1Syyrian kuningas Ben-Hadad kokosi suuren sotajoukon. Kolmekymmentäkaksi kuningasta oli hänen kanssaan, kun hän vaunujoukkoineen lähti hyökkäykseen, piiritti Samarian kaupungin ja yritti vallata sen.
1Huan, Suria kumpipa Benhadad in a sepaih te tengteng a kaikhawm veka: kumpipa sawmthum leh nih a tel ua, sakol leh kangtalai te toh a kuan tou a, Samari khua ava um a, a suala.
2Hän lähetti miehiään kaupunkiin Israelin kuninkaan Ahabin luo
2Israel kumpipa Ahab kiangah khopi sungah mi a sawla, a kiangah, Benhadadin hichiin a chi,
3sanomaan hänelle: "Näin sanoo Ben-Hadad: 'Sinun hopeasi ja kultasi ovat minun, samoin vaimoistasi ja lapsistasi parhaimmat.'"
3Na dangka leh na dangkaengte keia ahi; na jite leh na tate, a hoihhoihte tanin keia ahi, chiin a chi a.
4Israelin kuningas vastasi hänelle: "Tapahtukoon niin kuin käsket, herrani ja kuninkaani. Minä olen sinun, niin myös kaikki, mitä minulla on."
4Huan, Israel kumpipan ana dawnga, Ka pu, kumpipa aw, na gen bang himah ve aw; lei leh kaneih tengteng nanga ahi, a chi a.
5Sananviejät tulivat uudelleen ja toivat viestin: "Näin sanoo Ben-Hadad: 'Minä lähetin sinulle sanan, käskin sinun luovuttaa minulle hopeasi ja kultasi, vaimosi ja poikasi.
5Huan, ami sawlte apai nawn ua, Benhadadin hichiin a chi, na kiangah, na dangka te, na dangkaengte, na jite, na tate na honpiak ding ahi, chiin mi a honsawl ngeia;
6Huomenna tähän aikaan minä lähetän miehiäni luoksesi. He tutkivat niin sinun kuin alaistesi talot ja ottavat haltuunsa ja vievät pois kaiken arvokkaan.'"
6Himahleh jingchiangin hichih hun ding khawngin ka mite na kiangah ka honsawl dinga, na in leh na mite in a honmai ding ua; huan, hichi ahi dinga, na mit lala a la ding ua, a honpaipih vek ding uh, chiin, a chi ua.
7Israelin kuningas kutsui kaikki maan vanhimmat koolle ja sanoi: "Ymmärrätte varmasti, että tuolla miehellä on paha mielessä. Kun hän ensin lähetti minulle sanan, hän vaati vaimojani ja poikiani sekä hopeaani ja kultaani, enkä minä kieltänyt niitä häneltä."
7Huchiin Israel kumpipan a gama upate tengteng a sama, na nathei un, hiai miin thil hoihlou tak hih a tupdan; ka kiangah mi a honsawla, ka jite, ka tate, ka dangkate, ka dangkaengte a hongngena, nana nial leng lah ahi ngal keia, a chi a.
8Kaikki vanhimmat ja koko kansa sanoivat hänelle: "Älä kuuntele häntä äläkä suostu."
8Huan, upate tengteng leh mipi tengtengin a kiangah, na nalimsak nuam dah in, pha leng sa sam ken, a chi ua.
9Niinpä hän vastasi Ben-Hadadin sananviejille: "Sanokaa herralleni ja kuninkaalleni näin: 'Kaikkeen siihen, mitä palvelijaltasi ensin vaadit, minä olen valmis, mutta tähän en voi suostua.'" Sananviejät veivät tämän vastauksen Ben- Hadadille.
9Huchiin Benhadad mi sawlte kiangah, kumpipa ka pu kiangah, na sikhakianga mi sawla nahongnget masak tengteng bangin ka hih dinga; himahleh hiai jaw ka hih theikei ding, a chi hi, chi un, a chi a. Huchiin a misawlte a pai nawnta ua, huai thu a vatun nawn uh.
10Ben-Hadad lähetti Ahabille uuden viestin: "Kohdatkoon minua jumalten viha nyt ja aina, jos Samariasta jää jäljelle edes niin paljon tuhkaa, että se täyttää sotilaitteni kourat."
10HUan, Benhadadin a kiangah mi asawl nawna, ka nungjuite tengtengin Samari kho leivui pham khat chiat leng a muh theih ding ua leh pathianten a lohloh honloh uhen, huai sanga thupi jawin leng, a chi a.
11Mutta Israelin kuningas käski sananviejiä sanomaan hänelle: "Älä vielä silloin kersku, kun panet miekkaa vyöllesi, kersku sitten kun sen riisut."
11Huan, Israel kumpipan a dawnga, mi a kigalvan lai takin, a kigalthuamna suah khesa bang takin a kiuangsak ngei kei uh, chiin vahilh dih ua, a chi a.
12Kun tämä sana vietiin Ben-Hadadille, hän oli kuninkaidensa kanssa lehväkatoksen alla juomassa. Viestin kuullessaan hän huusi miehilleen: "Hyökkäykseen!" Rynnäkköä alettiin heti valmistella.
12Huan, hichi ahi a, amah leh kumpipaten buktaa ju a nadawn khawm lai un huai thu Benhadadin a naja, a mite kiangah, kisa dih ua, a chi a, Huchiin khua sual dingin a kisata uh.
13Silloin muuan profeetta tuli Ahabin, Israelin kuninkaan, puheille ja sanoi: "Näin sanoo Herra: 'Näetkö koko tuon väenpaljouden? Tänä päivänä minä annan sen sinun käsiisi, jotta tietäisit, että minä olen Herra.'"
13Huan, ngaiin, jawlnei khatin Israel kumpipa Ahab a vanaiha, TOUPAN hichiin a chi: hiai mipi tampite na mu hia? Ngaiin, tuiin na khutah ka honpe ding ahi; huchiin kei Toupa ka hi chih na thei ding uh, chiin, a chi a.
14"Miten se olisi mahdollista?" kysyi Ahab. Profeetta vastasi: "Näin sanoo Herra: 'Sen tekevät maaherrojen lähettämät nuoret soturit.'" Kuningas kysyi vielä: "Kuka aloittaa taistelun?" "Sinä", vastasi profeetta.
14Huan, Ahabin, kua zangin eita? A chi a. Huan, aman, TOUPAN hichiin a chi, gam khentea heutute tangvalte zangin, chiin, a chi a. Huchiin aman, kuan galkap vai a hawm dia? a chi a. Huan, aman a dawng a, nang, a chi a.
15Ahab katsasti maaherrojen lähettämät nuorukaiset, ja heitä oli kaksisataakolmekymmentäkaksi. Heidän jälkeensä hän tarkasti koko Israelin sotaväen, ja sitä oli seitsemäntuhatta miestä.
15Huchiin aman gam khentea heutute tangvalte a kaikhawma, za nih leh sawmthum leh nih ahi ua; huan, huai mite nungin mi tengteng, Israel suante tengteng a kaikhawma, sang sagih ahi uh.
16Miehet lähtivät kaupungista hyökkäykseen keskipäivän aikaan. Ben-Hadad oli lehväkatoksen alla, ja hän ja ne kolmekymmentäkaksi kuningasta, jotka olivat hänen apunaan, olivat juoneet itsensä juovuksiin.
16Huan, sun lai takin a vapawt ua, Benhadad leh kumpipate, amah panpihpa kumpipa sawmthum leh nihte bel huai bukta ah a na dawn kham ua,
17Maaherrojen nuoret soturit lähtivät ensimmäisinä hyökkäykseen. Ben-Hadad lähetti katsomaan, mitä oli tekeillä, ja hänelle kerrottiin, että Samarian kaupungista oli lähtenyt miehiä liikeelle.
17Huan, gam khentea heutute tangvalte a vapawt masa ua; huan, Benhadadin mi a sawla, amau, Samari khua akipana hongpawt a om uh, chiin a hilh a.
18Hän sanoi: "Jos he ovat lähteneet sieltä rauhallisin aikein, ottakaa heidät kiinni elävinä, ja vangitkaa heidät elävinä siinäkin tapauksessa, että heillä olisi taistelu mielessä."
18Huan, aman, kilep tuma hong a hih uleh a hingin man unla, kidou tuma hong a hih uleh ahing mahin man un, a chi a.
19Mutta kun maaherrojen nuoret soturit ja heitä seuraavat sotilaat hyökkäsivät kaupungista,
19Huchiin huaite, gam khentea heutute tangvalte leh a honjui sepaihte khuaa kipanin apawt uh.
20he löivät kukin vastustajansa hengiltä. Syyrian joukot lähtivät pakosalle, ja israelilaiset ajoivat niitä takaa. Ben-Hadad, Syyrian kuningas, pääsi ratsain pakoon muutamien miestensä kanssa.
20Huan, a bitum chiat uh a vathat ua; huchiin Suriate a taikekta ua, Israelten a delh uh; huan, Suria kumpipa Benhadad sakol tunga tuangin sakol tungtuang mite toh a tai kheta hi.
21Israelin kuningaskin lähti hyökkäykseen. Hän löi vaunujoukot ja tuotti syyrialaisille suuren tappion.
21Huan, Israel kumpipa a vapawt khiaa, sakol leh kangtalaite a vasuala, Suriate tampi a that hi.
22Profeetta tuli silloin Israelin kuninkaan luo ja sanoi hänelle: "Palaa nyt kaupunkiin ja ala vahvistaa varustuksiasi. Mieti tarkoin, mitä sinun pitää tehdä, sillä vuoden päästä tähän samaan aikaan Syyrian kuningas hyökkää jälleen maahasi."
22Huan, jawlneiin Israel kumpipa a vanaiha, a kiangah, kihat sak zok inla, na hihdan ding ngaihtuahin kum hong mang leh Suria kumpipan hong sual nawn sin ahi, a chi a.
23Syyrian miehet sanoivat kuninkaalleen: "Israelilaisten jumala on vuorten jumala. Sen vuoksi he voittivat meidät. Jos taistelemme heitä vastaan tasangolla, voitamme heidät varmasti.
23Huan, Suria kumpipaten a kiangah, a pathiante uh tangte pathiante ahi uh; huaijiakin ei sanga hatjaw ei ve ua: phaijangah sualta le hang, amau sangin I hatzo ngeingei ding.
24Tee nyt näin: Pane kaikki kuninkaat pois tehtävistään ja aseta omat käskynhaltijasi heidän sijaansa.
24Huan, hichi bangin hihin: kumpipate a vek un kheng vek le chin, a sik un gam ukmite koih lechin;
25Kokoa sitten samansuuruinen sotajoukko kuin se, jonka menetit, ja hanki yhtä paljon hevosia ja sotavaunuja. Kun käymme taisteluun tasangolla, voitto on varmasti meidän." Kuningas teki niin kuin he olivat neuvoneet.
25Huan, sepaihte sakol leh kangtalaite, na mansuahsa zah geih sepaihpawl dingkhe thak sak nawnin; huchiin phaijangah I sual ding ua, amau sangin I hatjaw na ding hi, a chi ua. Huan, a thu uh a ngai a, huchibangin a hihta hi.
26Vuoden päästä samaan aikaan Ben-Hadad katsasti Syyrian joukot ja marssi Afekiin ryhtyäkseen taisteluun Israelia vastaan.
26Huan, a kum nawnin hichi ahia, Benhadadin Suriate a kaikhawma, Israelte sual dingin Aphek khuaah a hoh tou hi.
27Israelin joukot katsastettiin ja varustettiin sotaan, ja ne menivät syyrialaisia vastaan. Israelilaiset leiriytyivät vihollista vastapäätä. Heidän joukkonsa olivat kuin kaksi pientä vuohilaumaa, kun taas Syyrian armeija täytti koko tienoon.
27Huan, Israel suante a kikhawm ua, nek ding khawng a sek masasa ua, sual dingin a kisata uh; huan, Israel suanten kelnou tawmchik chik hon nih bang lelin a vanang ua; Suriate bel a gam dimin a pumdim uhi.
28Silloin Jumalan mies tuli Israelin kuninkaan puheille ja sanoi: "Näin sanoo Herra: 'Koska syyrialaiset ovat sanoneet, että Herra on vain vuorten, ei laaksojen jumala, minä annan koko tämän väenpaljouden sinun käsiisi. Silloin tulette tietämään, että minä olen Herra.'"
28Huan, Pathian miin Israel kumpipa a vanaiha, a vahoupiha, a kiangah, Toupan hichiin a chi: Suriaten, Toupa tangte Pathian ahi a, guam Pathian jaw ahi kei, a chi ua; huaijiakin hiai mipi tampite na khutah ka honpe sin hi, huchiin kei Toupa ka hih na thei ding, chiin, a chi a.
29Joukot pysyivät leireissään toisiaan vastapäätä seitsemän päivän ajan. Seitsemäntenä päivänä syntyi taistelu, ja israelilaiset surmasivat sen yhden päivän aikana satatuhatta syyrialaista jalkamiestä.
29Huan, ni sagih sung tak a kinang tuah nilouh ua, Huan, hichi ahi a, a ni sagih niin a kisual ta ua; huan, Israel suanten Suria mite ni khatin sepaih nuai khat a that ua.
30Hengissä säilyneet pakenivat Afekiin, mutta kaupunginmuuri sortui ja kaksikymmentäseitsemäntuhatta sotilasta jäi sen alle. Myös Ben-Hadad tuli pakomatkallaan kaupunkiin ja etsi huoneesta toiseen piilopaikkaa.
30Mi dangte bel Aphek ah, khopi sungah a tai lut ua, omlaite mi sing nih leh sang sagih kulh chimin a chip khumta. Huan, Benhadad a taia, khopi sungah dantan sunggilah a lut hi.
31Hänen palvelijansa sanoivat hänelle: "Me olemme kuulleet, että Israelin kuninkaat ovat armollisia kuninkaita. Jospa pukeutuisimme säkkikankaaseen, panisimme nuoran kaulaamme ja menisimme Israelin kuninkaan luo. Ehkä hän antaa sinun elää."
31Huan, a lawiten a kiangah, ngaiin, Israel inko laka kumpipate mi hehpih tak kumpipa ahi uh chih thu ka ja ua: saiip puan tengin, ka lu ua khaua kikhihin Israel kumpipa kiangah honvahoh sakin; aman a hon hawi nuam khamoh kei ding, a chi ua.
32Miehet pukeutuivat säkkikankaaseen, panivat nuoran kaulaansa ja menivät Israelin kuninkaan luo. He sanoivat hänelle: "Palvelijasi Ben-Hadad anoo, että jättäisit hänet henkiin." Kuningas sanoi: "Onko hän vielä elossa? Hän on minun veljeni."
32Huchiin saiip puan atengua, a lu uah khauin a kikhih ua, Israel kumpipa kiangah a vahoh ua, na sikha Bebhadadin, hehpihtakin honhawi heh, a chi hi, a chi ua, aman, dam lai ahi maw? Ka unaupa a ka, a chi a.
33Tämä oli miesten mielestä hyvä merkki. He tarttuivat kiireesti kuninkaan sanoihin ja vastasivat: "Niin, Ben-Hadad on sinun veljesi!" Ahab sanoi: "Hakekaa hänet tänne." Niin Ben-Hadad tuli kaupungista Ahabin luo, ja Ahab antoi hänen nousta vaunuihinsa.
33Huai miten lung nuam takin, a lungsim thu tak a gen ahi ding chih umin, na unaupa Benhadad hi mah, a chi pah ua. Huchiin aman, va hoh unla, honpi un, a chi a. Huchiin Benhadad a hongpawt khiaa, a kiangah a hoha; huan, aman kangtalai ah a natuang saka.
34Ben-Hadad sanoi hänelle: "Minä annan sinulle takaisin kaupungit, jotka isäni otti sinun isältäsi. Voit myös perustaa Damaskokseen itsellesi samanlaisia kauppapaikkoja kuin isäni perusti Samarian kaupunkiin." "Tuolla sopimuksella päästän sinut menemään", vastasi Ahab. Hän solmi Ben-Hadadin kanssa rauhansopimuksen ja antoi hänen lähteä.
34Huan, Benhadadin a kiangah, ka pan na pa akipana khua a nalak te ka honpe nawn ding: huan, ka pan Samari khuaa dawlpi mun a bawl bangin Damaska khua ah na dawlpi mun ding na bawl sam ding hi, a chi a. Huan, huchibanga thu kikhungin ka hon paisak ding hi, a chi a. Huchiin a kiangah thu a khunga, a paisakta hi.
35Eräs profeetanoppilas sanoi Herran käskystä toiselle: "Lyö minua." Mies kuitenkin kieltäytyi lyömästä häntä.
35Huan, jawlnei tapate laka mi khatin Toupa thuin a lawmpa kiangah, hon khen in, a chi a. Huan, huai miin a khen nuam kei.
36Silloin profeetanoppilas sanoi hänelle: "Sinä et totellut Herran käskyä. Kun nyt lähdet luotani, sinun kimppuusi hyökkää leijona, ja se ottaa sinut hengiltä." Mies lähti, ja leijona tuli häntä vastaan ja tappoi hänet.
36Huchiin a kiangah, Toupa thu na man louh jiakin, ngaiin, mual na honkhup san takin, humpinelkaiin a honnakei ding, a chi a. Huan, a mualkhup takin humpinelkaiin a na mua, a kei a.
37Profeetanoppilas tapasi toisen miehen ja sanoi: "Lyö minua." Mies löi ja haavoitti häntä.
37Huchiin mi dang a vamu nawna, hon khen in, a chi a. Huai, miin a khena, a khenliamta hi.
38Hän jäi sitten tielle odottamaan kuningasta. Jottei häntä olisi tunnettu, hän pani siteen silmilleen.
38Huchiin jawlnei apaia, lampi ah kumpipa a natanga, a talgaknaa a mitkhuhin a kibawl lamdanga.
39Kun kuningas oli menossa siitä ohi, hän huusi kuninkaalle ja sanoi: "Minä, palvelijasi, olin mukana taistelussa. Siellä eräs sotilas erkani rivistöstä ja toi minun luokseni miehen. Hän sanoi: 'Vartioi tätä miestä! Jos hän pääsee karkaamaan, vastaat siitä hengelläsi tai maksat talentin hopeaa.'
39Huan, kumpipa a hongtunin kumpipa a nasama, kei na sikha kidoua pipen ah ka vahoha; huan, ngaiin, mi khat a hongkilehheia, ka kiangah mi khat a honpia, hiai mi na vengin, a tai mang leh a hinna sikin na hinna na tan dinga, ahihkeileh dangka talent khat na pe ding ahi, a chi a.
40Minulla oli kuitenkin kaikenlaista tekemistä, ja yhtäkkiä vankia ei ollutkaan missään." Israelin kuningas sanoi hänelle: "Olkoon rangaistuksesi se, minkä itse sanoit."
40Huan, kei na sikha ka pumbuai jiakin a napaimangta hi, a chi a. Huan, Israel kumpipain a kiangah, huchibang geih ahi, natunga thupuk; nang mahmah in hihpuk khin neive maw, achia.
41Silloin hän tempasi siteen silmiltään, ja Israelin kuningas tunsi hänet profeetaksi.
41Huan, aman a mit akipan tal gakna a lem zok a; huan, Israel kumpipan jawlnei te laka mi ahi chih a theita hi.
42Hän julisti kuninkaalle: "Näin sanoo Herra: 'Sinä päästit käsistäsi miehen, jonka minä olin määrännyt tuhon omaksi. Niinpä sinun henkesi menee hänen henkensä edestä ja kansasi hänen kansansa edestä.'"
42Huan, aman a kiangah, Toupan hichiin achi: ka mi hamsiat sa na khah jiak in a hinna sikin na hinna, a mite sikin na mite na tan ding, chiin, achia.Huan, Israel kumpipa bel nguitak leh lung kimlou tak in a pai a, Samari khua ah a hoh ta hi.
43Synkkänä ja raivoissaan Israelin kuningas lähti kotimatkalle ja palasi Samariaan.
43Huan, Israel kumpipa bel nguitak leh lung kimlou tak in a pai a, Samari khua ah a hoh ta hi.