1Samuel sanoi Saulille: "Herra lähetti minut voitelemaan sinut kansansa Israelin kuninkaaksi. Kuule siis, mitä Herra käskee.
1Huan, Samuelin Saula kiangah, TOUPAN a mite tungah, Israelte tungah kumpipa dinga nang sathau hon nilh dinga hon sawl ahi; huchiin TOUPA thugen aw ngaikhe dih.
2Näin on Herra Sebaot puhunut: 'Olen päättänyt rangaista amalekilaisia, koska he asettuivat israelilaisten tielle, kun nämä tulivat Egyptistä.
2Sepaihte TOUPAN, Amalek miten Israelte tunga a thilhih uh, Aigupta gam akipana a hong pawt lai ua a nadal dante ka chiamteh gige a.
3Mene siis nyt ja kukista amalekilaiset. Julista heidät ja heidän omaisuutensa Herralle kuuluvaksi uhriksi. Älä sääli heitä vaan tapa kaikki, miehet ja naiset, lapset ja imeväiset, härät ja lampaat, kamelit ja aasit.'"
3Amalekte sual dingin kuan inla, a thil neih tengteng uh hawi himhim neilouin hihmang vekin; numei pasal naungekte, nawi nelai te, bawngtalte, belamte, sangawngsaute, sabengtungte toh hihlum vek in, a chi ahi, a chi a.
4Saul kutsui kokoon sotaväen ja tarkasti sen Telaimissa. Väkeä oli kaksisataatuhatta jalkamiestä sekä lisäksi kymmenentuhatta miestä Juudasta.
4Huchiin Samuelin mipite a sam khawma. Telain khua ah a sima, sepaih nuai nih leh Juda mi sing khat ahi uh.
5Saul tuli amalekilaisten kaupungin tienoille ja asettui väijyksiin kuivillaan olevaan joenuomaan.
5Huan, Saula Amalekte khua a tung suka, guam ah a nabuk a.
6Keniläisille Saul lähetti viestin: "Luopukaa amalekilaisista ja siirtykää muualle, etten joutuisi tuhoamaan teitä yhdessä amalekilaisten kanssa. Tehän osoititte ystävyyttä israelilaisille, kun he tulivat Egyptistä." Ja keniläiset siirtyivät pois amalekilaisten joukosta.
6Huan, Saulain Kente kiangah, hongpawt unla, Amalekte akipan kihui khia un, huchilouin jaw ka hon hihlum tel kha ding: nou jaw Israel suante tengteng Aigupta akipana hongpawt un na nahehpih ngal ua, a chi a. Huchiin Kente Amalek mite lak akipan a pawt uh.
7Sitten Saul löi amalekilaiset koko alueella Havilasta aina Suriin, Egyptin rajoille asti.
7Huchiin Saulain Amalek mite Havila akipana Aigupta gam china Sur tanin a suala.
8Hän otti elävänä vangiksi Amalekin kuninkaan Agagin, mutta kaikki muut hän julisti Herralle kuuluvaksi uhriksi ja hakkasi miekalla maahan.
8Huan, Amalek mite kumpipa Agag a hing mata, mipi tengteng namsauin a satlum vek hi.
9Paitsi Agagia Saul ja hänen miehensä säästivät myös parhaat lampaat ja vuohet, härät ja lehmät, vohlat ja karitsat ja kaiken muun arvokkaan omaisuuden. Niitä he eivät halunneet tuhota, mutta kaiken arvottoman ja turhan he hävittivät.
9Ahihhangin Saul leh mipiten Agag a hawi ua, belam hoih hoih, bawngtal hoihhoih, a thauthau, belamnoute, a hoih tengteng toh, huaite bel a hihlum nuam kei uh; a hoihlou leh a deih louh peuhmah uh bel a hihlum vek uh.
10Silloin Samuelille tuli tämä Herran sana:
10Huchiin TOUPA thu Samuel kiangah a hongtunga.
11"Minä kadun, että tein Saulista kuninkaan, sillä hän on luopunut minusta eikä ole täyttänyt käskyäni." Samuel kauhistui ja huusi Herraa avuksi koko yön.
11Saula kumpipa dia ka naseh ka sik hi: a honjui lai hon nungngat sanin ka thupiak bangin lah a hih ngal keia, a chi a. Huan, Samuel a heha, jankhuain TOUPA a sam hi.
12Seuraavana aamuna Samuel meni tapaamaan Saulia, mutta hänelle kerrottiin: "Saul lähti Karmeliin pystyttämään muistokiveä voittonsa kunniaksi. Sieltä hän on mennyt edelleen Gilgaliin."
12Huan, Samuel Saula dawn dingin jing khangin a thou a: huan, Saula bel Karmel ah a hoha, ngaiin, huaiah theihgigena suang a phut a, huan, a kik nawna, a pai jela, Gilgal ah a pai sukta, chih Samuel a hilh ua.
13Samuel meni Gilgaliin Saulin luo, ja Saul tervehti häntä sanoen: "Herra siunatkoon sinua! Olen täyttänyt Herran käskyn."
13Huan, Samuel Saula kianglamah a hohtaa; huan, Saulain a kiangah, TOUPAN honvualjawl hen; TOUPA thupiak bangin ka hihta hi, a chi a.
14Mutta Samuel sanoi: "Mitä tämä lampaiden määkinä sitten on? Entä lehmien ammuminen, joka tuolta kuuluu?"
14Huan, Samuelin, tua belam ham ka bil a honglut leh bawng ham ka jak te bangchidan ahi dia leh? A chi a.
15Saul vastasi: "Ne on otettu amalekilaisilta. Miehet säästivät parhaat lampaat, sonnit ja lehmät uhriksi Herralle, sinun Jumalallesi. Kaiken muun olemme tuhonneet."
15Huan, Saulain, Amalek mitek mitea a hon laksak uh ahi; TOUPA na Pathian kianga kithoihna dingin mipiten belam hoih hoih leh bawngtal hoih hoih a hawi uh ahi; huan, adang tengteng ahihleh ka hihlum vek uh, a chi a.
16Samuel sanoi Saulille: "Ole vaiti! Minä kerron sinulle, mitä Herra puhui minulle viime yönä." Saul sanoi: "Kerro!"
16Huchiin Samuelin Saula kiangah, daiin janjana TOUPAN ka kianga thu a gen ka honhilh ding, a chi a. Aman a kiangah, gen dih ve, a chi a.
17Samuel sanoi: "Vaikka olit omasta mielestäsi mitätön, Herra voiteli sinut Israelin kuninkaaksi, ja sinä olet Israelin heimojen päämies.
17Huan, Samuelin, nang ngaihin mi neuchik hi mah le chin leng, Israel nam heutu dinga honbawl na hi kei maw? Huan, TOUPAN Israelte kumpipa dingin sathau a hon nilha;
18Herra lähetti sinut toteuttamaan tätä käskyä: 'Julista Herralle kuuluvaksi uhriksi pahantekijät, nuo amalekilaiset, ja sodi heitä vastaan, kunnes olet hävittänyt viimeisenkin heistä.'
18Huan, TOUPAN nang a honsawl khiaa, kuan inla, mikhialte, Amalek mite hihlum vek inla, a manthat sipsip masiah uh sual jel in, a honchi a.
19Miksi et totellut Herraa, vaan syöksyit ryöstämään saalista ja rikoit Herran tahtoa vastaan?"
19Bangdia TOUPA thu jui loua, gallak thilte a boha na boha, TOUPA mitmuha thil hoihlou na hih mawk? A chi a.
20Saul vastasi Samuelille: "Minähän tottelin Herraa ja lähdin minne hän minut lähetti. Toin sieltä Agagin, Amalekin kuninkaan, mutta kaiken muun tuhosin.
20Huan, Saulain Samuel kiangah, E, TOUPA thu ka jui vo oi, TOUPAN honsawlna lamah ka hoha, Amalek kumpipa Agag ka hon mana, Amalek mite ka hihlum vek vo oi.
21Saaliista miehet ottivat lampaita ja muuta karjaa, parhaan osan siitä, mikä piti tuhota. Ne he halusivat uhrata Gilgalissa Herralle, sinun Jumalallesi."
21Ahihhangin mipiten bel gallak thil belam leh bawngtalte hihman ding laka a hoih hoih Gilgal khuaa TOUPA na Pathian kianga kithoihna dingin a hontawi ua, a chi a.
22Silloin Samuel sanoi: -- Kumpi on Herralle mieleen, uhrit vai kuuliaisuus? Kuuliaisuus on parempi kuin uhri, totteleminen parempi kuin oinasten rasva.
22Huan, Samuelin, TOUPAN TOUPA thu jui a pakta bangin halmang thillatte leh kithoihnate a pakta ahia? Ngaiin, kithoihna sangin thuman a hoihjaw a, belamtal thau sangin a thu zuih a hoihjaw hi.
23Kapinointi on noituuden vertainen synti, röyhkeys on kuin pettävät jumalankuvat. Sinä olet hylännyt Herran sanan. Siksi hän hylkää sinun kuninkuutesi.
23Helna jaw aisansiamna khelhnate toh a kibanga, engtatna jaw milim biak leh pathian lim biak toh a kikim hi. TOUPA thu na deih louh jiakin aman leng kumpipa dingin a hondeih samta kei hi, a chi a.
24Saul vastasi Samuelille: "Olen tehnyt syntiä. Olen rikkonut Herran käskyä ja sinun määräyksiäsi vastaan, sillä pelkäsin miehiäni ja taivuin heidän tahtoonsa.
24Huan, Saulain Samuel kiangah, ka nakhialta: TOUPA thupiak leh na thu ka na bohse maijen a; mipite ka na kihtaka a thu uh ka namanna lamah.
25Anna nyt minulle syntini anteeksi ja lähde paluumatkalle yhdessä minun kanssani, jotta voin heittäytyä maahan Herran eteen."
25Huchiin ka khelhna ngaidam inla, TOUPA ka biak theihna ding in hon paipih nawn dih ve, a chi a.
26Mutta Samuel sanoi Saulille: "Minä en lähde takaisin sinun kanssasi. Sinä olet hylännyt Herran sanan, ja siksi Herra hylkää sinut: et saa olla Israelin kuningas."
26Huan, Samuelin Saula kiangah, kon paipih kei mah ding: TOUPA thu lah na deih ngal keia, huan, TOUPAN leng Israelte kumpipa dingin a hon deih samta kei hi, a chi a.
27Kun Samuel kääntyi lähteäkseen pois, Saul tarttui hänen viittansa liepeeseen, niin että se repesi.
27Huchiin Samuel pai dinga a kihei leh a puangei a lena, a kekte hi.
28Samuel sanoi hänelle: "Herra on tänään repäissyt Israelin kuninkuuden sinun käsistäsi ja antanut sen toiselle, joka on sinua parempi.
28Huchiin Samuelin a kiangah, tuni akipanin TOUPAN Israel gam a honsutta, nang sanga hoihjaw na inveng a peta hi.
29Herra, Israelin kunnia, ei tyhjää puhu eikä sanojaan peruuta. Ei hän ole ihminen, ei hän sanojaan kadu."
29Huan, Israelte thagui a juau kei dinga, a kisik sam kei ding; mihing banga kisik nawn mawkmawk mi lah ahi ngal keia, a chi a.
30Saul sanoi: "Olen tehnyt syntiä. Mutta suo minulle tässä kansani vanhimpien ja kaikkien israelilaisten edessä kuitenkin se kunnia, että palaat minun kanssani, jotta voin heittäytyä maahan Herran, sinun Jumalasi, eteen!"
30Huchiin aman, ka nakhialta hi: himahleh ka mite upate leh Israelte maa hon pahtawi dingin ka honngen hi; huan, TOUPA na Pathian ka biak theihna dingin hon paipih teitei in, a chi a.
31Niin Samuel palasi Saulin kanssa, ja Saul meni rukoilemaan Herraa.
31Huchiin Samuelin Saula a paipihtaa, Saulain TOUPA a beta hi.
32Sitten Samuel käski: "Tuokaa tänne Agag, Amalekin kuningas!" Agag tuli hänen luokseen kahlehdittuna ja sanoi: "Kuinka katkeraa onkaan kuolla!"
32Huchiin Samuelin, Amalek mite kumpipa Agag ka kiangah honpi un, a chi a. Huchiin Agag kiangah ling kawmin a vahoh a. Huan, Agagin, sihna kha pelta ka hi ngei ding maw, a chi a.
33Samuel sanoi: -- Koska sinun miekkasi on vienyt äideiltä lapset, sinun äitisi, jos kukaan, on jäävä lastaan vaille. Ja Samuel iski Agagin kappaleiksi Herran pyhäkössä Gilgalissa.
33Huan, Samuelin, Na namsauin numeite ta neilou ding a a bawl bangin na nu leng numei laka ta neilou mi ahi dinga, a chi a. Huchiin Samuelin Agag Gilgal khua ah TOUPA maah a sat janta hi
34Sitten Samuel lähti Ramaan, ja Saul palasi kotiinsa Saulin Gibeaan.
34Huan, Samuel bel Rama khua ah a paia; huan, Saula bel a in ah Saula omna khua Gibea ah a paitou ta.Huchiin Samuelin in a sih ni phain Saula a pha nawnta keia; Samuel bel Saula jiakin lungkham ahihleh a lungkham hi: huan, TOUPA Israelte kumpipa dinga Saula a natel a kisik hi.
35Eikä Samuel enää eläessään nähnyt Saulia. Herra katui, että oli tehnyt Saulista Israelin kuninkaan, ja Samuel suri Saulia kuin kuollutta.
35Huchiin Samuelin in a sih ni phain Saula a pha nawnta keia; Samuel bel Saula jiakin lungkham ahihleh a lungkham hi: huan, TOUPA Israelte kumpipa dinga Saula a natel a kisik hi.