¹"Ihminen, ota savitiili, aseta se eteesi ja piirrä siihen kaupunki, Jerusalem.

¹¶ Na, ko koe hoki, e te tama a te tangata, tikina tetahi pereki mau, whakatakotoria ki tou aroaro, ka tuhituhi ai he pa, ko Hiruharama, ki runga.

²Pane se saarroksiin, rakenna sen ympärille piiritysvalli ja luo valtausluiska sen muureja vastaan, sijoita joka puolelle sotaleirejä ja pane muurinmurtajia yltympäri sitä uhkaamaan.

²Whakapaea ano taua mea, hanga he taumaihi hei whakapae mona; haupuria ake he pukepuke hei whakapae mona, hanga he nohoanga taua, hei whawhai ki reira, hanga hoki nga mea wawahi mona, a taka noa.

³Ota sitten rautainen leivinlevy ja pane se rautamuuriksi itsesi ja kaupungin väliin ja katso sen takaa saarrettuun kaupunkiin, niin että olet kuin yksi piirittäjistä. Tämä on merkki Israelin kansalle.

³Tikina ano tetahi rino paraharaha mau, whakaturia ake hei taiepa rino ki waenganui ou, o te pa; kia anga atu ano tou mata ki reira, a ka whakapaea a reira, me whakapae hoki e koe. Hei tohu tenei ki te whare o Iharaira.

⁴"Asetu sitten vasemmalle kyljellesi ja ota päällesi Israelin kansan synnit. Niin kauan kuin sillä kyljellä makaat, niin kauan sovitat heidän syntejään.

⁴Me takoto ano hoki koe ki tou taha maui, ka uta ai i te kino o te whare o Iharaira ki runga ki taua taha: ko tau wahanga i to ratou kino ka rite ki te maha o nga ra i takoto ai koe ki taua taha.

⁵Minä annan sinun kantaa niitä yhtä monta päivää kuin on Israelin synninteon vuosia: kolmesataayhdeksänkymmentä päivää.

⁵Kua oti hoki i ahau nga tau o ta ratou kino te uta ki runga ki a koe, kei te maha o nga ra te ritenga, ara e toru rau e iwa tekau nga ra; na ka waha e koe te he o te whare o Iharaira.

⁶Kun olet sen tehnyt, käy vielä oikealle kyljellesi. Sinun tulee kantaa myös Juudan kansan synnit, ja minä panen sinut kantamaan niitä päivän vuotta kohden, neljäkymmentä päivää.

⁶A, ka poto enei i a koe, me takoto hoki koe ki tou taha matau, a ka waha koe i te he o te whare o Hura: ko taku i whakarite ai ki a koe, e wha tekau nga ra, he ra mo te tau, he ra mo te tau.

⁷"Pidä katseesi piiritetyssä Jerusalemissa ja paljas käsivartesi ojennettuna sitä kohti ja ennusta Jerusalemia vastaan.

⁷Whakaangahia atu hoki tou kanohi ki te whakapaenga o Hiruharama, tahanga kau tou ringa; a ka poropiti koe i te he mo reira.

⁸Minä panen sinut köysiin, niin ettet voi kääntyä kyljeltä toiselle ennen kuin olet piirittänyt kaupunkia täyden ajan.

⁸Nana, ka meatia koe e ahau ki te here, a e kore koe e huri i tetahi taha ou ki tetahi taha ou, kia poto ra ano i a koe ou ra whakapae.

⁹"Ota vehnää, ohraa, papuja, linssejä, hirssiä ja vaivaisvehnää, pane ne samaan astiaan ja leivo niistä itsellesi leipää. Se olkoon ravintosi niiden kolmensadanyhdeksänkymmenen päivän ajan, jotka makaat kyljelläsi.

⁹¶ Tikina hoki he witi mau, he parei, he pini, he mirete, he rai, ka maka ki roto ki te oko kotahi, ka hanga i tetahi taro mau; kia rite ki te maha o nga ra e takoto ai koe ki tou taha, e toru rau e iwa tekau nga ra e kainga ai taua mea e koe.

¹⁰Punnitse ruokasi, jonka syöt: kaksikymmentä sekeliä päivää kohden, ja sinun tulee syödä se aina samaan aikaan.

¹⁰Me pauna ano tau kai e kainga ai e koe, kia rua tekau nga hekere i te ra kotahi; me kai e koe i tenei wa, i tenei wa.

¹¹Vettäkin saat juoda vain määrämitan: kuudenneksen hin-mittaa, ja sinun tulee juoda se aina samaan aikaan päivästä.

¹¹Me mehua ano te wai e inumia e koe; ko te wahi whakaono o te hine, me inu e koe i tenei wa, i tenei wa.

¹²Syö leipäsi ohuina kakkuina, jotka paistat heidän nähtensä ihmislannalla."

¹²A me kai e koe te kai ano he keke parei, a me tunu taua mea i ta ratou tirohanga ki te paru e puta mai ana i te tangata.

¹³Ja Herra sanoi: "Näin joutuvat israelilaiset leipänsä syömään, saastaisen leipänsä vieraissa maissa, joihin minä heidät karkotan."

¹³A i ki mai a Ihowa, Ka pena ano te kai a nga tama a Iharaira, i ta ratou taro poke i roto i nga tauiwi e peia atu ai ratou e ahau.

¹⁴Minä sanoin: "Voi, Herra! Koskaan en ole koskenut mihinkään saastaiseen. Lapsuudestani tähän päivään saakka en ole syönyt itsestään kuollutta tai petojen raatelemaa eläintä enkä pannut suuhuni saastaista lihaa."

¹⁴Na ko taku kainga ake, Aue, e te Ariki, e Ihowa! nana, kihai toku wairua i poke; kihai ano ahau i kai i te mea mate maori, i te mea i haea e te kirehe, o toku tamarikitanga ano a mohoa noa nei; kihai ano tetahi kikokiko whakarihariha i tapoko ki roto ki toku mangai.

¹⁵Silloin Herra sanoi: "Saat käyttää karjanlantaa ihmislannan asemesta, paista leipäsi sillä."

¹⁵Katahi ka mea ia ki ahau, Titiro, kua hoatu e ahau ki a koe te paru kau hei whakarite mo te paru tangata, a ka tunu koe i tau taro ki aua mea.

¹⁶Herra sanoi minulle: "Ihminen, minä ehdytän jerusalemilaisilta leivän saannin. He joutuvat punnitsemaan leipänsä ja syömään sen ahdistuksen vallassa. Vettä he saavat vain määrämitan, ja he juovat sen pelko sydämessä.

¹⁶Na ka mea ia ki ahau, E te tama a te tangata, kua oti te whawhati e ahau te tokotoko, ara te taro i Hiruharama; a, ko ta ratou taro e kai ai he mea pauna, i runga ano i te manukanuka; he mea mehua ano te wai, ka inumia e ratou i runga i te ketek ete:

¹⁷Heillä ei ole leipää eikä vettä, kaikki he ovat kauhuissaan, ja he menehtyvät syntiensä tähden.

¹⁷He mea kia kore ai he taro, he wai, ma ratou, ketekete iho tetahi ki tetahi, memeha noa iho i runga i to ratou he.