¹Kun Salomo oli saanut valmiiksi Herran temppelin, oman palatsinsa ja kaiken muun, mitä hän oli suunnitellut,

¹Huan, hichi ahia, Solomon in Toupa in leh kumpipa in a lama Solomon in lunggulh taka a tup tengteng a hih khit vek nungin,

²Herra ilmestyi hänelle uudelleen, samalla tavoin kuin aikaisemmin Gibeonissa.

²Gibeon khuaa a kianga a kilak bangin Toupa Solomon kiangah a hong kilak nawn a.

³Herra sanoi hänelle: "Minä kuulin nöyrän rukouksesi, jonka osoitit minulle. Minä olen pyhittänyt rakentamasi temppelin ja tehnyt siitä nimelleni ikuisen asuinsijan. Se on alati oleva silmissäni ja sydäntäni lähellä.

³Huan, Toupan a kiangah, na thumna leh na ngetna ka ma a na hontut te kana ngaikhia a: hiai na inlam khantawna ka min omsakna dingin ka hih siangthou ta hi; ka mit leh ka lungtang huailaiah khantawn in a omta ding hi.

⁴Jos sinä vaellat minun teitäni yhtä ehjin ja vilpittömin mielin kuin isäsi Daavid, jos teet kaiken käskyjeni mukaan ja noudatat minun säädöksiäni ja lakejani,

⁴Huan, nang leng thu ka honpiak peuhmah banga hih dinga na pa David om banga lungtang hoih tak pu leh lungsim diktak pu a ka mitmuh a na oma, ka thuseh te leh ka vaihawmte na pom thek a leh,

⁵minä pidän ajasta aikaan pystyssä sinun kuninkaallisen valtaistuimesi. Olenhan sanonut isällesi Daavidille, että Israelin valtaistuimella on aina oleva hänen sukuunsa kuuluva mies.

⁵Israel te tungah na gam laltutphah khawntawn a dingin ka hih kip ding; na pa David kianga, Israel te laltutphah a tu ding na tatlak kei ding, chia ka na chiamsa bangin.

⁶"Mutta jos te ja teidän jälkeläisenne käännytte pois minun teiltäni ettekä noudata minun säädöksiäni ja määräyksiäni, jos te käännytte palvelemaan toisia jumalia ja kumarratte niitä,

⁶Ahihhangin nang hiam in, na suante hiam in non zuih uh non kiksan ua, ka thupiak te leh ka thuseh te ka hon theihsak te na pom kei ua, Pathian dangte na nava sep ua, na biak u leh,

⁷niin minä hävitän Israelin kansan tästä maasta, jonka olen sille antanut. Temppelin, jonka olen nimelleni pyhittänyt, minä hylkään ja hävitän, ja kaikkien kansojen parissa Israelista tulee pilkan kohde ja varoittava esimerkki.

⁷Israel te gam ka piak akipan ka hihmang dinga; huan, hiai inn ka min dinga ka hih siangthou sa ka mitmuh phaklouh ah ka suan mang ding; huchiin Israel te nam chihte lakah enghouna leh a se lam gentehna a zat a hong hi ding uh:

⁸Tästä temppelistä tulee sellainen rauniokasa, että jokainen ohikulkija tyrmistyy ja kysyy: 'Miksi Herra on tehnyt näin tälle maalle ja tälle temppelille?'

⁸Huan, hiai in sang tawk leh leng, a kheng peuhmah in lamdang sa in a muk uh a tum ding ua, bangdia Toupan hiai gam leh hiai in hichi tela hih ade aw? A chi ding uh.

⁹Hänelle vastataan: 'Siksi, että israelilaiset hylkäsivät Herran, Jumalansa, joka toi heidän isänsä pois Egyptistä, ja turvautuivat toisiin jumaliin, kumarsivat ja palvelivat niitä. Sen vuoksi Herra on pannut kaiken tämän pahan heidän kärsittäväkseen.'"

⁹Huan, miten, Toupa a Pathian uh, a pute uh Aigupta gama kipana pikhe pa a paisan ua, Pathian dangte a let ua, a biak ua, a nate uh a sep jiak uh ahi; huaijiakin Toupan hiai siatna tengteng a tunguah a hontungsakta ahi, chiin a dawng ding uh, achia.

¹⁰Salomolta meni kaksikymmentä vuotta kahteen suureen rakennustyöhön, Herran temppelin ja oman palatsinsa rakentamiseen.

¹⁰Huan, hichi ahi a, Solomonin in nih, TOUPA in leh kumpipa in a lam sung, kum sawmnih a bei nungin

¹¹Tyroksen kuningas Hiram avusti Salomoa toimittamalla hänelle setriä, sypressipuuta ja kultaa niin paljon kuin Salomo halusi. Niinpä kuningas Salomo työn päätyttyä antoi Hiramille Galileasta kaksikymmentä kaupunkia.

¹¹(Tura kumpipa Hiramin Solomon sidar singte, meilah singte, dangkaengte a kul peuhmah a tupsak vek ahi a), kumpipa Solomonin Hiram bel Galili gama kho sawmnih a pia hi.

¹²Hiram lähti Tyroksesta katsomaan näitä kaupunkeja, jotka Salomo oli hänelle antanut, mutta ne eivät olleet hänelle mieleen.

¹²Huan, Hiram bel Tura khua akipanin Solomonin a kho piakte en dingin a pawt khiaa; a deihlam ahi hetkei.

¹³Hän lähetti sanan: "Tällaisetko kaupungit sinä minulle annoit, veljeni?" Hän antoi alueelle nimen Kabulin maa, ja sillä nimellä sitä kutsutaan vieläkin.

¹³Huan, aman, Unaupa aw, hiai na hon kho piakte bangchibang khua ahi maijen ua? a chi a. Huchiin tu tanin Kabul gam a chi uhi.

¹⁴Hiram oli lähettänyt kuninkaalle satakaksikymmentä talenttia kultaa.

¹⁴Huan, Hiramin kumpipa dangkaeng talent ja leh sawmnih a khaka.

¹⁵Kun kuningas Salomo rakensi Herran temppeliä ja omaa palatsiaan, Milloa ja Jerusalemin muureja ja Hasoria, Megiddoa ja Geseriä, hän määräsi työvelvollisuuden.

¹⁵kumpipa Solomonin nasem dia a goih teitei pawl a bawlna sanpen hiai jiak ahi: Toupa in leh amah in lam ding leh Millo te, Jerusalem kulh te, hazor khua te, Megiddo khua te, Gezer khua te bawl dingin ahi.

¹⁶Farao, Egyptin kuningas, oli valloittanut Geserin. Hän oli polttanut sen, surmannut siellä asuvat kanaanilaiset ja antanut sitten kaupungin myötäjäisiksi tyttärelleen, Salomon vaimolle.

¹⁶Aigupta kumpipa Pharo a hoh tou a, Gezer khua a valaa, a hala, huai khuaa om Kanaante a thata, a tanu Solomon ji bel kikhakna thilpiak dingin a na pekhin hi.

¹⁷Salomo rakensi Geserin uudelleen. Samoin hän rakensi alemman Bet-Horonin,

¹⁷Huan Solomonin Gezer khua te, Beth-haron khangnungjaw khua te,

¹⁸Negevissä sijaitsevat Baalatin ja Tamarin kaupungit

¹⁸Baalath khua te, Israel gamdaia Tamar khua te,

¹⁹sekä ne kaupungit, joissa hän piti varastojaan, vaunujaan ja hevosiaan. Hän rakensi myös kaikkea muuta, mitä näki hyväksi, Jerusalemiin, Libanoniin ja koko sille alueelle, jota hän hallitsi.

¹⁹Solomonin thil koih khawmna khua a neih tengteng te, a kangtalai koihna khua te, Jerusalem khuaah te, Lebanon ah te a vaihawmna gamsung tengtenga Solomonin lunggulh taka bawl a tup tengtengte a bawl hi.

²⁰Salomo määräsi, että kaikkien jäljellä olevien amorilaisten, heettiläisten, perissiläisten, hivviläisten ja jebusilaisten, kaikkien, jotka eivät olleet israelilaisia, oli tehtävä verotyötä.

²⁰Huan, Israel suante hi tei lou, Amorte, Hitte, Perizte, Jebuste om sun tengteng te;

²¹Israelilaiset eivät olleet pystyneet tuhoamaan heitä kaikkia, ja niin heidän jälkeläisiään oli yhä maassa. Heidän on tehtävä verotyötä vielä tänäkin päivänä.

²¹A suan uh, huai gama om lai Israel suanten a hihman zoh vek theih louhte lakah Solomonin sikha, nasem dia goih teitei pawl a bawla, tutanin.

²²Israelilaisista Salomo ei pannut ketään orjan asemaan. He palvelivat sotilaina, kuninkaan virkamiehinä ja päällikköinä sekä hänen sotavaunujensa päällikköinä, taistelijoina ja ajajina.

²²Israel suante bel Solomonin sikhain a bawl tei kei a: galkap mi te, a intekpa te, a mi lian te, a sepaih heutu te, a kangtalai leh a sakol tung tuang pawl heutute ahi jaw uhi.

²³Töiden valvojina Salomolla oli viisisataaviisikymmentä virkamiestä. Työvelvolliset olivat heidän alaisiaan.

²³Huaite Solomon nasep tunga heutu tuam, za nga leh sawmnga, nasep veng mite ahi uh.

²⁴Kun faraon tytär oli muuttanut Daavidin kaupungista omaan palatsiinsa, jonka Salomo oli hänelle rakentanut, kuningas ryhtyi heti rakentamaan Milloa.

²⁴Pharo tanu bel David khopi akipan amah in, Solomonin a lam sak ah apai tou a: huchiin Millo a bawlta hi.

²⁵Kolmesti vuodessa Salomo uhrasi polttouhreja ja yhteysuhreja alttarilla, jonka hän oli Herralle rakentanut, ja suitsutti Herran edessä. Temppeli oli silloin jo valmis.

²⁵huan, solomonin Toupa dinga a maitam bawl ah kum tengin thum vei halmanga thillat leh kilepna thil lat a lan jela, Toupa maa maitam ah gi, limte a hal tel jel hi. Huchiin in mansak a hita.

²⁶Kuningas Salomo rakensi myös laivaston Esjon- Geberissä, joka on Edomin maassa Kaislameren rannalla lähellä Eilatia.

²⁶Huan, kumpipa Solomonin Edom gama Tuipi san gei Eloth china om Eziongeber munah long hon a bawl hi.

²⁷Hiram lähetti laivastoon Salomon väen avuksi omia miehiään, jotka olivat kokeneita merenkulkijoita.

²⁷Huan, Hiramin a sikha longmite, tuipia kiseksa, longa Solomon sikhate kiangah a sawl a.Huai mite Ophir ah a vahoh ua, huaia dangkaeng talent za li leh sawmnih a hon pua ua, kumpipa Solomon kiangah a hontun uh.

²⁸He purjehtivat Ofiriin ja toivat sieltä kuningas Salomolle neljäsataakaksikymmentä talenttia kultaa.

²⁸Huai mite Ophir ah a vahoh ua, huaia dangkaeng talent za li leh sawmnih a hon pua ua, kumpipa Solomon kiangah a hontun uh.