1Kun Saban kuningatar sai kuulla kerrottavan, miten Salomo oli tuottanut Herran nimelle kunniaa, hän lähti matkaan pannakseen Salomon koetteelle vaikeilla kysymyksillä.
1Huan, Toupa min dinga a thilhih tungtang thua Solomon minthan dan Seba kumpinun a najakin thu haksa pipi toh amah ettel tumin a kiangah a hoh a.
2Hän saapui Jerusalemiin, ja hänellä oli mukanaan mahtava seurue. Kamelien kuormissa oli suuret määrät hajusteita, kultaa ja jalokiviä. Kuningatar tuli Salomon luo ja esitti kysymykset, jotka hänellä oli mielessä.
2Huan, Jerusalem khua ah nungjuimi tampi piin, banghiam gimlimte leh dangkaeng tampi leh suangmantamte pua sangawngsaute tonpihin a hoha: huan, Solomon kiang a tunin a lungtanga a thu pai tengteng suah khe vekin a houpih a.
3Salomo antoi vastauksen kaikkiin hänen kysymyksiinsä. Yksikään kysymys ei ollut kuninkaalle liian vaikea, hän kykeni vastaamaan kaikkiin.
3Huan, Solomonin a thu dot tengteng adawng veka; kumpipa theih louh, a hilhchet theih louh himhim a om het kei mai hi.
4Saban kuningatar sai nähdä, miten viisas Salomo oli. Hän näki myös, millaisen palatsin Salomo oli rakentanut,
4Huan, Seba kumpinun Solomon pildan tengteng, a in lam te,
5millaisia ruokia hänen pöydässään tarjottiin, miten hänen alaisensa asuivat ja miten palvelu oli hovissa järjestetty. Hän näki palvelusväen asut, samoin juomanlaskijat ja heidän asunsa sekä polttouhrit, jotka kuningas uhrasi Herran temppelissä. Tämän kaiken kuningatar näki, ja hän mykistyi ihmetyksestä.
5A dohkana nek ding te, a sikhate tutdante, a nasemte nasep dan te, kivatdan te uh, a nou pe mi te, Toupa ina a lat halmanga thillatte a muhin lungsim chih leng a neita kei hi.
6Hän sanoi kuninkaalle: "Totta se oli, mitä minä maassani kuulin sinusta ja viisaudestasi.
6Huchiin kumpipa kiangah, na thilhihte leh na pildan te ka gama ka jak thuthang dik mahmah a na hi ngut hi.
7Minä en uskonut niitä puheita ennen kuin nyt tulin ja näin kaiken omin silmin. Eihän minulle ole kerrottu tästä puoliakaan. Sinulla on viisautta ja kaikkea hyvää paljon enemmän kuin olin kuullut.
7Himahleh keimah ka mit mahmaha ka hongmuh masiah a gen uh ka um keia, huchiin ngaiin, a kimkhat leng a honna hilh sam ua, a gen uh ka najak sangin na pildan leh na hoihdan a nathupi hi.
8Onnellisia ovat sinun vaimosi, onnellisia nämä palvelijat, jotka jatkuvasti saavat olla luonasi ja kuunnella viisaita sanojasi!
8Na mite, hiai na sikha, na kianga om gige na pilna thu ngaikhe gigete a hampha uhi!
9Kiitetty olkoon Herra, sinun Jumalasi, joka on mieltynyt sinuun niin, että on asettanut sinut Israelin valtaistuimelle. Koska Herra rakastaa ikuisesti Israelia, hän on pannut sinut kuninkaaksi pitämään voimassa lakia ja oikeutta."
9Toupa na Pathian, na tunga kipak mahmah, Israelte laltutphaha hontusakpa phatin on hen: Toupan Israelte khantawnin a it a, huaijiakin diktat taka vaihawm dingin kumpipa din a honbawl hi, achia.
10Kuningatar antoi Salomolle satakaksikymmentä talenttia kultaa ja suuret määrät hajusteita ja jalokiviä. Sellaista hajusteiden paljoutta, jonka Saban kuningatar antoi kuningas Salomolle, ei sen koommin ole maahan tuotu.
10Huan, kumpipa dangkaeng talent ja leh sawmnih leh banghiam gimlim a tama tam leh suangmantamte a piaa: Seba kumpinun kumpipa Solomon banghiam gimlim a piak bang lawmlawma tam a lut ngeita kei.
11Hiramin laivat, jotka kuljettivat kultaa Ofirista, toivat sieltä myös paljon jalopuuta ja jalokiviä.
11Huan, Hiram longhon, Ophir akipana dangkaeng vapote leng Ophir akipanin almug sing tampi leh suangmantamte a hon pua uh.
12Salomo teetti jalopuusta Herran temppelin ja kuninkaan palatsin porraskaiteet sekä laulajien lyyrat ja harput. Sellaista jalopuun määrää ei ollut koskaan tuotu, eikä sellaista ole sen jälkeenkään tähän päivään mennessä nähty.
12Huan, kumpipan almug singte Toupa in leh kumpipa in umna dingin leh lasamite kaihging leh pekging bawlna ding nasanin a zanga: tutanin hichibang almug sing himhim a lutin, muh leng muh ahi nawnta kei hi.
13Kuningas Salomo antoi Saban kuningattarelle kaiken, mitä tämä halusi ja pyysi, sekä vielä kuninkaallisen vieraanvaraisuutensa mukaiset lahjat. Sitten kuningatar palasi seurueineen omaan maahansa.
13Huan, a nget louh Solomonin a piakte chih louh leng kumpipa Solomonin Seba kumpinu a deih tengteng, a nget peuhmah a piaa. Huchiin a omna gam lamah apai nawnta, a lawite toh.
14Sen kultamäärän paino, jonka Salomo vuosittain sai, oli kuusisataakuusikymmentäkuusi talenttia.
14Solomon kianga kum khat sunga dangkaeng lut gik dan dangkaeng talent za guk leh sawmguk leh guk buk ahi.
15Lisäksi tuli veroja kauppamiehiltä ja tavaranvälittäjiltä sekä kaikilta Arabian kuninkailta ja paikallisilta käskynhaltijoilta.
15Sumsinmite laka leh thil juakmite, mi kitenhelte kumpipa tengtengte leh gam ukte laka lutte sim louhin.
16Kuningas Salomo teetti taotusta kullasta kaksisataa isoa kilpeä, joihin kuhunkin meni kuusisataa sekeliä kultaa.
16Huan, kumpipa Solomonin dangkaeng sek pekin lum lian za nih a bawla: lum khatah dangkaeng sekel za guk a deih.
17Samoin hän teetti taotusta kullasta kolmesataa pikkukilpeä, joihin jokaiseen meni kultaa kolmen minan verran. Kuningas sijoitti ne Setripalatsiin.
17Huan, dangkaeng sek pekin lum za thum a bawla; lum khata dangkaeng maneh thum a deih a: huaite kumpipan Lebanon gammang In-ah a koih a.
18Kuningas teetti myös suuren norsunluisen valtaistuimen, joka päällystettiin parhaalla kullalla.
18Huan, kumpipan saiha laltutphah thupi mahmah a bawla, huai tuh dangkaenghoihpen tuiin a luana.
19Valtaistuimessa oli kuusi porrasta, ja sen selustassa oli häränpää. Istuimessa oli molemmin puolin käsinojat, ja kummankin käsinojan vieressä seisoi leijona.
19Laltutphah kaltouhnaah siksan guk a oma, huai laltutphah nung lam a hongkum phei kelkola: a tutna sik tuakah douna a om tuaktuak, huan, douna julte ah humpinelkai nih a ding uh.
20Myös jokaisen portaan kummallakin puolella oli leijona, kaksitoista kaikkiaan. Sen kaltaista ei ollut missään valtakunnassa tehty.
20Huan, siksan gukah, a sik tuakah humpinelkai sawm leh nih a ding ua: huchibang koi gamah leng a bawl ngei kei uh.
21Kaikki kuningas Salomon juoma-astiat olivat kultaa, ja puhdasta kultaa olivat myös kaikki Setripalatsin esineet. Hopeaesineitä ei ollut, sillä hopeaa ei Salomon aikaan pidetty minkään arvoisena.
21Kumpipa nou tengteng dangkaeng vek ahi a, huan, Lebanon Gammang Ina tuiumbelsuan tengtengte leng dangkaeng ngen mahmah ahi vek uh: dangkachi himhim a om kei; Solomon damlaiin huai jaw bangpiin a sim kei uh.
22Kuninkaalla ja Hiramilla oli näet merillä Tarsisin-laivasto, ja joka kolmas vuosi nämä laivat toivat kultaa ja hopeaa, norsunluuta, apinoita ja riikinkukkoja.
22Kumpipan tuipi ah Hiram long hon kithuahpih Tarsis long hon a nei a: Tarsis long honin kum thum hal jelin dangkaeng te, dangkachi te, saiha te, jawng te, utong te leh a honpo sek jel ngala.
23Kuningas Salomo voitti rikkaudessa ja viisaudessa kaikki maailman kuninkaat.
23Huchiin kumpipa Solomonin khovela kumpipa tengteng hauh lam leh pil lamin a khup vek hi.
24Joka puolelta maailmaa pyrittiin Salomon luo kuulemaan viisautta, jonka Jumala oli antanut hänen sydämeensä.
24Pathianin a lungtanga pilna thu a koih sak ngaikhe dingin khovela mi tengtengin Solomon a hongjuan huthut jel uh.
25Joka vuosi hän sai tulijoilta lahjoja, hopeasta ja kullasta valmistettuja esineitä, vaatteita, aseita ja hajusteita sekä hevosia ja muuleja.
25Huan, michihin kipahman kum tenga piak bi neiin dangkachi tuiumbelsuan te, dangkaeng tuiumbelsuan te, puan te, galvan te, banghiam gimlim te, sakol te, sabengtung ta a hongpe jel uh.
26Salomo hankki jatkuvasti lisää sotavaunuja ja hevosia. Hänellä oli tuhat neljäsataa vaunua ja kaksitoistatuhatta hevosta, ja hän sijoitti ne varuskuntakaupunkeihin ja omaan kaupunkiinsa Jerusalemiin.
26Huan, Solomonin kangtalaite leh sakol tung tuang mite a kaikhawm ek a: kangtalai sang khat leh za li leh sakol tungtuang mi sing khat leh sang nih a nei a, huai te kangtalai koihnate ah, Jerusalem khuaa kumpipa omna ah te a om sak hi.
27Salomon aikana Jerusalemissa oli hopeaa runsaasti kuin kiviä, ja setriä oli kuin viikunapuita Sefelan rinteillä.
27Huan, kumpipan Jerusalem khuaah a tam mahmah jiakin dangkachite suang bang maia seh khopin a om saka, sidar singte phaia theipi sing bang lela seh khopin a om sak hi.
28Salomon hevoset tuotiin Egyptistä ja Kilikiasta. Kuninkaan kauppamiehet hankkivat niitä Kilikiasta maksua vastaan.
28Huan, Solomon neih sakolte Aigupta gam akipana hontolh khiak ahi; huan, kumpipa sumsinmiten huaite a honhonin a nakhak jel ua, a hona lei jel ahi.Aigupta gama kangtalai dangkachi sekel za guk jelin a hihtung sek ua, huan, sakol dangkachi sekel ja leh sawmnga jelin: huchibang mahin Hitte kumpipa tengteng leh Suria kumpipate leng a hihtun sak sek uhi.
29Sotavaunut sai Egyptistä kuudellasadalla hopeasekelillä ja hevosen sadallaviidelläkymmenellä. Salomon kauppiaat välittivät niitä myös kaikille heettiläisten ja aramealaisten kuninkaille.
29Aigupta gama kangtalai dangkachi sekel za guk jelin a hihtung sek ua, huan, sakol dangkachi sekel ja leh sawmnga jelin: huchibang mahin Hitte kumpipa tengteng leh Suria kumpipate leng a hihtun sak sek uhi.