teiltään, hän kyllä kuolee syntiensä tähden mutta sinä pelastat elämäsi.

¹⁹Engari ki te whakatupato koe i taua tangata kino, a ka kore ia e tahuri mai i tona kino, i tona ara kino, ka mate ia i runga i tona he; otiia kua ora i a koe tou wairua.

²⁰"Ja jos vanhurskas kääntyy vanhurskaudestaan, jos hän tekee sellaista mikä on väärin, kun panen hänet koetukselle, sinä olet vastuussa hänestä. Ellet sinä varoita häntä, hän kuolee syntiensä tähden, eikä kukaan muista hänen vanhurskauttaan, ei hänen hyviä tekojaan. Ja hänen kuolemastaan minä vaadin tilille sinut.

²⁰Na ki te tahuri atu te tangata tika i tona tika, a ka mahia e ia te kino, a ka hoatu e ahau he tutukitanga waewae ki tona aroaro, ka mate ia: i te mea kihai koe i whakatupato i a ia, ka mate ia i runga i tona hara, e kore ano ana mahi tika i mah ia e ia e maharatia; otiia ka rapua e ahau he utu mo ona toto i tou ringa.

²¹Jos sinä varoitat vanhurskasta, ettei hän tekisi syntiä, ja hän ottaa varteen varoituksesi, hän saa elää. Hän saa elää, koska noudatti varoitusta, ja myös sinä pelastat elämäsi."

²¹Na ki te whakatupato koe i te tangata tika kia kaua te tangata tika e hara, a ka kore ia e hara, he pono ka ora ia, nona hoki i rongo ki te whakatupato, a ka ora tou wairua i a koe.

²²Herran käsi tarttui minuun, ja Herra sanoi: "Nouse ja mene laaksoon, siellä minä puhun sinulle."

²²¶ Na kua tae mai te ringa o Ihowa ki runga ki ahau; a ka mea ia ki ahau, Whakatika, haere ki te mania, a ka korero ahau ki a koe ki reira.

²³Minä lähdin laaksoon, ja siellä näin Herran kirkkauden. Se oli sama kirkkaus, jonka olin Kebarjoen rannalla nähnyt, ja minä heittäydyin maahan kasvoilleni.

²³Katahi ahau ka whakatika, a haere ana ki te mania: na, ko te kororia o Ihowa i reira e tu ana, rite tonu ki te kororia i kitea e ahau ki te awa, ki Kepara, a tapapa ana ahau.

²⁴Silloin minuun tuli henki, ja se nosti minut pystyyn ja puhui minulle näin: "Mene kotiisi ja sulkeudu sinne.

²⁴Katahi ka uru te wairua ki roto ki ahau, a ka meinga e ia oku waewae kia tu ki runga: na ka korero mai ia ki ahau, ka mea ki ahau, Haere, tutakina atu koe ki roto ki tou whare.

²⁵Ihminen, näin sinun käy: Sinut pannaan köysiin, sinut sidotaan niillä, niin ettet pääse toisten luo.

²⁵Ko koe ia, e te tama a te tangata, nana, ka meatia iho e ratou he here ki a koe, a ka herea koe ki aua here, e kore ano koe e puta ki roto ki a ratou.

²⁶Ja kielesi minä kiinnitän kitalakeesi, niin ettet voi puhua etkä nuhdella heitä. He ovat uppiniskaista kansaa.

²⁶Ka meinga ano e ahau tou arero kia piri ki tou ngao, a ka wahangu koe, e kore ano koe e waiho hei kairiri mo to ratou he; no te mea he whare whakakeke ratou.

²⁷Kun sitten sinulle puhun, minä avaan sinun suusi, ja sinun on sanottava heille tämä: 'Näin sanoo Herra Jumala: Kuulkoon se, joka haluaa kuulla, ummistakoon korvansa, joka ei halua.' He ovat uppiniskaista kansaa.

²⁷Otiia i te wa e korero ai ahau ki a koe ka whakatuwheratia e ahau tou mangai, a ka mea koe ki a ratou, Ko te kupu tenei a te Ariki, a Ihowa, Ko te tangata e rongo ana, mana e whakarongo; ko te tangata e kore e rongo, kaua ia e whakarongo: he wha re whakakeke hoki ratou.