1Ahab kertoi Isebelille kaiken, mitä Elia oli tehnyt, myös sen, kuinka hän oli miekalla surmannut kaikki Baalin profeetat.
1Huan, Ahab in Elija thilhih tengteng, namsau a jawlnei tengteng a thah thute toh Jezebel a hilh a.
2Silloin Isebel lähetti sananviejän Elian luo ja käski hänen sanoa: "Kohdatkoon minua jumalten viha nyt ja aina, ellen huomenna tähän aikaan ole tehnyt sinulle samaa, minkä sinä olet tehnyt heille!"
2Huchiin Elija kiangah, huai mite laka mi khat hinna bangin jingchianga hichi hun ma a na hinna ka hon bawlsak sam kei leh Pathian ten a lohloh uh honloh mai u henla, huai sanga thupi jaw inleng, chiin mi a sawla.
3Elia pelästyi ja lähti pakoon pelastaakseen henkensä. Hän tuli Beersebaan, joka oli Juudan alueella, ja jätti palveluspoikansa sinne.
3Huchiin a laua, a thou a, a tai a, Juda gama Beer-seba khua a vatunga, huaiah a sikha a nusia hi.
4Itse hän meni autiomaahan päivänmatkan päähän. Hän istuutui kinsteripensaan juurelle ja toivoi itselleen kuolemaa. Hän sanoi: "Jo riittää, Herra! Ota minun henkeni. En minä ole esi-isiäni parempi."
4Amah bel gamdai ah ni khat a phak ah a hoh a, juniper sing nuaiah a tu a; huan, sih a ngenta hi, hun ta hi; Toupa aw, tuin ka hinna la maiin, ka pute sang inlah ka hoih tuan ngal keia, achia.
5Hän paneutui makuulle ja nukkui kinsteripensaan alla, kunnes enkeli kosketti häntä ja sanoi hänelle: "Nouse ja syö!"
5Huchiin juniper sing nuaiah a luma, a ihmuta hi; huan, ngaiin, angel in a hongkhoih a, akiangah, thou inla ne in, achia.
6Hän katsahti ympärilleen, ja hänen pääpuolessaan oli kivillä paistettu leipä ja vesiruukku. Hän söi ja joi ja asettui taas makuulle.
6Huan, a en vialviala, ngaiin, a lu chinah tanghou pei, suang sa a hai minsa leh, tuithawl ana om a. Huchiin a ne a, a dawn a, a lum nawn hi.
7Mutta Herran enkeli tuli uudelleen, kosketti häntä ja sanoi: "Nouse ja syö, muutoin matka käy sinulle liian raskaaksi."
7Huan, Toupa angel a hongpai kik nawn a, a hong khoiha, thou inla, ne in, na paina ding nanga din a thupi lua hi, achia.
8Hän nousi jalkeille ja söi ja joi. Ruoka antoi hänelle voimaa kulkea neljäkymmentä päivää ja neljäkymmentä yötä, kunnes hän tuli Horebille, Jumalan vuorelle.
8Huan, a thou a, a nein a dawn a, huchiin ann jiak in Pathian tang Horeb tan ni sawm li leh jan sawm li a pai a.
9Siellä hän asettui yöksi luolaan. Yöllä Elia kuuli Herran äänen: "Miksi olet täällä, Elia?"
9Huan, huai a kokhuk khat ava tunga, huaiah a omta a; huan, ngaiin, Toupa thu a kiangah a hongtunga, a kiangah, hiaiah bang na hih a, Elija? Achia.
10Hän vastasi: "Hellittämättä olen taistellut puolestasi, Herra, kaikkivaltias Jumala, kun israelilaiset ovat hylänneet sinun liittosi. He ovat hajottaneet alttarisi ja tappaneet profeettasi, niin että vain minä olen jäänyt jäljelle. Nyt he etsivät minua riistääkseen minultakin hengen."
10Aman, Toupa, sepaih te Pathian a dingin phatuam kangai mahmah jela, Israel suanten lah na thukhun a leh ngatsan ua, na maitam te a chimsak ua, na jawlnei te namsau in a satlum ngal ua; a omlai lah kei kia ka hia, ka hinna honlak sak a tum uh hi, achia.
11Herran ääni sanoi: "Mene ulos ja seiso vuorella Herran edessä. Herra kulkee siellä ohitsesi." Nousi raju ja mahtava myrsky, se repi vuoria rikki ja murskasi kallioita. Mutta se kävi Herran edellä, myrskyssä Herra ei ollut. Myrskyn jälkeen tuli maanjäristys, mutta Herra ei ollut maanjäristyksessä.
11Huan, aman, va pawtkhia inla, hua tangah Toupa maah va dingin, achia. Huan, ngaiin, Toupa a hongpai a, huihpi hat mahmah in tangte Toupa maah amut khanga, suangpi a kitam phiakphuak ua; himahleh huaiah Toupa a om kei: huan, huih nun khitin jin a hongling a; himahleh jinling ah Toupa a om kei;
12Maanjäristystä seurasi tulenlieska, mutta Herra ei ollut tulessakaan. Tulen jälkeen kuului hiljaista huminaa.
12Huan, jinlin khitin mei a hongpawt a; himahleh nei ah Toupa a om kei; huan, mei nung in aw ngat ngeingei a hong pawt.
13Kun Elia kuuli sen, hän peitti kasvonsa viitallaan, meni ulos ja jäi seisomaan luolan suulle. Ääni sanoi hänelle: "Miksi olet täällä, Elia?"
13Huan, hichi ahia, Elija in huai a jakin a puanin a mai a khuh a, ava pawtkhia a, kokhuk kongpi ah ava ding a. Huan, ngaiin, aw in a kiangah, hiaiah bang na hih Elija? A hongchi a.
14Hän vastasi: "Hellittämättä olen taistellut puolestasi, Herra, kaikkivaltias Jumala, kun israelilaiset ovat hylänneet sinun liittosi. He ovat hajottaneet alttarisi ja tappaneet profeettasi, niin että vain minä olen jäänyt jäljelle. Nyt he etsivät minua riistääkseen minultakin hengen."
14Huan, aman, Toupa, sepaihte Pathian a dingin phatuam ka nei mahmah jela, Israel suante lah na thukhun a lehngatsan ua, na maitam te a chimsak ua, na jawlnei te namsau in a satlum ngal ua; a omlai kei ka hia, ka hinna honlak sak a tum uh, achia.
15Herra sanoi hänelle: "Lähde takaisin samaa tietä, jota tulit, ja mene autiomaahan lähelle Damaskosta. Voitele sitten Hasael Syyrian kuninkaaksi.
15Huan, Toupa a kiangah, Pai nawnta inla, gamdai lamah Damaska khua ah paiin: na tun chiangin Suria kumpipa dingin Hazael sathau na nilh dinga;
16Israelin kuninkaaksi voitele Jehu, Nimsin poika, ja seuraajaksesi profeetan tehtävään Elisa, Safatin poika, joka asuu Abel-Meholassa.
16Huan, Israel kumpipa dingin Nimsi tapa Jehu sathau na nilh ding; huan, na sika jawlnei hi dingin Abelmehol khua a mi Saphat tapa Elisa leng sathau na nilh ding.
17Jos joku pääsee pakoon Hasaelin miekkaa, hänet tappaa Jehu, ja jos joku pääsee Jehun miekkaa pakoon, hänet tappaa Elisa.
17Huan, hichi ahi dinga, Hazael namsau pel peuhmah Jehu in a that dinga; huan, Jehu namsau pel peuhmah Elisa in a that ding.
18Vain seitsemäntuhatta minä jätän jäljelle Israeliin, kaikki ne, joiden polvet eivät ole notkistuneet Baalin edessä ja joiden suu ei ole Baalia suudellut."
18Himahleh Israel gamah Baal ma a khukdin ngei nailou leh, tawp ngei nailou mi sangsagih kei a din ka hum ding hi, achia.
19Elia lähti matkaan. Hän kohtasi Elisan, Safatin pojan, kun tämä oli kyntämässä. Pellolla oli kaksitoista härkäparia, ja hän kynti niistä viimeisellä. Elia kulki hänen ohitseen ja heitti viittansa hänen ylleen.
19Huchiin huai a kipan a pawtkhia a, Saphat tapa Elisa ava mukhia a, aman lei ana leta, a maah bawng tuak sawm leh nih a om a, a sawm leh nihna amah mah in ana hawla; huan, Elija in ava naih a, a puan a liangbat saka.
20Elisa jätti härät, juoksi Elian perään ja sanoi: "Haluaisin ensin suudella hyvästiksi isääni ja äitiäni, sitten seuraan sinua." Elia sanoi hänelle: "Mene, mutta tule heti takaisin. Tiedäthän, mitä olen sinulle tehnyt."
20Huan, bawng te a paisan a, Elija a delh a, ka nu leh ka pa kava tawp tadih phot ding, huchiin ka honjui ding, achia. Huan, aman a kiangah, va pai nawn lechin ake, bang kon chih a eita? Achia.Huan, amah jui lai a kika, bawng tuak khat a hawl a gou a, asa bawng vante in a huan a, a mite a hawm a, a ne uh. Huchiin a thou a, Elija a delh a, ana a sepsak ta hi.
21Elisa palasi profeetan luota pellolle, otti härkäparin ja teurasti sen uhriksi. Hän kypsensi lihat ikeestä ja aurasta tekemällään tulella ja antoi ne väelleen, ja he söivät yhdessä. Sitten hän lähti seuraamaan Eliaa ja ryhtyi hänen palvelijakseen.
21Huan, amah jui lai a kika, bawng tuak khat a hawl a gou a, asa bawng vante in a huan a, a mite a hawm a, a ne uh. Huchiin a thou a, Elija a delh a, ana a sepsak ta hi.