¹Eräänä päivänä Saulin poika Jonatan sanoi aseenkantajalleen: "Tule, mennään solan poikki filistealaisten etuvartion luo." Isälleen hän ei maininnut mitään.

¹Huan, hichi ahi a, ni khat bel Saula tapa Jonathanin a galvan tawipa tangval kiangah, kisa dih, gal langkhat Philistia mi galvil sepaihte omna ah I vahoh peuhmah ding, a chi a.

²Saulilla oli telttansa Migronin granaattiomenapuun alla Geban lähistöllä, ja hänellä oli mukanaan noin kuusisataa miestä.

²Himahleh a pa a hilh kei. Huan, Saula bel Gibea gam tawp lam peka Migrona pomgranet thei kung nuaiah a om: huan, a kianga mi omte bel za guk hiam tak ahi uh:

³Efodia kantoi Ahia, Ikabodin veljen Ahitubin poika, jonka isänisä oli Pinehas, Silossa Herran pappina toimineen Eelin poika. Kukaan miehistä ei tiennyt Jonatanin lähdöstä.

³Huan, Silo khuaa TOUPA siampu Eli tapa Phinehas tapa Ikabod unaupa Ahituba tapa Ahija bel siampu puannak silhin a om teia. Huan, Jonathan a hoh chih mipiten athei kei uh.

⁴Solassa, jonka poikki Jonatan aikoi mennä filistealaisten etuvartion luo, on molemmilla puolilla jyrkkä kallioseinämä. Toisen nimi on Boses ja toisen Senne,

⁴Huan, Jonathanin Philistia mi galvil sepaihte omnaa hoh a tupna kuam leh kuam kikalah a lang tuaktuak ah suanpi sang a om a; a khat min Bozez ahia, a khat min bel Sene ahi.

⁵toinen niistä kohoaa pohjoisessa Mikmasin puolella ja toinen etelässä Geban puolella.

⁵Suangpi sang khat pen Mikmas jawn mallam sanga om ahia, a dang khat pen Geba jawn simlam sanga om ahi.

⁶Jonatan sanoi aseenkantajalleen: "Mennään tuonne noiden ympärileikkaamattomien etuvartion kohdalle. Ehkäpä Herra auttaa meitä. Herra voi kyllä antaa voiton yhtä hyvin pienen kuin suurenkin joukon voimin."

⁶Jonathanin a galvan tawipa tangval kiangah, kisa dih, zeksumlouh hon sepaihte omna ah I vahoh peuhmah ding; TOUPAN thil a hohhih sak kha mai deh; TOUPA adingin jaw a tam hiam, a tawm hiama hotdam bangmah nanna a om tuan ngal keia, a chi a.

⁷Aseenkantaja vastasi hänelle: "Tee kuten hyväksi näet. Jatka vain eteenpäin, minä seuraan sinua, minne menetkin."

⁷Huan, a galvan tawipan a kiangah, na lungsima om bangtakin hihin: ngaiin, na lungsim bang geih ka lungsim ahi, a chi a.

⁸Jonatan sanoi: "Hyvä! Mennään noiden miesten luo ja näyttäydytään heille.

⁸Huchiin Jonathanin, kisain, a kiang uah I vahoh galkah dia, I va kimusak ding.

⁹Jos he sanovat meille: 'Pysykää paikoillanne, kunnes me tulemme sinne', niin seisomme aloillamme emmekä kiipeä heidän luokseen.

⁹Huan, I kiang ua, na kiang ua ka hong matan uh nana om un, honchih uleh I mun ah I ding kinken dia, a kiang uah I hohtou kei ding.

¹⁰Mutta jos he sanovat: 'Kiivetkää tänne', silloin kiipeämme. Se on merkki siitä, että Herra antaa heidät meidän käsiimme."

¹⁰Ka kianglam uah hongtou un, a chih uleh bel I hohtou dia: TOUPAN I khut ah amaute a honpia chih eia dingin chiamtehna ahi ding, a chi a.

¹¹Kun he astuivat filistealaisten vartion näkyviin, filistealaiset sanoivat: "Kas! Heprealaiset alkavat ryömiä ulos koloista, joissa ovat piileskelleet."

¹¹Huan, a nih un Philistia mi galvil sepaihte a va kimusak ua: Huan, Philistiaten, en dih uh, Hebru mite a bukna leikohawm akipanin a hongpawt uh, a chi ua.

¹²Ja vartioston miehet huutelivat Jonatanille ja hänen aseenkantajalleen: "Kiivetkää tänne, niin näytämme teille jotakin!" Silloin Jonatan sanoi aseenkantajalleen: "Kiipeä perässäni! Nyt Herra on antanut filistealaiset Israelin käsiin."

¹²Huan, galvil sepaihte omnaa miten Jonathan leh a galvan tawipa, hongtou unla, thil banghiam kon na ensak ding uh, chiin a nasam ua, huan, Jonathanin a galvan tawipa kiangah, honjui tou dih aw; TOUPAN amaute Israelte khut ah a peta hi, achia.

¹³Jonatan kiipesi jyrkännettä käsin ja jaloin, ja aseenkantaja seurasi perässä. Jonatanin edetessä filistealaiset kaatuivat maahan, ja hänen jäljessään tuleva aseenkantaja pisti heidät kuoliaaksi.

¹³Huchiin Jonathan a khut leh a khe panin a kal tou a, galvan tawipan a juia; huan, amau bel Jonathan maah a puk zungzung ua, a galvan tawipan a honthat behlap jel hi.

¹⁴Tässä ensimmäisessä kahakassa Jonatan ja hänen aseenkantajansa tappoivat puolen kyntövaon pituisella matkalla parikymmentä miestä.

¹⁴Huchiin Jonathan leh a galvan tawipan a thah masak pen tung un tin kimkhat mun hiam khawng ding ah mi sawmnih hiam tak a that uhi.

¹⁵Silloin pakokauhu valtasi koko filistealaisten sotajoukon niin ylhäällä leirissä kuin etuvartiossakin, ja myös ryöstelemässä olevat osastot joutuivat pelon valtaan. Maa vavahteli, ja kaikkialla syntyi valtava kauhu.

¹⁵Huan, giahmuna mi, gamlak mi, mipi tengteng a ling ua; huan, galvil sepaihte leh lokmite leng a ling sam ua; huan, jin a ling a; huchiin nakpiin linna a om hi.

¹⁶Saulin tähystäjät Benjaminin Gebassa huomasivat vihollisjoukkojen ryntäilevän sinne tänne.

¹⁶Huan, Benjamin gam Gibea Saula galvil miten a en vialvial ua, ngai in, mipiten a zulin a zulkhe zungzung ua, khatlam khatlam ah a kiphu mawimawi uh.

¹⁷Silloin Saul sanoi väelleen: "Tarkastakaa joukot ja ottakaa selvää, onko joku poissa leiristämme." Joukot tarkastettiin, ja silloin huomattiin, että Jonatan ja hänen aseenkantajansa olivat poissa.

¹⁷Huchiin Saulain a kianga mipi omte kiangah, tuin kisim unla, kuate ahia kimlou hong ki en dih ua, a chi a. Huan, a hong kisim ua leh, ngaiin, Jonathan leh a galvan tawipa a na omta kei uh.

¹⁸Saul sanoi Ahialle: "Tuo tänne efodi!" Ahia näet kantoi silloin efodia israelilaisten edellä.

¹⁸Huan, Saulain Ahija kiangah, Pathian bawm vala dih, a chi a. Huailaiin Pathian bawm Israel suante kianga om ahi.

¹⁹Mutta kun Saulin puhuessa papille sekasorto filistealaisten leirissä kävi yhä pahemmaksi, Saul sanoi: "Ei, anna sen olla!"

¹⁹Huan, hichi ahi a, Saulain siampu a houpih laitakin Philistia mite giahmun lama buai jakna a uang sema; huan, Saulain siampu kiangah, na khut kaikikin, a chi a.

²⁰Saul ja hänen joukkonsa kohottivat sotahuudon ja lähtivät taisteluun. Filistealaiset olivat jo nostaneet miekkansa toisiaan vastaan, ja sekasorto oli täydellinen.

²⁰Huchiin Saula leh a kianga mipi om tengteng a pai khawm ua, kidouna ah a hohta uh; huan, ngaiin, amau leh amau namsauin a kisualta ek ua, huchiin apumin a pum buaita uh.

²¹Ne heprealaiset, jotka aikaisemmin olivat joutuneet filistealaisten palvelukseen ja lähteneet heidän mukanaan sotaankin, siirtyivät Saulin ja Jonatanin johtamien israelilaisten puolelle.

²¹Huchiin huailai gam khawnga mi giahmuna va hohtou tei, tumalama Philistiate lama pang Hebru mite leng Saula leh Jonathan kianga om Israel mite lamah a hongpang nawnta uh.

²²Kun Efraimin vuoristossa piileskelleet israelilaiset kuulivat filistealaisten lähteneen pakoon, hekin yhtyivät taisteluun ja takaa-ajoon.

²²Huchimahbangin Ephraim tang gama Israel mi bute tengteng in leng Philistia mite a tai mang uh chih na ja ua, amau leng kidounaa pang samin a delhjui jel ua.

²³Näin Herra pelasti sinä päivänä Israelin. Taistelu jatkui Bet-Avenin länsipuolelle saakka,

²³Huchiin TOUPAN huai niin Israelte a humbitta hi; huan, Beth-haven phain a sual uh.

²⁴ja israelilaiset olivat lopen väsyneitä. Saul oli vannottanut joukkojaan sanoen: "Kirottu se mies, joka syö jotakin ennen iltaa, ennen kuin olen kostanut vihollisilleni." Sen vuoksi he eivät olleet maistaneetkaan ruokaa.

²⁴Huan, huai niin Israel mite a dah ua; himahleh Saulain, I melmate uh tunga phu ka laka, nitaklam a hih maa kuapeuhin an a nek leh hamsia thuak hen, chiin mipite a vau hi. Huchiin kuamahin an himhim a chep leng achiam het kei uh.

²⁵Tuolla seudulla oli joka puolella mehiläispesiä, jopa maassakin oli hunajaa.

²⁵Huan, mipi tengteng gamnuai a vatung ua, leiah khuaiju khawng a naoma.

²⁶Kun sotilaat tulivat pesien luo, he näkivät hunajan valuvan niistä, mutta kukaan ei ottanut sitä suuhunsa, koska kaikki muistivat valansa ja pelkäsivät.

²⁶Huan, mipiin gamnuai a vatun un ngai in, khuaiju khawng a na luanga; himahleh kuamah in a pik kei uh; mipiten lah hamsia a kihta ua.

²⁷Mutta Jonatan ei ollut kuullut isänsä vannottavan väkeään. Niinpä hän kastoi sauvansa kärjen hunajakennoon, pisti hunajaa suuhunsa ja virkistyi niin että hänen silmänsä kirkastuivat.

²⁷Himahleh Jonathanin a pan mipite hamsiaa a vaulai a theikeia; huchiin a mithah a hongtelta hi.

²⁸Silloin yksi miehistä sanoi hänelle: "Sinun isäsi vannotti meitä kovasti ja sanoi: 'Kirottu se mies, joka syö tänään jotakin!' Sen takia kaikki ovat väsyksissä."

²⁸Huchiin mipi laka mi khatin a houpiha, Na pan jaw mipite, Tunia an ne peuhmah hamse thuakin om heh, chiin a honvau bikbeka, mipite leng a bah mahmah him uh, a chi a.

²⁹Jonatan vastasi: "Isäni on tuottanut tälle maalle onnettomuuden. Näettehän, miten silmäni kirkastuivat, kun vain vähän maistoin tätä hunajaa.

²⁹Huchiin Jonathanin, Ka pan mite dahsak lel jaw eive; en ta unla, khuaiju tawmchik ka chep jiak lela ka mit hah a hongtel tak dan.

³⁰Jos sotilaatkin saisivat syödä ruokaa, joka on jäänyt vihollisilta saaliiksi, millaisen tappion me nyt tuottaisimmekaan filistealaisille!"

³⁰Mipiten a gallak thiluh a muh peuhpeuh uh tuniin a utut uh ne thei ngial le uh houh nak thupi chi na tel ei huaijiakin Philistia mite nakpia thah theihlouh loh I hi ve ua, a chi a.

³¹Israelilaiset löivät sinä päivänä filistealaiset ja ajoivat heitä takaa Mikmasista Aijaloniin saakka.

³¹Huchiin huai niin Mikmas akipanin Aijalon tanin Philistia mite a sual ua; huan, mipite a bah mahmah uhi.

³²Lopen uupuneina ja nälissään miehet syöksyivät saaliin kimppuun, ottivat lampaita, härkiä ja vasikoita, teurastivat ne paljaalla maalla ja söivät veristä lihaa.

³²Huchiin mipiten a gallak thil uh a bohin a boh ua, belam khawng, hawngtal khawng, bawngnoute a man ua, leiah a hihlum ua, mipiten a sisan toh a neta uhi.

³³Mutta jotkut menivät kertomaan Saulille: "Miehet rikkovat Herran käskyä. He syövät veristä lihaa." Saul vastasi: "Te olette tehneet pahan rikkomuksen. Vierittäkää nyt tänne suuri kivi!"

³³Huchiin, ngaiin, mipiten sisan toh nein TOUPA tungah thil a hihkhialta uh, chiin Saula a hilh uh. Huan, aman, lepchiah takin thil na hih uh ahi; tuhiin suang lianpi honkhuk sak un, a chi a.

³⁴Sen jälkeen hän sanoi heille: "Menkää joka puolelle miesten luo ja käskekää heitä tuomaan sonninsa ja lampaansa tänne ja teurastamaan ja syömään ne täällä. Silloin he eivät syö veristä lihaa eivätkä riko Herran käskyä." Kaikki miehet toivat sinä iltana sonninsa Saulin luo, ja he teurastivat ne siellä.

³⁴Huan, Saulain, mipi lakah vak jak vek unla, a kiang uah, mi chihin a bawng leh a belam ka kiangah honla henla, hiaiah honggou uhenla, ne uhen; a sisan toh ne a TOUPA tunga thil hihkhial louin, a chi hi, va chi un, a chi a. Huan, huai janin mi tengtengin amau bawngtal a honkai chiat ua, huaiah a gou ua.

³⁵Näin Saul rakensi Herralle alttarin. Se oli ensimmäinen alttari, jonka hän rakensi Herralle.

³⁵Huan, Saulain TOUPA adingin maitam a bawla; huai bel TOUPA adia maitam a bawl masak pen ahi.

³⁶Saul sanoi: "Meidän pitää vielä tänä yönä hyökätä filistealaisten kimppuun ja ahdistaa heitä aamunkoittoon saakka. Silloin voimme tuhota heidät viimeiseen mieheen." Sotilaat vastasivat: "Tee niin kuin parhaaksi näet." Mutta pappi sanoi: "Meidän täytyy ensin kysyä neuvoa Jumalalta."

³⁶Huan, Saulain, janchiangin Philistia mite vasual unla, jing khovak tanin I lok ding uh, kuamah himhim I hawi kei ding uh, a chi a. Huan, amau, hoih nasak peuhmah hih in, a chi ua, Siampu in bel, hiaiah Pathian I juan peuhmah tadih ding uh, a chi a.

³⁷Saul kysyi Jumalalta: "Lähdenkö ajamaan takaa filistealaisia? Annatko heidät israelilaisten käsiin?" Mutta tällä kertaa Herra ei vastannut.

³⁷Huan, Saulain Pathian a dong a, Philistia mite ka va sual diam? Israelte khut ah na pe diam? A chi a. Himahleh huai niin a dawng kei.

³⁸Silloin Saul sanoi: "Kaikki päälliköt, tulkaa tänne, että saamme selville, mistä synnistä tämä johtuu!

³⁸Huan, Saulain, nou mipi heutu tengteng hong nai dih ua: tuniin a koipen ah ahia I hihkhelh uh theihkhiak tum dih ua.

³⁹Niin totta kuin Herra, Israelin pelastaja, elää: vaikka minun poikani Jonatan olisi tähän syypää, hänenkin olisi nyt kuoltava!" Mutta sotilaat olivat vaiti.

³⁹Isrealte hondam sekpa TOUPA hinna louin ka gen hi, ka tapa Jonathanin thilhih ah leng nahita leh a sih ngeingei ding ahi, a chi a. Himahleh mipi laka mi kuamah a dawng himhim a om kei uh.

⁴⁰Saul sanoi israelilaisille: "Asettukaa te toiselle puolelle, niin minä ja poikani Jonatan asetumme toiselle." Sotilaat vastasivat Saulille: "Tee niin kuin parhaaksi näet."

⁴⁰Huchiin Israelte tengteng kiangah, noute a tuamah omkhawm unla, huan, kei leh ka tapa Jonathanin a tuamah ka om ding uh, a chi a. Huan, mipiten Saula kiangah, hoih na sak bangbang in hih in, a chi ua.

⁴¹Saul sanoi Herralle, Israelin Jumalalle: "Miksi et vastannut tänään palvelijallesi? Jos minä tai poikani Jonatan olemme syyllistyneet rikokseen, anna silloin, Herra, Israelin Jumala, vastaukseksi urim, mutta jos kansasi Israel on syyllinen, anna tummim." Arpa osui Jonataniin ja Sauliin, ja muut pääsivät vastuusta.

⁴¹Huchiin Saulain TOUPA Israelte Pathian kiangah, a dik tak hon hihlangin, a chi a, Huan, aisan pen Jonathan leh Saula tungah a puka; mipite bel a hul uh.

⁴²Sitten Saul käski: "Heittäkää arpaa minun ja poikani Jonatanin välillä!" Ja arpa osui Jonataniin.

⁴²Huan, Saulain, kei leh ka tapa kikalah aisan uh, a chi a. Huchiin Jonathan tungah a puk a.

⁴³Saul sanoi Jonatanille: "Kerro minulle, mitä olet tehnyt." Jonatan vastasi: "Olen maistellut sauvani kärjellä hiukan hunajaa. Minä olen valmis kuolemaan."

⁴³HuchiinSaulain Jonathan kiangah, Bang ahia na hih hon hilh dih ve, a chi a. Huan, Jonathanin a hilh a, ka chiang tawi mongin khuaiju neuchik ka na chiam na hi; ngaiin, ka sih ding mah ahi. A chi a.

⁴⁴Saul sanoi: "Kohdatkoon minua Jumalan viha, jollet sinä nyt kuole, Jonatan!"

⁴⁴Huan, Saulain, Pathianin a hihhihin hi mai henla, huai sangin thupijaw inleng: na sih mahmah ding ahi, Jonathan, a chi a.

⁴⁵Mutta sotilaat huusivat Saulille: "Pitäisikö Jonatanin kuolla, vaikka hän on hankkinut tämän suuren voiton Israelille? Ei ikinä! Niin totta kuin Herra elää, ei yksikään hius saa pudota hänen päästään, sillä Jumalan avulla hän on tänään tekonsa tehnyt." Ja sotilaat lunastivat Jonatanin vapaaksi kuolemasta.

⁴⁵Huan, mipiten Saula kiangah, Israelte laka hiai hotdamna thupi mahmah hihpa Jonathan a si dia maw? si lou hial ding: TOUPA hinna louin ka chi uh, a samzang khat leng lei ah a ke het kei ding; tuniin Pathian a seppih ahi, a chi ua. Huchiin mipiin Jonathan si lou dingin a humbitta uh.

⁴⁶Saul ei ajanut filistealaisia takaa pitemmälle, vaan palasi takaisin, ja niin filistealaiset pääsivät menemään omalle alueelleen.

⁴⁶Huchiin Saulain Philistia mite a delh lai a kiksanta: huan, Philistia mite amau om mun lamah a paita uh.

⁴⁷Lujitettuaan asemansa Israelin kuninkaana Saul taisteli kaikkialla vihollisiaan vastaan. Näitä olivat Moab, Ammon, Edom, Soban kuninkaat ja filistealaiset. Hän oli voittoisa kaikkialla, minne kääntyikin.

⁴⁷Huchia Saula Israelte tunga vaihawmpaa a pan leh ning tengah a melma, Moabte, Ammon suante, Edomte, Zob kumpipate, Philistia mite a dou a: a kiheina lam peuhpeuh a zou jeljel hi.

⁴⁸Hän osoitti voimansa lyömällä myös amalekilaiset ja lopettamalla ryöstäjien retket Israelin alueille.

⁴⁸Hang takin a suala, Amalek mite a zou a, Israelte amaute lokmite khut akipan a honkhia hi.

⁴⁹Saulin pojat olivat Jonatan, Jisvi ja Malkisua. Hänellä oli myös kaksi tytärtä; vanhemman nimi oli Merab ja nuoremman Mikal.

⁴⁹Saula tapate bel Jonathan te, Isvi ta, Malkisu te ahi ua; huan, a tanute nih min hiaite ahi; a upazaw min Merab ahia, a naupang jaw min Mikal ahi:

⁵⁰Saulin vaimo oli Ahinoam, Ahimaasin tytär. Sotaväen päällikkönä oli Abner, joka oli Saulin sedän Nerin poika.

⁵⁰Huan, Saula ji min bel Ahinaom, Ahimaz tanu ahi. Huan, a sepaihte heutu min Abner, Saula pangak Ner tapa ahi.

⁵¹Saulin isä Kis ja Abnerin isä Ner olivat molemmat Abielin poikia.

⁵¹Huan, Kis bel Saul pa ahia; huan, Abner pa Nar bel Abiel tapa ahi.Huchiin Saula damsung tengtengin Philistia mite toh nakpi tak maia kidou sek ahi uh: huan, Saulain mi hat hiam, mi bang hiam a muh peuhmah a la jeljel hi.

⁵²Kiivas sota filistealaisia vastaan jatkui koko Saulin elinajan, ja siksi Saul otti joukkoihinsa jokaisen rohkean ja voimakkaan miehen, jonka vain sattui näkemään.

⁵²Huchiin Saula damsung tengtengin Philistia mite toh nakpi tak maia kidou sek ahi uh: huan, Saulain mi hat hiam, mi bang hiam a muh peuhmah a la jeljel hi.