1Kului pitkä aika, yli kaksi vuotta. Sitten Elialle tuli tämä Herran sana: "Mene tapaamaan Ahabia. Sitten minä annan maalle sateen."
1Huan, ni sawt kuam tak nungin hichi ahia, a kum thum kum in Toupa thu Elija kiangah a hongtunga, Va kuan inla, Ahab kiangah va kihil in; huchiin leitungah vuah ka hon zusak sin, chiin.
2Elia lähti Ahabin luo. Samariassa oli kova nälänhätä.
2Huan, Elija Ahab kianga kihil dingin a kuanta a. Samari gamah kial a na mahmah mai hi.
3Ahab kutsui puheilleen hovin päällikön Obadjan, joka oli harras Herran palvelija.
3Huan, Ahab in Obadia, a in sunglam heutu a sama. (Obadia bel Toupa laudan siam mi tak ahi a;
4Silloin kun Isebel pyrki tuhoamaan Herran profeetat, Obadja oli pelastanut heistä sata. Hän oli piilottanut nämä kahteen luolaan, viisikymmentä kumpaankin, ja toimittanut heille ruokaa ja vettä.
4Hichi ahia, Jezebel in Toupa jawlnei te a heuh a heuh laiin Obadia in jawlnei ja a pi a, kokhuk ah sawmnga nga in a sel a, tanghou leh tuiin a vak jel hi)
5Ahab sanoi Obadjalle: "Käy kaikilla lähteillä ja puroilla, mitä maassa on. Kenties vielä löytyy ruohoa, niin että voimme pitää hevoset ja muulit hengissä emmekä joudu lopettamaan niitä."
5Huan, Ahab in Obadia kiangah, tui naknei tengteng leh luiguam tengteng omna lam gam va tuan vialvial dih ve; sakol leh sabengtung te I hut hing theih na dingin loupa te I muhsak thei kha hiam, huchilou in jaw gante I tan vek kha ding uh, achia.
6He jakoivat maan kahteen osaan. Ahab kulki toisen osan päästä päähän, Obadja toisen.
6Huchiin gam tot suak ding a kihawm ua: Ahab pen amah kia in lampi dangah a paia, huan, Obadia pen amah kia in lampidangah a pai hi.
7Kun Obadja oli tällä matkalla, Elia tuli häntä vastaan. Obadja tunsi profeetan. Hän heittäytyi kasvoilleen maahan ja sanoi: "Sinäkö se olet, herrani Elia?"
7Huan, huchia Obadia a pai laiin, ngaiin, Elija toh a kituak ua: huan, aman amah a thei laia, huchiin a khupboh a, nang na hi maw, ka pu Elija? Achia.
8"Minä", vastasi Elia. "Mene sanomaan herrallesi, että olen täällä."
8Huan, aman a dawnga, hi e, kuan inla, ngaiin, Elija huaiah a om hi, chiin na pu va hilh in, achia.
9Obadja sanoi: "Mitä pahaa minä olen tehnyt, kun sinä lähetät minut surman suuhun Ahabin luo?
9Huan, aman, thil bang ahia ka hihkhelh a, na sikha thah dinga Ahab khuta piak na ut mawk?
10Niin totta kuin Herra, sinun Jumalasi, elää, ei ole sellaista kansaa eikä valtakuntaa, jonka alueelta herrani ei olisi kysellyt sinua. Ja kun hänelle on vastattu, ettet ole siellä, hän on aina pannut sen valtakunnan ja kansan vannomaan, ettei sinua ole löydetty.
10Toupa na Pathian hinna louin ka gen hi, ka puin nang honzonsak louhna nam leh gam himhim neilou eive: Hiai ah a omkei, a chih chiang un nang a honmuh louhna thu uah gam leh nam pen a kichiam sak jel hi.
11Nyt sinä käsket minun mennä kertomaan herralleni, että olet täällä.
11Tuin nang, kuan inla, ngaiin, Elija huaiah a om hi, chiin na pu va hilh in, na chi mawka.
12Kun lähden luotasi, Herran henki vie sinut ties minne, ja kun minä menen kertomaan sinusta Ahabille eikä hän sitten löydäkään sinua, hän tappaa minut. Kuitenkin minä, palvelijasi, olen nuoruudestani saakka ollut Herralle kuuliainen!
12Hichi ahi dinga, nang ka hon nutsiat takin Toupa kha in ka theih louhna ah nang a hongla mang dinga; huchiin Ahab kava hilh a, nang a hon muh theih ngal ken jaw kei a hon that mai ding hi: himahleh na sikha in ka valnou tunga kipan Toupa laudan siam sek ka hi ngala.
13Etkö ole kuullut, mitä tein silloin, kun Isebel tappoi Herran profeetat? Minähän piilotin sata profeettaa kahteen luolaan, viisikymmentä kumpaankin, ja toimitin heille ruokaa ja vettä.
13Jezebel in Toupa jawlnei te a thah laia ka thilhih, Toupa jawlnei te laka mi ja, sawmnga nga a kokhuk a, tanghou leh tuia ka vak dan te ka tapa hon hilhlou uhia?
14Nyt sinä käsket minun mennä kertomaan herralleni, että olet täällä. Hän tappaa minut!"
14Tuin nang, kuan inla, ngaiin, Elija huaiah a om hi, chiin na pu va hilhin na chi mawk a: a honthat mahmah ding achia.
15Mutta Elia vastasi: "Niin totta kuin Herra Sebaot elää, hän, jota minä palvelen: tänään minä kohtaan kuninkaani!"
15Huan, Elija in, a kianga ka om sekna sepaih te Toupa hinna lou in ka gen hi, tuni in a kiangah ka kihil ngeingei ding hi, achia.
16Obadja meni Ahabin luo ja kertoi hänelle, missä Elia oli. Ahab lähti tapaamaan Eliaa.
16Huchiin Obadia Ahab houpih dingin a kuana, ava hilh ta a: Huan Ahab Elija muh tumin a kuanta hi.
17Profeetan nähdessään Ahab kysyi häneltä: "Siinäkö sinä nyt olet, sinä, joka olet saattanut Israelin kurjuuteen?"
17Huan. Hichi ahia, Ahab in Elija ava muhin Ahab in a kiangah, nang na hi maw, Israel te lunghimoh sakpa? achia.
18Elia vastasi hänelle: "En minä tuo kurjuutta Israeliin. Sitä tuotte sinä ja isäsi suku, kun olette lyöneet laimin Herran käskyt ja kun sinä olet kääntynyt Baalin palvelijaksi.
18Huan, aman a dawnga, Israel te ka lunghimoh sak kei hi; nang leh na pa inkote eive lunghimoh sak jaw, Toupa thupiak te lehngat sana, Baal na pom jawk na ah.
19Lähetä nyt koko Israelin kansalle käsky kokoontua minun luokseni Karmelinvuorelle, ja kutsu sinne myös Baalin neljäsataaviisikymmentä profeettaa ja Astarten neljäsataa profeettaa, joita Isebel ruokkii pöydässään."
19Huchiin tuin Israel te tengteng leh Baal jawlnei za li leh sawmnga leh, Asehr jawlnei, Jezebel dohkan a ankuang um jeljel na li te ka kiangah karmel tangah vasam khawmsak in achia.
20Ahab lähetti sanan kaikille israelilaisille ja kokosi profeetat Karmelinvuorelle.
20Huchiin Ahab in Israel suante tengteng kiangah mi a sawla, jawlnei te karmel tangah a sam khawma.
21Karmelinvuorella Elia kääntyi kansan puoleen ja sanoi: "Kuinka kauan te horjutte puolelta toiselle? Jos Herra on Jumala, seuratkaa häntä, jos taas Baal, seuratkaa sitten häntä!" Kansa ei vastannut hänelle mitään.
21Huan, Elija in mipi te tengteng a vanaih a, vang laka bangtan om sin na hia ua? Toupa pen Pathian ahihleh, amah jui unla; huan, Baal ahihleh, amah jui un, achia. Mipiten kam khat in leng a sawng kei uh.
22Elia sanoi silloin kansalle: "Minä yksin olen jäänyt jäljelle Herran profeetoista, kun taas Baalin profeettoja on neljäsataaviisikymmentä.
22Huchiin, Elija in mipite kiangah, Toupa jawlnei om sun kei kia ka hia; Baal jawlnei te bel mi za li leh sawmnga ahi uh.
23Tuokaa meille kaksi nuorta sonnia. He saavat valita itselleen niistä toisen. Paloitelkoot sitten sen ja pankoot palat polttopuiden päälle, mutta tulta älkööt sytyttäkö. Minä teen samoin toiselle sonnille, panen sen puiden päälle mutta en sytytä tulta.
23Huchiin bangtal nih hong pia u henla; amauten bangtal khat amau tuam dingin tel u henla, sem hen u henla, sing tungah koih u henla, a nuaiah mei toh louin: huan, ken leng bawngtal khat ka bawl sam dinga, sing tungah ka koih dinga mei ka toh sam kei ding hi.
24Huutakoot he sitten avuksi omaa jumalaansa, minä huudan Herraa. Se jumala, joka vastaa tulella, on tosi Jumala." Väki huusi yhteen ääneen: "Hyvä!"
24Huan, nou na Pathian min uh lou unla, ken leng Toupa min ka lou ding: huchiin meia hondawng Pathian pen Pathian hi hen, achia. Huan, mi tengteng in a dawng ua, a dik hi, achi uh.
25Elia sanoi Baalin profeetoille: "Valitkaa itsellenne sonneista toinen. Valmistakaa te ensin uhrinne, koska teitä on enemmän. Huutakaa jumalanne nimeä, mutta älkää sytyttäkö tulta."
25Huchiin Elija in Baal jawlnei te kiangah, nou bawngtal khat na tuam ding un tel unla, bawl masa un; nou na tam deuh ua; huan, na Pathian min uh lou unla, Ahihhangin a nuaiah mei toh kei un, achia.
26He ottivat sonnin ja valmistivat uhrin. Aamusta keskipäivään saakka he sitten kutsuivat Baalia huutaen: "Baal, Baal, vastaa meille!" Ei kuulunut ääntä, ei tullut vastausta, vaikka he hyppivät paikalle rakennetun alttarin ympärillä.
26Huan, bawngtal a tan pen uh a la ua, a bawl ua, Baal aw, hondawng in, chiin jingsang akipan sun tanin Baal min a lou ua, himahleh aw peuhmah a om kei a, dawngtu himhim leng a om sam kei.
27Tuli keskipäivä, ja Elia pilkkasi heitä sanoen: "Huutakaa kovempaa! Onhan hän jumala, mutta hänellä taitaa olla kiireitä. Jospa hän on pistäytynyt tarpeilleen, vai olisiko hän matkoilla? Ehkä hän nukkuu ja herää kohta."
27Huan, a maitam bawl kim uah a tawmtawm mai mah ua. Huan, sunlaiin hichi ahia, Elija in amau enghou in, kikou ngaih set ve ua: Pathian ahi ngala; a kingaihtuah tadih hiam, a bu tadih jual hiam, ava om mang jual hiam, ahihkeileh a ihmu zenzen a, khanloh sak ding hiam ahia hiin teh, achia.
28Profeetat huusivat vielä kovemmalla äänellä ja viiltelivät tapansa mukaan itseään miekoilla ja keihäillä, niin että olivat aivan veressä.
28Huan, a ngaih a ngaih in a kikou ua, a hih sek bang dan un temta leh teipi khawng in si pawt zungzung zou in a kivut ua.
29Puolenpäivän jälkeen he tulivat hurmoksiin ja olivat siinä tilassa ruokauhrin aikaan saakka. Mutta ei kuulunut ääntä, ei tullut vastausta, mitään ei tapahtunut.
29Huan, ni a hong kihekin hichi ahia, nitaklam kithoih hun tanin la a sa ua; himahleh aw himhim a om kei a, dawngtu himhim hiam ana limsaktu himhim leng a om sam kei.
30Silloin Elia sanoi kansalle: "Tulkaa tänne luokseni." Kaikki kerääntyivät hänen lähelleen. Elia korjasi Herran alttarin, joka oli hajotettu.
30Huchiin Elija in mipi tengteng kiangah, hongnai dih ua, achia; huan, mipite tengteng in a naih ua.
31Hän otti kaksitoista kiveä, yhtä monta kuin oli Jaakobista polveutuvia heimoja, hänestä, jolle oli tullut tämä Herran sana: "Sinun nimesi on oleva Israel."
31Huan, Toupa maitam chipsaksa a bawl pha a. Huan, na min Israel ahi ding, chia toupa thu na mupa Jakob tate nam zah suang sawm leh nih Elija in a la a,
32Hän rakensi kivistä Herralle alttarin ja kaivoi sen ympärille ojan, johon olisi mahtunut kaksi sea-mittaa jyviä.
32Huan, suangte in maitam Toupa min in a bawla; huan, maitam kim buhchi tehna nih ta takin a tou kuak a.
33Sitten hän latoi puut alttarille, paloitteli sonnin ja pani palat puiden päälle.
33Huan, sing a koih hoih sisip a, bawngtal a sem nena, sing tungah a koih a. Huan, bel li tui in dim sak unla, halmang thillat leh sing buak un, achia.
34Hän sanoi: "Täyttäkää neljä ruukkua vedellä ja valuttakaa vesi polttouhrin ja puiden päälle." Sitten hän sanoi: "Tehkää sama uudelleen." Näin tehtiin. Hän sanoi: "Tehkää se kolmannen kerran." Se tehtiin kolmannen kerran.
34Huan, buak nawn un achia; a buak nawn uh. Huan, buak nawn un, achia; a buah behlap nawn ua.
35Vesi valui alttarin ympärille ja täytti ojankin.
35Huan, tui maitam kimah a luang juajua hi; huan, toh kuak tuiin a dimsak lai hi.
36Ruokauhrin aikaan profeetta Elia astui kansan eteen ja sanoi: "Herra, Abrahamin, Iisakin ja Israelin Jumala! Tulkoon tänä päivänä tiettäväksi, että sinä olet Jumala Israelissa ja että minä olen palvelijasi ja olen tehnyt kaiken tämän sinun käskystäsi.
36Huan, nitaklam kithoih hun laiin hichi ahia, jawlnei Elija in ava naiha, Toupa aw, Abraham te, Isaak te, Israel te Pathian, nang Israel gama Pathian na hihleh, kei na sikha ka hih, hiaite tengteng nang thua ka hih tuni in theichiat uhen.
37Vastaa minulle, Herra, vastaa minulle, jotta tämä kansa oppisi, että sinä, Herra, olet Jumala! Vastaa ja käännä heidän sydämensä taas puoleesi!"
37Honna ngaihkhiak sak inla, hiai mipiten nang Toupa Pathian na hi a, a lungtang te uh na kileh heisak nawnta ahi chih ana theihtheih na ding un Toupa aw, honna ngaihkhiak sakin, achia.
38Silloin Herran tuli iski alas. Se söi polttouhrin ja puut sekä alttarin kivet ja mullan ja nuoli ojasta veden.
38Huchiin, Toupa mei a hong kia a, halmang thillat te, sing te suang te, leivui te a kang manga, tohkuak a tui a hip kang khin vek hi.
39Kun kansa näki tämän, kaikki heittäytyivät kasvoilleen ja huusivat: "Herra on Jumala! Herra on Jumala!"
39Huan, mipite tengteng in huai a muh un a khupboh ua, Toupa ana hi hi, Pathian tak, Toupa ana hi hi, Pathian tak, achi uh.
40Elia sanoi heille: "Ottakaa kiinni Baalin profeetat, älkää päästäkö ainoatakaan pakoon!" Heidät otettiin kiinni, ja Elia vei heidät alas Kisoninpurolle ja surmasi heidät siellä.
40Huan, Elija in a kianguah, Baal jawlnei te man unla, khat leng khah kei uh, achia. Huan, aman ua, Elija in Kishon lui ah a pi suk a, huaiah amaute a that a.
41Elia sanoi Ahabille: "Lähde nyt syömään ja juomaan, sateen kohina kuuluu jo."
41Huchiin, Elija in Ahab kiangah, va pai tou inla, ne in vata tain; vuahpi zu ding husa om ahi, achia.
42Ahab meni aterioimaan. Mutta Elia nousi Karmelille, kumartui maahan ja painoi kasvonsa polviensa väliin.
42Huchiin, Ahab bel ne leh ta ding in a pai touta hi. Huan, Elija bel Karmel tang vum lamah a pai toua; huan, lei lamah a kun a, a pheibup kalah a mai a guang.
43Hän sanoi palveluspojalleen: "Mene huipulle ja katso merelle päin." Poika meni ylös, katseli ja sanoi: "Ei näy mitään." Elia sanoi: "Mene takaisin." Näin hän teki seitsemän kertaa.
43Huan, a sikha kiangah, va paitou inla, tuipi lam va en dih ve achia. Huan, a paitou a, ava en a; bangmah a omkei, achia. Huan, aman, kuan nawn inla, sagihvei, achia.
44Seitsemännellä kerralla palveluspoika sanoi: "Nyt mereltä nousee pieni pilvi, miehen kämmenen kokoinen." Silloin Elia sanoi: "Mene sanomaan Ahabille, että hän valjastuttaisi hevosensa ja lähtisi heti, ettei sade ehdi estää matkantekoa."
44Huan, a sagihvei na in, hichi ahia, ngai in, tuipi a kipan in mihing khut chia lel mei a leng tou viaiviai, achia. Huan, aman, va pai inla, Ahab kiangah, na kangtalai bawl inla, pai suk ta in, vuah in a honkhum kha ding, chiin, achia.
45Siinä samassa myrskypilvet synkensivät taivaan ja alkoi rankkasade. Ahab nousi vaunuihin ja lähti Jisreeliin.
45Huan, sawtlou nungin hichi ahia, van huih leh mei in a dup keihkuih a, vuahpi petmah a hongzu ta hi. Huan, Ahab kangtalai a tuangin Jezreel khua ah a paita hi.Huan, Toupa khut Elija tungah a oma; huchiin a puan a tenga Ahab maah Jezreel kho lutna tan a taita hi.
46Herran käsi tuli Elian päälle, ja hän kietoi viittansa liepeet vyötäisilleen ja juoksi Ahabin edellä koko matkan Jisreeliin saakka.
46Huan, Toupa khut Elija tungah a oma; huchiin a puan a tenga Ahab maah Jezreel kho lutna tan a taita hi.