¹Vielä toistamiseen Jeremialle tuli Herran sana hänen ollessaan vangittuna päävartiossa:

¹¶ Na ko te rua o nga putanga mai o te kupu a Ihowa ki a Heremaia, i a ia ano e tutaki ana ki te marae o te whare herehere; i ki ia,

²"Näin sanoo Herra: Minä olen luonut kaiken. Minä päätän ja toteutan kaiken tahtoni mukaan, sillä minä olen Herra.

²Ko te kupu tenei a Ihowa nana nei tenei i mahi, a Ihowa nana nei i whakaahua, i pumau ai; ko Ihowa tona ingoa;

³Huuda minua avuksesi, niin minä vastaan sinulle. Minä ilmoitan sinulle suuria ja ihmeellisiä asioita, joista et mitään tiedä.

³Karanga ki ahau, a ka whakahoki kupu ahau ki a koe, ka whakakitea hoki e ahau ki a koe nga mea nunui, nga mea pakeke, he mea kihai i mohiotia e koe.

⁴Minä, Herra, Israelin Jumala, sanon sinulle näin: Piiritysvallit ja kaldealaisten miekka tuhoavat tämän kaupungin talot ja Juudan kuninkaiden palatsit.

⁴Ko te kupu hoki tenei a Ihowa, a te Atua o Iharaira, mo nga whare o tenei pa, mo nga whare hoki o nga kingi o Hura, ka oti nei te wahi iho hei arai atu i nga puke, i te hoari;

⁵Kaupungin asukkaat taistelevat vihollisia vastaan, mutta turhaan -- rauniot tulevat vain täyteen ruumiskasoja. Vihassani ja kiivaudessani minä lyön Jerusalemin asukkaat kuoliaaksi. Heidän pahuutensa tähden minä en enää katso tämän kaupungin puoleen.

⁵E haere mai ana ratou ki te whawhai ki nga Karari, engari ia ki te whakaki i aua wahi ki nga tinana o nga tangata i patua e ahau i toku riri, i toku weriweri, o te hunga no ratou nga kino katoa i huna ai e ahau toku mata ki tenei pa.

⁶"Mutta vielä minä annan heidän haavojensa kasvaa umpeen ja parantua, minä teen heidät terveiksi ja lahjoitan heille pysyvän rauhan ja menestyksen.

⁶Nana, ka kawea mai e ahau he ora, he rongoa ki tenei pa, a ka rongoatia ratou e ahau; a ka whakakitea e ahau ki a ratou te nui o te rangimarie me te pono.

⁷Minä käännän Juudan ja Israelin kohtalon, rakennan ne entiselleen.

⁷Ka whakahokia mai ano e ahau a Hura i te whakarau, a Iharaira hoki i te whakarau, a ka hanga ratou e ahau, koia ano kei to te timatanga.

⁸Minä puhdistan niiden asukkaat kaikista synneistä, joilla he ovat rikkoneet minua vastaan. He ovat tehneet syntiä ja rikkoneet minua vastaan. Mutta minä annan anteeksi kaikki heidän pahat tekonsa.

⁸Ka purea ano e ahau to ratou kino katoa i hara ai ratou ki ahau; a ka murua e ahau o ratou kino katoa i hara ai ratou ki ahau, i poka ke ai ta ratou mahi ki ahau.

⁹Silloin koko maailman kansat saavat kuulla niistä hyvistä teoista, jotka olen tehnyt omalle kansalleni. Jerusalemin maine kansojen keskuudessa on minulle iloksi ja tuo minulle ylistystä ja kunniaa. Kansat ovat ymmällään ja peloissaan, kun kuulevat, miten paljon hyvyyttä ja menestystä minä suon Jerusalemille."

⁹A ka waiho tenei pa hei ingoa koa ki ahau, hei whakamoemiti, hei kororia, i te aroaro o nga iwi katoa o te whenua, ka rongo nei ratou ki nga pai katoa e meatia e ahau ki a ratou, a ka wehi ratou, ka wiri i te pai katoa, i te rangimarie katoa, e m eatia e ahau ki konei.

¹⁰Näin sanoo Herra: "Te sanotte: 'Tämä maa on autio, täällä ei ole ihmisiä eikä eläimiä.' Se on totta: autioina ovat Juudan kaupungit ja Jerusalemin kadut, tyhjinä asukkaista, tyhjinä ihmisistä ja eläimistä. Mutta vielä tulee aika, jolloin täältä kuuluu

¹⁰¶ Ko te kupu tenei a Ihowa, Tera ano ka rangona ki tenei wahi, e ki nei koutou mo reira, He ururua, kahore he tangata, kahore he kararehe, ara ki nga pa o Hura, ki nga ara o Hiruharama e mokemoke nei, te ai he tangata, te ai he kainoho, te ai he k ararehe,

¹¹ilon ja riemun huuto, sulhasen ja morsiamen ääni. Silloin tuodaan Herran temppeliin kiitosuhreja ja sanotaan: 'Kiittäkää Herraa Sebaotia, sillä Herra on hyvä ja hänen armonsa kestää iäti!' Minä käännän tämän maan kohtalon, niin että täällä saadaan elää kuin ennen."

¹¹Te reo o te koa, te reo o te hari, te reo o te tane marena hou me te reo o te wahine marena hou, te reo hoki o te hunga e ki ana, Whakawhetai ki a Ihowa o nga mano, he pai hoki a Ihowa, he mau tonu ano tana mahi tohu: o te hunga hoki e kawe mai ana i nga whakahere whakawhetai ki roto ki te whare o Ihowa. No te mea ka whakahokia mai ano e ahau te whenua i te whakarau, ka rite ano ki to te timatanga, e ai ta Ihowa.

¹²Näin sanoo Herra Sebaot: "Tästä maasta tulee nyt autio, niin ettei täällä ole enää ihmisiä eikä eläimiäkään. Mutta vielä tulee aika, jolloin tässä maassa, kaikkien sen kaupunkien ympärillä on laitumia ja paimenet kaitsevat niillä laumojaan.

¹²Ko te kupu tenei a Ihowa o nga mano: Tera ano te wahi e ururua nei, kahore nei he tangata, kahore he kararehe, me ona pa katoa, ka nohoia ano e nga hepara, e mea ana i a ratou hipi kia takoto.

¹³Tulee aika, jolloin Juudan vuoriston, läntisten kukkuloiden ja Negevin kaupungeissa, Benjaminin maassa, Jerusalemin seuduilla ja Juudan kaupungeissa on runsaasti lampaita ja paimenet laskevat iltaisin niiden luvun, sanoo Herra."

¹³I nga pa o te whenua pukepuke, i nga pa o te mania, i nga pa o te tonga, i te whenua o Pineamine, i nga taha o Hiruharama, i nga pa hoki o Hura, ka haere atu nga hipi i raro i nga ringa o te kaitatau, e ai ta Ihowa.

¹⁴"Aika tulee", sanoo Herra, "jolloin minä täytän Israelin ja Juudan heimoille antamani lupauksen.

¹⁴Nana, kei te haere mai nga ra, e ai ta Ihowa, e whakamana ai e ahau te kupu pai i korerotia ra e ahau mo te whare o Iharaira, mo te whare hoki o Hura.

¹⁵Kun se aika koittaa, Daavidin suvusta nousee Vanhurskas Verso. Hän saattaa maassa voimaan oikeuden ja vanhurskauden.

¹⁵I aua ra, a i taua wa, ka meinga e ahau tetahi Manga o te tika kia tupu ake mo Rawiri; a ka mahia e ia te whakawa me te tika ki te whenua.

¹⁶Niinä päivinä Juuda saa avun, ja Jerusalem elää turvassa. Häntä kutsutaan tällä nimellä: 'Herra on meidän vanhurskautemme'."

¹⁶I aua ra ka whakaorangia a Hura, ka moho humarie hoki a Hiruharama: a ko te ingoa tenei e huaina mona, Ko Ihowa to tatou tika.

¹⁷Näin sanoo Herra: "Aina on Israelin valtaistuimella istuva Daavidin jälkeläinen,

¹⁷¶ Ko te kupu hoki tenei a Ihowa, E kore e whakakorea he tangata mo Rawiri hei noho ki te torona o te whare o Iharaira;

¹⁸ja aina tuovat leeviläiset papit minulle polttouhreja ja ruokauhreja ja valmistavat minulle teurasuhrit."

¹⁸E kore ano e whakakorea atu he tangata mo nga tohunga, mo nga Riwaiti i toku aroaro, hei whakaeke i nga tahunga tinana, hei tahu i nga whakahere, hei mahi i te patunga tapu i nga ra katoa.

¹⁹Jeremialle tuli tämä Herran sana:

¹⁹I puta mai ano te kupu a Ihowa ki a Heremaia; i ki ia,

²⁰"Näin sanoo Herra: Minä olen tehnyt liiton päivän ja yön kanssa, antanut niille säädökseni, ja niin ne tulevat ja menevät ajallaan. Yhtä mahdotonta kuin teidän on rikkoa tätä liittoani,

²⁰Ko te kupu tenei a Ihowa, Ki te taea e koutou te whakataka taku kawenata o te awatea, me taku kawenata o te po, kia kore ai he ao, he po, i o raua wa e tika ai;

²¹yhtä mahdotonta on se, että minun liittoni palvelijani Daavidin kanssa rikkoutuisi. Minä olen luvannut, että hänen valtaistuimellaan aina hallitsee hänen jälkeläisensä. Rikkoutua ei voi myöskään minun liittoni leeviläisten pappien kanssa, jotka toimittavat minulle palvelusta.

²¹Katahi ka taka taku kawenata ki taku pononga, ki a Rawiri, e kore ai he tama mana, hei kingi ki tona torona; me taku hoki ki aku minita, ki nga Riwaiti, ki nga tohunga.

²²Niin kuin taivaan tähtien joukko on määrätön ja merenrannan hiekka mittaamaton, niin määrättömästi on oleva palvelijani Daavidin jälkeläisiä ja minulle palvelusta suorittavia leeviläisiä."

²²E kore nei te ope o te rangi e taea te tatau, e kore ano te onepu o te moana e taea te mehua, ka pena ano taku whakanui i nga uri o taku pononga, o Rawiri, i nga Riwaiti hoki e minita nei ki ahau.

²³Jeremialle tuli tämä Herran sana:

²³A ka puta mai te kupu a Ihowa ki a Heremaia; i mea ia,

²⁴"Oletko huomannut, mitä ihmiset puhuvat? He sanovat: 'Herra on hylännyt ne kaksi sukukuntaa, jotka hän valitsi.' Näin he halveksivat minun kansaani, ikään kuin se heidän mielestään ei olisikaan enää kansa.

²⁴Kahore ranei koe e mahara ki ta tenei iwi i korero ai, i mea ai, Ko nga hapu e rua i whiriwhiria ra e Ihowa, kua paopaongia e ia? Ko ta ratou whakahawea tena ki taku iwi, kia kaua ratou e kiia ano he iwi i to ratou aroaro.

²⁵Mutta minä, Herra, sanon näin: Yhtä varmaa kuin on se, että minä olen tehnyt liiton päivän ja yön kanssa, antanut niille säädökseni ja määrännyt lait taivaalle ja maalle,

²⁵Ko te kupu tenei a Ihowa: Ki te kahore e tu taku kawenata o te ao, o te po, a ehara nga tikanga o te rangi, o te whenua, i te mea whakatakoto naku;

²⁶yhtä varmaa on se, että minä en hylkää Jaakobin enkä palvelijani Daavidin jälkeläisiä. Heistä minä valitsen kuninkaita hallitsemaan Abrahamin, Iisakin ja Jaakobin jälkeläisiä. Minä armahdan kansaani ja käännän sen kohtalon."

²⁶Katahi ka paopaongia e ahau nga uri o Hakopa raua ko taku pononga, ko Rawiri, e kore ai e tangohia tetahi o ona uri hei kaiwhakahaere tikanga mo nga uri o Aperahama, o Ihaka, o Hakopa: no te mea ka whakahokia mai ratou e ahau i te whakarau, ka t ohungia hoki ratou e ahau.