¹Lemuelin, Massan kuninkaan, sanat. Nämä sanat hän oppi äidiltään, joka kasvatti häntä.

¹¶ Ko nga kupu a Kingi Remuera; ko te poropititanga i whakaakona ai ia e tona whaea.

²Poikani, sinä, jonka synnytin, jota rukoilin, kuule tämä:

²He aha, e taku tama? He aha, e te tama a toku kopu? A he aha, e te tama a aku kupu taurangi?

³Älä tuhlaa voimaasi naisiin, älä jaa sitä kuninkaiden tuhoajille.

³Kaua e hoatu tou kaha ki nga wahine, ou ara hoki ki te mea whakangaro o nga kingi.

⁴Ei sovi kuninkaille, Lemuel, ei sovi kuninkaille viinin juonti eikä ruhtinaille olutmaljan kallistelu.

⁴Ehara ma nga kingi, e Remuera, ehara ma nga kingi te inu waina; ehara hoki ma nga rangatira te mea, Kei hea he wai kaha?

⁵Juopuessaan he unohtavat lait ja jättävät köyhät oikeutta vaille.

⁵Kei inu ratou, a ka wareware ki te ture, a ka whakapeau ke i te whakawa o te tangata e tukinotia ana.

⁶Olut sopii onnettomalle, viini sille, jonka mieli on katkera.

⁶Hoatu he wai kaha ma te tangata e tata ana te marere, he waina hoki ki nga wairua pouri:

⁷Juodessaan hän unohtaa kurjuutensa eikä mieti murheitaan.

⁷Tukua ia kia inu, kia wareware ai ki tona rawakore, a kore ake he mahara ki ona mate.

⁸Avaa sinä suusi hiljaisten puolesta, hanki oikeutta syrjityille.

⁸Kia puaki tou mangai mo te wahangu, i te whakawakanga o te hunga katoa kua waiho mo te mate.

⁹Avaa suusi ja anna oikea tuomio, aja kurjan ja köyhän asiaa.

⁹Kia puaki tou mangai, whakaritea te whakawa i runga i te tika, tohea te tohe a te ware, a te rawakore.

¹⁰Jos hyvän vaimon löydät, löydät aarteen, kalliimman kuin meren helmet.

¹⁰¶ Ko wai e kite i te wahine e u ana tona pai? Ko tona utu hoki kei runga noa atu i to nga rupi.

¹¹Häneen voit aina luottaa, hän pitää puutteen loitolla sinusta.

¹¹Ka whakapono te ngakau o tana tane ki a ia, a kahore ona hapanga i te taonga.

¹²Hän toimii miehensä parhaaksi, ei vahingoksi, kaikkina elämänsä päivinä.

¹²He pai tana e mea ai ki a ia, kahore hoki he kino, i nga ra katoa e ora ai ia.

¹³Hän huolehtii villasta ja pellavasta, hänen kätensä ahkeroivat iloisesti.

¹³E kimi ana ia i te huruhuru hipi, i te muka, a ka ngakau nui te mahi a ona ringa.

¹⁴Hän on kuin laiva, hän hankkii ravintoa etäältäkin.

¹⁴Ko tona rite kei nga kaipuke o nga kaihokohoko; e mauria mai ana e ia tana kai i tawhiti.

¹⁵Kun vielä on yö, hän nousee, valmistaa ruoan talonsa väelle ja jakaa ravinnon palvelustytöilleen.

¹⁵E maranga ana hoki ia i te mea e po tonu ana, a hoatu ana e ia he kai ma tona whare, he mahi hoki e rite ana ma ana kotiro.

¹⁶Hän löytää hyvän pellon ja ostaa sen, omin varoin hän perustaa viinitarhan.

¹⁶E whakaaroaro ana ia ki tetahi mara, a ka hokona e ia: whakatokia ana e ia he mara waina, he hua na ona ringa.

¹⁷Hän vyöttää itsensä tarmolla ja tarttuu työhönsä riuskoin ottein.

¹⁷E whitiki ana ia i tona hope ki te kaha, e mea ana i ona takakau kia pakari.

¹⁸Hän näkee työnsä tulokset, hän ei sammuta lamppua yölläkään.

¹⁸Ka kite ia he pai tana i hokohoko ai: e kore tana rama e mate i te po.

¹⁹Hänen sormensa kulkevat kehräpuulla, hän ei päästä kädestään värttinää.

¹⁹Ka totoro atu ona ringa ki te mea takai miro, ka pupuri ona ringa ki te pou muka.

²⁰Hän avaa kätensä onnettomalle ja antaa apuaan köyhälle.

²⁰Ka wherahia tona ringa ki te ware; ae ra, ka totoro atu ona ringa ki te rawakore.

²¹Pakkanen ja lumi eivät häntä säikytä, sillä hän on varannut perheelleen talvivaatteet.

²¹E kore ia e wehi i te hukarere mo tona whare; no te mea kua kakahuria tona whare katoa ki te ngangana.

²²Omin käsin hän valmistaa peitteet, hänen pukunsa ovat pellavaa ja purppuraa.

²²Oti ake i a ia te whatuwhatu he whariki mona; he rinena pai, he papura ona kakahu.

²³Hänen miehensä saa osakseen kunnioitusta istuessaan vanhinten kokouksessa.

²³E mohiotia ana tana tane i nga kuwaha, ina noho tahi ia ki nga kaumatua o te whenua.

²⁴Hän tekee pellavapaitoja myytäväksi ja toimittaa vöitä kauppiaille.

²⁴E hanga ana e ia he rinena pai, a hokona atu ana; e hoatu ana e ia he whitiki ki nga kaihoko.

²⁵Häntä seuraa menestys ja kunnia, hän katsoo hymyillen tuleviin päiviin.

²⁵He kaha, he honore ona kakahu; a e kata ana ia ki nga ra o muri atu.

²⁶Kun hän puhuu, hän puhuu viisaasti, antaa neuvoja ystävällisin sanoin.

²⁶He nui ona whakaaro ina puaki tona mangai; kei tona arero te ture o te atawhai.

²⁷Hän valvoo kaikkea, mitä talossa tehdään, eikä laiskana leipäänsä syö.

²⁷Ka ata tirohia e ia nga ara o tona whare, e kore ano ia e kai i te taro o te mangere.

²⁸Hänen poikansa kiittävät häntä, hänen miehensä puhkeaa ylistämään:

²⁸Ka whakatika ana tamariki, a he kupu manaaki ta ratou mona; Tana tane hoki, ka whakamoemiti ano ia ki a ia, ka mea:

²⁹"Monet naiset ovat uutteria ja taitavia, mutta sinä olet ylitse kaikkien muiden."

²⁹He tokomaha nga tamahine i u te pai o ta ratou mahi, otiia hira ake tau i a ratou katoa.

³⁰Kauneus katoaa, viehätys haihtuu, ylivertainen se vaimo, joka pelkää Herraa!

³⁰He mea teka noa te manako, he mea horihori te ataahua: tena ko te wahine e wehi ana i a Ihowa, ko ia e whakamoemititia.

³¹Kiittäkää häntä hänen hyvistä töistään, ylistäkää häntä kaikkien kuullen!

³¹Hoatu ki a ia o nga hua o ona ringa; a ma ana mahi ia e whakamoemiti i nga kuwaha.