¹Kun käyt aterialle mahtimiehen pöytään, älä unohda, kuka edessäsi on.

¹¶ Ki te noho tahi korua ko te rangatira ki te kai, ata whakaaroa marietia tera i tou aroaro:

²Tuki vaikka veitsellä kurkkusi, nälällesi älä anna valtaa.

²Whakapakia he maripi ki tou korokoro, ki te mea he tangata kakai koe.

³Älä ahnehdi hänen herkkujaan, sillä niissä voi piillä petos.

³Kaua e hiahia ki ana mea reka: he kai tinihanga hoki era.

⁴Älä rehki rikastuaksesi, älä tuhlaa ajatuksiasi siihen.

⁴¶ Kaua e taruke ki te mea taonga: kati tau mea ki tou matauranga.

⁵Kun kiinnität katseesi rikkauteen, se on jo poissa: se on saanut siivet ja lentänyt taivaalle kuin kotka.

⁵E anga mai ranei ou kanohi ki taua mea korekore nei? He pono hoki ka whai parirau te taonga, koia ano kei te ekara, rere ana whaka te rangi.

⁶Älä aterioi pahansuovan seurassa, älä havittele hänen herkkujaan,

⁶¶ Kaua e kainga te kai a te tangata kanohi kino, kei minamina hoki koe ki ana mea reka.

⁷sillä hänen päätään sinä et käännä. Hän sanoo sinulle: "Syö ja juo", mutta ei tarkoita mitä sanoo.

⁷Ko tana hoki e mea ai i roto i a ia, pera tonu ia: E kai, e inu; koia tana kupu ki a koe; kahore ia ona ngakau ki a koe.

⁸Minkä syöt, sen olet oksentava, ja kauniit sanasikin menevät hukkaan.

⁸Ko te kongakonga i kainga e koe, ka ruakina e koe, ka maumauria ano hoki au kupu reka.

⁹Turha on puhua tyhmälle, hän ei ymmärrä viisauttasi.

⁹¶ Kaua e korero ki nga taringa o te kuware; ka whakahawea hoki ia ki te whakaaro nui o au kupu.

¹⁰Älä siirrä vanhaa rajapyykkiä äläkä tunkeudu orpojen pelloille,

¹⁰¶ Kei whakanekehia e koe te rohe tawhito; kei haere koe ki nga mara a te pani:

¹¹sillä heillä on väkevä puolustaja, joka ajaa heidän asiaansa sinua vastaan.

¹¹No te mea he kaha to ratou kaiwhakaora; ka tohea e ia ta ratou tohe ki a koe.

¹²Taivuta mielesi kuulemaan neuvoja, avaa korvasi viisaudelle.

¹²¶ Anga atu tou ngakau ki te ako, me ou taringa ki nga kupu o te matauranga.

¹³Älä jätä poikaa kurituksetta -- ei hän kuole, jos saa keppiä.

¹³Kaua e tohungia te whiu ki te tamaiti: ki te patua hoki ia e koe ki te rakau, e kore ia e mate.

¹⁴Kun annat hänelle keppiä, pelastat hänet tuonelan tieltä.

¹⁴Tatatia ia e koe ki te rakau, a ka whakaorangia e koe tona wairua i te reinga.

¹⁵Poikani, jos sydämesi viisastuu, minun sydämeni iloitsee.

¹⁵E taku tama, ki te whakaaro nui tou ngakau, ka koa hoki toku ngakau, ae ra, toku nei ano:

¹⁶Riemu täyttää mieleni, kun puheesi on totta ja oikeaa.

¹⁶Ae ra, ka hari oku whatumanawa, ina korero ou ngutu i nga mea tika.

¹⁷Älä kadehdi niitä, jotka elävät synnissä, elä Herran pelossa päivästä päivään.

¹⁷¶ Kei hae tou ngakau ki te hunga hara; engari kia wehi koe ki a Ihowa, a pau noa te ra.

¹⁸Jos sen teet, sinulla on tulevaisuus eikä toivosi raukea tyhjiin.

¹⁸He pono hoki tera ano he whakautu; e kore ano hoki tau i tumanako ai e hatepea atu.

¹⁹Kuuntele, poikani, ja viisastu, ohjaa ajatuksesi oikealle tielle.

¹⁹¶ Whakarongo ra, e taku tama, kia whai whakaaro hoki koe, a whakatikaia tou ngakau i te ara.

²⁰Älä eksy juomarien seuraan, karta lihapadan ääressä mässäileviä,

²⁰Kei uru ki te hunga kakai waina; ki te hunga pukukai kikokiko:

²¹sillä juomari ja syömäri köyhtyy, nuokkuu lopulta ryysyissä.

²¹No te mea ka tutuki tahi te tangata inu raua ko te tangata kakai ki te rawakore; he tawhetawhe hoki te kakahu a te momoe mo te tangata.

²²Kuule isääsi, jolta olet saanut elämän, älä halveksi äitiäsi, kun hän on vanha.

²²Whakarongo ki tou papa nana koe; kaua hoki e whakahawea ki tou whaea ina ruruhi ia.

²³Osta totuutta, älä myy, osta viisautta, oppia ja ymmärrystä.

²³Hokona te pono, kaua hoki e whakawhitiwhitia; ae ra, te whakaaro nui, te ako hoki, me te matauranga.

²⁴Kunnon poika on isänsä ilo, onnellinen se, jolla on viisas poika.

²⁴Nui atu hoki te koa o te papa o te tangata tika; a, ko te tangata e whanau he tama whakaaro nui mana, ka hari ia ki a ia.

²⁵Iloitkoot sinun isäsi ja äitisi, riemuitkoon sinun synnyttäjäsi.

²⁵Kia hari tou papa raua ko tou whaea, ina, kia koa te wahine i whanau ai koe.

²⁶Poikani, luota minuun, seuraa samaa tietä kuin minä.

²⁶E taku tama, homai tou ngakau ki ahau, kia manako ano hoki ou kanohi ki aku ara.

²⁷Portto on kuin syvä hauta, vieras nainen kuin ahdas kaivo.

²⁷No te mea he rua hohonu te wahine kairau; he poka kuiti te wahine ke.

²⁸Rosvon lailla hän on väijyksissä ja viettelee yhä uusia uskottomuuteen.

²⁸Ae ra, ka whanga ia ano he kaipahua, a ka whakatokomahatia e ia nga tangata poka ke.

²⁹Kuka voivottaa, kuka vaikertaa? Kuka rettelöi, kuka haastaa riitaa? Kuka hankkii kolhuja syyttä suotta? Kuka katsoo harottavin silmin?

²⁹¶ Ko wai e aue? Ko wai e tangi? Ko wai e totohe? Ko wai e ngangautia? Ko wai e maru, he mea takekore? Ko wai e whero tonu ona kanohi?

³⁰Se, joka viipyy viinin ääressä, se, joka etsii maustejuomaa.

³⁰Ko te hunga e noho roa ana ki te waina; ko te hunga e haere ana ki te rapu i te waina whakaranu.

³¹Älä katsele viinin hehkuvaa punaa, älä katso sen välkettä maljassa. Helposti se valahtaa kurkusta alas,

³¹Kaua e titiro ki te waina i te mea e whero ana, ina puta tona kara i roto i te kapu, ina mania tona heke.

³²mutta perästäpäin se puree kuin käärme, iskee myrkkyhampaillaan kuin kyy.

³²Tona tukunga iho ano he nakahi e ngau ana, koia ano kei te wero a te neke.

³³Silmäsi näkevät outoja, puheesi ovat hullun houreita.

³³E kite hoki ou kanohi i nga mea rereke, a ka puta he kupu rereke i tou ngakau.

³⁴Olet kuin aalloilla keskellä merta, kuin maston nenässä mainingeilla.

³⁴Ae ra, ka rite koe ki te tangata e takoto ana i waenga moana, ki te tangata ranei e takoto ana i te tihi o te rewa.

³⁵"Minut piestiin, mutta en tuntenut mitään, minut hakattiin, mutta en tiennyt mitään. Milloin pääni selviää? Pitäisi päästä hakemaan lisää."

³⁵A ka mea koe, Patua ana ahau e ratou, a kihai ahau i mamae; tatatia ana ahau e ratou, a kihai ahau i mohio: a hea ahau ara ake ai? Ka rapua ano e ahau.