1Kuningas Salomolla oli vaimoinaan lukuisia vieraiden maiden naisia, joita hän rakasti. Faraon tyttären lisäksi hänellä oli moabilaisia, ammonilaisia, edomilaisia, sidonilaisia ja heettiläisiä vaimoja.
1Solomonin Pharo tanu lou leng nam dang numei tampi Moab te, Ammon te, Edom te, Zidon te, Hitte numeite a ita;
2He olivat lähtöisin niiden kansojen parista, joista Herra oli sanonut israelilaisille: "Pysykää loitolla heistä, ja hekin pysykööt teistä loitolla. Muuten he viekoittelevat teidän sydämenne omien jumaliensa puoleen." Salomo rakasti näitä naisia ja kiintyi heidän jumaliinsa.
2Huai namte tungtang thu TOUPAN Israel suante kiangah, amau kithuahpih kei unla, amau leng honkithuahpih kei uhen: a pathiante uh lamah na lungtang uh lah a pi kawi ngei sin ua, chiin a nagen khin him a: huaite Solomonin itnain a len chinten hi.
3Hänellä oli seitsemänsataa kuninkaallista vaimoa ja kolmesataa sivuvaimoa, ja he veivät hänen sydämensä harhaan.
3Huchiin ji za sagih, kumpipa tanu a neia, mei za thum toh: huan, a jiten a lungtang a pi kawi sak uh.
4Salomon vanhuuden päivinä vaimot viekoittelivat hänen sydämensä muiden jumalien puoleen, eikä hän ollut enää täydestä sydämestään uskollinen Herralle, Jumalalleen, niin kuin hänen isänsä Daavid oli ollut.
4Huan, hichi a honghi a, Solomon a hong upat nungin, a jiten Pathian dangte lamah a lungtang api kawi sak uh: huchiin a pa David lungtang bang in TOUPA a Pathian lamah a lungtang a honghoih kim ta kei hi.
5Salomo rupesi palvelemaan Astartea, sidonilaisten jumalatarta, ja ammonilaisten iljetystä Milkomia.
5Solomonin Zidonte pathiannu Astoreth leh Ammonte Pathian kihhuai mahmah Milkom a jui tei ta mawk hi.
6Salomo teki sitä, mikä on väärää Herran silmissä, eikä seurannut Herraa uskollisesti niin kuin isänsä Daavid.
6Huan, Solomonin Toupa mitmuhin thil gilou a hihtaa, a pa David bangin Toupa a jui tettet ta kei hi.
7Hän rakensi Jerusalemin itäpuolella olevalle vuorelle uhripaikan Kemosille, moabilaisten iljetykselle, ja ammonilaisten iljetykselle Milkomille.
7Huchiin Solomonin Jerusalem china tangah Moabte Pathian kihhuai mahmah Memos ading leh, Ammon suante Pathian kihhuai mahmah Molek ading mun sang a nabawlta hi.
8Samoin hän teki uhripaikkoja muitakin vierasmaisia vaimojaan varten, niin että he saivat suitsuttaa ja uhrata jumalilleen.
8Huaibang mahin nam dang a jite tengteng a pathiante uh kianga kithoiha gimlim te halsekte adingin leng a bawl sak hi.
9Herra vihastui siitä, että Salomon sydän oli kääntynyt pois hänestä, Israelin Jumalasta. Vaikka Herra oli kahdesti ilmestynyt Salomolle
9Huchiin, Toupa Israelte Pathian, a kianga nihvei kilakkhinsa a lungtangin a lehngat san jiakin Toupa tuh Solomon tungah a heh a,
10ja kieltänyt häntä palvelemasta muita jumalia, hän ei ollut totellut Herran kieltoa.
10Hiai thu, Pathian dangte a jui dimng ahi kei chih thu na pepa: TOUPAN thu a piak lah a pom tuan sam kei.
11Herra sanoi Salomolle: "Sinä et ole pitänyt kunniassa liittoani etkä määräyksiä, jotka sinulle annoin. Sen tähden minä repäisen rikki valtakuntasi ja annan sen palvelijallesi.
11Huaijiakin TOUPAN Solomon kiangah, hichi bangin na omtaa, ka thukhun te leh ka thusehte pom dinga thu ka honpiak lah na pomta ngal keia, gam ka honsut ngeingei dinga, na sikha ka pe ding.
12Isäsi Daavidin vuoksi minä en kuitenkaan tee sitä sinun elinaikanasi, minä riistän sen poikasi kädestä.
12Ahihhangin na pa David jiakin na dam sung telin jaw ka hih tadih kei dinga: himahleh na tapa khuta kipan gam pen ahihleh ka honsut sin hi.
13En myöskään riistä pojaltasi koko valtakuntaa, vaan jätän hänelle yhden heimon palvelijani Daavidin ja valitsemani kaupungin, Jerusalemin tähden."
13Gam tengteng bel ka hon sut vek kei dinga; himahleh ka sikha David jiak leh ka tel Jerusalem jiakin nam khat na tapa ka pe ding, a chi a.
14Herra nosti Salomolle vastustajaksi Hadadin, joka oli Edomin kuningassukua.
14Huan, Toupan Edom mi, Hadah Solomon melma dingin a honding khesaktaa: amah bel Edom gama kumpipa suan ahi.
15Siihen aikaan, kun Daavid kävi sotaa Edomia vastaan, sotaväen päällikkö Joab oli mennyt hautaamaan kaatuneita ja oli samalla sotaretkellä surmannut kaikki miespuoliset edomilaiset.
15Huan, hichi ahi a, David Edom gama a om laia, a mi thahte uh vui dinga sepaih heutu Joab a hoh touha, Edom mi pasal ta peuhmah a vathah khit nungin,
16Joab ja koko Israelin sotaväki olivat viipyneet siellä kuusi kuukautta, niin pitkään että olivat saaneet kaikki miespuoliset edomilaiset tapetuksi.
16(Joab leh Israel mi tengteng kha guk tak Edom gama pasal tengteng a hihlup khit masiah a om uh ahi; )
17Hadad oli silloin päässyt pakoon ja lähtenyt Egyptiin yhdessä joidenkin edomilaisten kanssa, jotka olivat olleet hänen isänsä palveluksessa. Hadad oli silloin vasta pieni poika.
17Hadad bel a pa sikhate laka Edom mi khenkhatte toh Aigupta gama hoh dingin a tai ua; Hadad bel naupang nou ahi lai.
18Kun he olivat lähteneet Midianista ja tulleet Paraniin, he ottivat sieltä miehiä mukaansa ja tulivat Egyptiin faraon, Egyptin kuninkaan luo. Farao antoi Hadadille asunnon, järjesti hänen elatuksensa ja lahjoitti hänelle maata.
18Midian gam akipan a pawt ua, Paran ah a hoh ua: huan, Paran akipanin mite a pi ua, Aigupta gam, Aigupta gam kumpipa Pharo kiang a tung suk ua; aman in a napia, nek ding te a na ngaihtuah saka, gamte leng a na pia a.
19Hadad nautti faraon suosiota, ja farao antoi hänelle vaimoksi kälynsä, kuningatar Tahpenesin sisaren.
19Hadadin Pharo mit a tung manmaha, huchiin a ji mahmah sanggamnu, kumpinu Tahpenes sanggamnu ji dingin a nei sak hi.
20Tämä synnytti hänelle pojan, Genubatin. Tahpenes otti pojan faraon palatsiin kasvatettavaksi, ja niin Genubat eli palatsissa faraon poikien joukossa.
20Huan, Tahpenes sanggamnuin tapa Gebubath a neihsaka, Tapenesin Pharo inah a nawi nek tawpna a bawl saka: huan, Genubath bel Pharo inah Pharo tate lak ah a omta.
21Kun Hadad Egyptissä kuuli, että Daavid oli mennyt lepoon isiensä luo ja sotaväen päällikkö Joab oli kuollut, hän sanoi faraolle: "Anna minun palata maahani."
21Huan, Hadadin Aigupta gam akipana David a pute khawng kiang ah a ihmuta chih leh, sepaih heutu Joab leng a sitachih a na jak in, Hadadin Pharo kiangah, ka gam ua ka pai theihna dingin honpawt sak ve, a chi a.
22Farao sanoi hänelle: "Mitä sinulta puuttuu täällä minun luonani, kun noin pyrit omaan maahasi?" Hadad vastasi: "Ei mitään, mutta sallithan minun kuitenkin lähteä."
22Huchiin, Pharoin a kiangah, Ka kianga na omin taksap bang na nei a oi, ngaiin, huchia na gam lam ua pai nawn na tup mai mah? a chi a. Huan, aman, Bangmah a hihleh neilou e: himahleh honpai sak himhim in, a chi a.
23Jumala nosti Salomon vastustajaksi myös Resonin, Eljadan pojan. Hän oli paennut herransa Hadadeserin, Soban kuninkaan luota, kun Daavid oli lyönyt tämän joukot.
23Huan, Pathianin a melma dingin Eliad tapa Rrzon, a pu Hadadezer, Zob kumpipa kianga kipana tai mangsa a honding sak nawna:
24Reson kokosi miehiä ympärilleen, ja hänestä tuli rosvojoukon päällikkö. Hän meni joukkoineen Damaskokseen ja asettui sinne, ja hänestä tuli Damaskoksen hallitsija.
24Davidin Zob khuaa mite a thahlai in aman a kiangah mite a kaikhawma, sepaihheutu dingin a napanga: huan, Damaska khuaah a hoh ua, huaiah a om ua, Damaska khuaah kumpipain a tuta.
25Niin pitkään kuin Salomo eli, Reson soti Israelia vastaan ja tuotti Hadadin tavoin sille vahinkoa. Hän oli Syyrian kuningas ja Israelin vannoutunut vihollinen.
25Hadad hihgentheihna behlapin Solomon dam sung teng, Israelte melma ahi gige hima: Israelte a ho mahmaha, Suria gam tungah vai a hawm hi.
26Kuningasta vastaan kohotti kätensä myös Jerobeam, joka oli hänen palveluksessaan. Jerobeam, Nebatin poika, oli kotoisin Efraimin Seredasta, ja hänen äitinsä oli Serua, leskeksi jäänyt nainen.
26Huan, Nebat tapa Jeroboam, Zered khuaa Ephraim mi Solomon sikha mahin, (a nu min bel Zerui ahi a, meithai a hi), huai miin leng kumpipa tungah a khut a lik sama.
27Tämä on kertomus hänen kapinastaan. Salomo rakensi Milloa ja täytti aukon, joka oli Daavidin kaupungin muurissa.
27Kumpipa tunga a khut a honlikna san hichi bang ahi: Solomonin Milo a bawla, a pa David khua a siatna lailai a bawl hoih a.
28Jerobeam oli väkevä ja uuttera mies. Kun Salomo näki, miten hyvin nuorukainen teki työnsä, hän määräsi hänet Joosefin heimon työvelvollisten valvojaksi.
28Huai Jeroboam bel mi hat hangsan ahi: huchiin, Solomonin huai tangval bel mi thanuam tak hia a theih jiakin Joseph inkote nasep tengteng tungah heutu dingin a bawla.
29Kun Jerobeam kerran lähti Jerusalemista, hän kohtasi tiellä silolaisen profeetan Ahian, jolla oli uusi viitta yllään. Paikalla ei ollut muita kuin he kaksi.
29Huan, Huai laiin hichi ahi a, Jeroboam Jerusalem khua akipana a pawt khiak laiin Silo mi jawlnei Ahijain lampi ah a namu a; Ahijain puan thak a silh a; amau gel kiain gamlakah a om khawm uh.
30Ahia tarttui uuteen viittaansa ja repi sen kahteentoista osaan.
30Huan, Ahijain a puan thak silh a laa, nen sawm leh nen nihin a botkekta.
31Ahia sanoi Jerobeamille: "Ota itsellesi kymmenen palaa, sillä näin sanoo Herra, Israelin Jumala: "Minä repäisen valtakunnan Salomon kädestä ja annan sinulle kymmenen heimoa.
31Jeroboam kiangah, Nen sawm lain: Toupa, Israelte Pathianin hichiin a chi a ahi: Ngaiin, gam Solomon ka sut dinga, nam sawm nang ka honpe ding:
32Yhden heimon minä jätän hänelle palvelijani Daavidin tähden ja Jerusalemin tähden, sillä tämän kaupungin minä olen valinnut omakseni kaikkien Israelin heimojen keskeltä.
32(Ahihhangin ka sikha David jiak leh, Israel nam tengteng laka ka tel khopi, Jerusalem jiakin nam khat jaw nei na ve: )
33Minä riistän häneltä valtakunnan siksi, että hän on hylännyt minut ja kumartanut Astartea, sidonilaisten jumalatarta, Kemosia, Moabin jumalaa, ja ammonilaisten jumalaa Milkomia. Hän ei ole vaeltanut minun teitäni, ei tehnyt sitä, mikä on oikein minun silmissäni, ei noudattanut säädöksiäni ja lakejani niin kuin isänsä Daavid.
33Amau honpai san ua, Zidonte pathiannu Astoreth te, Moabte Pathian Kesmos te, Ammonte suante pathian Milkom te a biak jiak un leh ka mitmuha thil hoih hih ding leh ka sehte leh ka vaihawmte pom dinga a pa David banga ka lampite a zuih louh jiak un.
34"Minä en kuitenkaan ota valtakuntaa vielä hänen kädestään, koska olen asettanut hänet valtiaaksi koko hänen elinajakseen. Näin olen päättänyt palvelijani Daavidin tähden, jonka minä valitsin ja joka noudatti määräyksiäni ja säädöksiäni.
34Gam pumpi jaw ka sut kei ding; ahihhangin ka thupiakte leh ka thusehte pompa, ka tel, ka sikha David jiakin a dam sungin kumpipain ka omsak lai ding:
35Minä otan valtakunnan Salomon pojan kädestä ja annan sen sinulle, kymmenen heimoa.
35Himahleh gam jaw a tapa ka sut dinga, nang ka honpe sin hi, nam sawmte.
36Hänelle minä annan yhden heimon, jotta palvelijallani Daavidilla olisi aina lamppu minun edessäni Jerusalemissa, kaupungissa, jonka olen itselleni valinnut ja josta olen tehnyt nimeni asuinsijan.
36Huan, ka sikha Davidin ka min omsak nadinga ka tel khopi Jerusalem ah ka maa khawnvak a neih gige theihna dingin nam khat bel a tapa ka pe ding.
37"Mutta sinut minä nostan Israelin kuninkaaksi ja annan hallittavaksesi kaiken mitä mielit.
37Nang ka hon sep dinga, na ut utin vai na haawm dinga, Israelte kumpipa in na om ding.
38Jos noudatat kaikkia käskyjäni, kuljet minun teitäni ja teet sitä, mikä on minun silmissäni oikein, jos sinä palvelijani Daavidin tavoin pidät säädökseni ja määräykseni kunniassa, minä olen sinun kanssasi, annan suvullesi pysyvän kuninkuuden, niin kuin annoin Daavidin suvulle, ja annan sinulle Israelin.
38Huan, hichi ahi dinga, thu ka honpiak peuhmah na poma ka lampite na zuiha, ka sikha David banga ka sehte leh ka thupiakte jui dinga ka mitmuha thil hoih na hih leh na kiangah ka om jel ding, David adia ka dinkip sak bangin inkuan kip ka hondinkhiak sak dinga, Israelte ka honpe ding hi.
39Daavidin sukua minä nöyryytän sen tekojen vuoksi, en kuitenkaan ainaisesti."
39Huaijiakin David suan jaw ka hihgim sin hi, Ahihhangin khantawnin jaw ahi kei ding, a chi hi, chiin.
40Kun Salomo sitten yritti surmauttaa Jerobeamin, tämä pakeni Egyptiin Sisakin, Egyptin kuninkaan, luo ja viipyi siellä Salomon kuolemaan saakka.
40Huchiin Solomonin Jeroboam thath atuma, himahleh Jeriboam a dinga, Aigupta gamah, Aigupta gam kumpipa Sisak kiangah a taia, Solomon sih matan Aigupta gamah a omta hi.
41Kaikki muu, mitä Salomosta on kerrottavaa, hänen teoistaan ja viisaudestaan, on kirjoitettu Salomon historiaan.
41Solomon tanchin dangte leh, a thilhih tengteng leh a pilna te Solomon thilhih gelhna bu ah atuang ka hia?
42Salomo hallitsi Jerusalemissa koko Israelia neljäkymmentä vuotta.
42Solomonin Israel tengteng tunga Jerusalem khuaa vai a hawma sung kum sawmli ahi.Huchiin Solomon a pute kiangah a ihmua, a pa David khopi ah a vui uh; huan, a tapa Rehoboam a sikin a honglal ta hi.
43Sitten Salomo meni lepoon isiensä luo, ja hänet haudattiin isänsä Daavidin kaupunkiin. Salomon jälkeen tuli kuninkaaksi hänen poikansa Rehabeam.
43Huchiin Solomon a pute kiangah a ihmua, a pa David khopi ah a vui uh; huan, a tapa Rehoboam a sikin a honglal ta hi.