¹Ennen kuin Daavid ja hänen miehensä kahden päivän kuluttua saapuivat Siklagiin, olivat amalekilaiset hyökänneet Negeviin ja Siklagiin, vallanneet Siklagin ja polttaneet sen poroksi.

¹Huan, hichi ahi a, ni thum nia David leh a mite Ziklag a tun un Amalekten Simlam leh Ziklag khua a na simkhin ua, Ziklag khua bel a nabawl ek ua, a nahal ua;

²Kaupungin naiset he olivat ottaneet vangiksi viimeistä myöten, mutta he eivät olleet tappaneet ketään vaan olivat vieneet mukanaan kaikki naiset ja lapset, suuret ja pienet.

²Numeite leh huai khuaa om peuhmah a lian a neu salin a man uh: kuamah that louin a pi ua, a paipih khinta uh.

³Kun Daavid ja hänen miehensä tulivat kaupunkiin, se oli poltettu ja heidän vaimonsa, poikansa ja tyttärensä oli viety vankeina pois.

³Huan, David leh a mite khua a vatun un, ngaiin, a nakang siang khinta a; huan, a jite uh, a tapate uh, a tanute uh salin a naman khinta uh.

⁴Silloin Daavid ja hänen sotilaansa puhkesivat itkuun ja itkivät, kunnes eivät enempää jaksaneet.

⁴Huchiin David leh a kianga omten a aw uh suaksakin, kah leng kap nawn theilou khopin a kap ua.

⁵Myös Daavidin molemmat vaimot, jisreeliläinen Ahinoam ja karmelilainen Abigail, joka oli ollut Nabalin vaimo, oli viety vankeina pois.

⁵Huan, David jite nih Jezreel mi Ahinoam leh Karmela mi Nabal ji Abigail te leng salin a pi khin uh.

⁶Daavid joutui suureen hätään, sillä miehet olivat poikiensa ja tyttäriensä vuoksi niin katkeria, että uhkasivat kivittää hänet kuoliaaksi. Mutta Daavid haki tukea Herrasta, Jumalastaan,

⁶Huan, David a lungjing mahmaha; mi chih a tapate uh leh a tanute uh jiaka mi tengteng a lung uh a noplouh mahmaha amah suanga den thu a gen jiak un; himahleh David bel Pathian TOUPA ah a kihihhat hi.

⁷ja sanoi pappi Abjatarille, Ahimelekin pojalle: "Tuo efodi tänne." Abjatar toi efodin Daavidin luo,

⁷Huan, Davidin, Ahimelek tapa siampu Abiathar kiangah, Siampu puannak honvalaksak dih ve, a chi a. Huan, Abiatharin David siampu puannak a valaksak a.

⁸ja Daavid kysyi Herralta: "Lähdenkö ajamaan takaa noita rosvoja? Saanko heidät kiinni?" Herra vastasi hänelle: "Lähde heidän peräänsä! Sinä saat heidät kiinni ja vapautat vangit."

⁸Huan, Davidin, Huaite delh leng ka delh pha lai diam? Chiin TOUPA a donga. Aman a dawnga, Delh in, na pha ngeingei ding, na honkhe vek ngeingei ding, a chi a.

⁹Daavid ja hänen kuusisataa miestään lähtivät liikkeelle ja saapuivat Besorin jokiuomalle, jonne osa heistä jäi.

⁹Huchiin David a kuanta a, amah leh a kianga mi za guk toh; huan, Besor lui a vatung ua, a mi nutsiatte uh huailaiah a om uh.

¹⁰Sinne pysähtyi kaksisataa miestä, jotka olivat niin uuvuksissa, etteivät jaksaneet kulkea Besorin poikki. Mutta Daavid jatkoi neljänsadan miehen kanssa takaa-ajoa.

¹⁰Davidin bel a delh jela, amah leh mi za lite toh, mi za nih bel a bah tak jiak un Besor lui a kan tei theita kei ua, a naomta uhi.

¹¹Arolla Daavidin miehet näkivät erään egyptiläisen ja veivät hänet Daavidin luo. He tarjosivat miehelle leipää, ja hän söi. He antoivat hänelle myös vettä juotavaksi

¹¹Huan, gamlakah Aigupta mi a vamu ua, David kiangah a pi ua, tanghou a pia ua, a na ne a; huan, tui dawn ding a pia ua;

¹²ja kakun kuivattuja viikunoita ja kaksi kakkua rusinoita. Kun hän oli syönyt, hänen voimansa elpyivät; hän ei näet ollut syönyt eikä juonut mitään kolmeen vuorokauteen.

¹²Huan, theipi beu them khat leh grep gah phou keu bawm nih a pia ua; huan, huaite a nek leh a honghalh nawna; ni thum leh jan thum an ne lou leh tui dawn lou lah ahi ngala.

¹³Daavid kysyi häneltä: "Kenen väkeä sinä olet ja mistä tulet?" Mies vastasi: "Minä olen egyptiläinen, amalekilaisen miehen orja. Sairastuin kolme päivää sitten, ja isäntäni jätti minut tänne.

¹³Huan, Davidin a kiangah, kua na hia? kaw kipana hong na hia? a chi a. Huan, aman, Aigupta gam tangval, Amalek mi sikha ka hi; huan, ni thum a hitaa, ka chi a nat jiakin ka puin a honpaisan maimah hi.

¹⁴Me ryöstelimme kreettien, Juudan ja Kalebin heimon Negeviä ja poltimme poroksi Siklagin."

¹⁴Kereth Sim gam leh Juda tan Sim gamte ka sim ua, huan, Kaleb Sim gam leng ka sim uh; huan, Ziklag khua leng ka hal ua, a chi a.

¹⁵Daavid kysyi: "Vietkö minut sen rosvojoukon luo?" Hän sanoi: "Vanno minulle Jumalan nimessä, ettet tapa minua etkä luovuta minua isäntäni käsiin, niin vien sinut sen rosvojoukon luo."

¹⁵Huan, Davidin a kiangah, huaite omna ah non pi suk thei diam? A chi a. Huan, aman, Honthat lou ding leh ka pu khuta hon pe nawn lou dingin Pathian min louin ka kiangah kichiam inla, huchiin huaite omna ah ka honpi suk ding, a chi a.

¹⁶Kun mies vei Daavidin sinne, amalekilaiset olivat hajaantuneet pitkin seutua. He söivät, joivat ja juhlivat suurta saalista, jonka olivat ryöstäneet filistealaisten maasta ja Juudasta.

¹⁶Huan, a pi suk leh, ngai in, Philistia gam leh Juda gama gallak tampi a lak jiak un ankuang a lui ua, a ne un a dawn uh. a na om dalh phengphung phet uhi.

¹⁷Daavid hyökkäsi heidän kimppuunsa seuraavana päivänä aamuhämärissä ja tappoi heitä iltaan saakka, ja heistä pelastui vain neljäsataa nuorta miestä, jotka nousivat kamelien selkään ja pakenivat.

¹⁷Huchiin Davidin ni tum akipan a jingsang nitaklam tanin amau a suala, tangval za li sangawngsau tunga tuanga taikekte kia loungal kuamah dama suakta himhim a om kei ua.

¹⁸Daavid sai haltuunsa kaiken, minkä amalekilaiset olivat vieneet, ja vapautti myös molemmat vaimonsa.

¹⁸Huan, Davidin Amalek mite lak tengteng a la nawn veka; huan, Davidin a jite nih a hon kheta hi.

¹⁹Mitään ei puuttunut, ei suurta eikä pientä, ei ainoatakaan poikaa tai tytärtä eikä mitään amalekilaisten saaliina viemistä tavaroista. Daavid sai kaiken takaisin

¹⁹Huchiin alian aneuin, a tapate uh, a tanute uh, a gallak u leh a thillak himhim bangmah tan a neikei ua, Davidin a laksak nawn vek hi.

²⁰ja lisäksi vielä lampaita, vuohia ja lehmiä. Hänen miehensä ajoivat karjan hänen eteensä ja sanoivat: "Tämä saalis kuuluu Daavidille."

²⁰Huan, Davidin belam hon leh gan hon tengteng a laa, gan dangte maah a hawl ua, Hiaite David gallak ei ve, a chi uh.

²¹Kun Daavid oli tulossa niiden kahdensadan miehen luo, jotka eivät olleet jaksaneet seurata häntä vaan olivat jääneet Besorin jokiuomalle, nämä lähtivät Daavidia ja hänen mukanaan tulevaa väkeä vastaan. Kohdatessaan miehet Daavid tervehti heitä ystävällisesti.

²¹Huan, mi zanih a bah ziak ua David zuithei nawnlou a Besor lui a a omsakte uh kiang David a va tung a; huan, amau David dawn ding leh a kiang a omte dawn ding in a pawtkhia ua; huan, David mipite kiang a vatun in chibai a buk chiat hi.

²²Mutta Daavidia seuranneessa joukossa oli myös kehnoja ja kelvottomia miehiä. He sanoivat: "Koska nuo eivät pysyneet mukana, emme anna heille mitään saaliistamme. Saakoon kukin vain vaimonsa ja lapsensa. Viekööt heidät mukanaan ja menkööt tiehensä!"

²²Huchi in David kianga hohte lak mi giloute leh Belial mi tengteng in a dawng ua, I kiang ua a hong tei louh ziak un gallak thil i va suh nawn himhimte amau i pekei ding ua, a pi ua a pai theihna ding un a zite uh chiat leh a tate uh chiat a hihleh a pi uh i phal ding uh, a chi ua.

²³Daavid sanoi heille: "Veljet, noin ei saa tehdä Herran antamalle saaliille! Herra on suojellut meitä ja antanut meidän käsiimme rosvojoukon, joka kävi kimppuumme.

²³Huchi in David in, Unaute aw, TOUPA, honkepsak a ei hondou ding a hong kuante I khut ua honpepa thil honpiakte huchi bang in na hih kei ding uh.

²⁴Kuka voisi suostua tuollaiseen? Saman osan saakoon varusteita vartioiva kuin taisteluun lähtevä, yhdessä he jakakoot saaliin."

²⁴Kuan ahia hiai thu a na thu uh zui ding? Kidouna a hohte tan bangmah van veng a na omten leng a tan sam ding uh aka; kibang vek a tan ding ahi, a chi a.

²⁵Sinä päivänä Daavid teki tästä pysyvän säännön ja käytännön Israelissa, ja se on vieläkin voimassa.

²⁵Huchi in huai ni a kipan in tutan in Israelte adia thupiak leh dan ding in a bawlta hi.

²⁶Tultuaan Siklagiin Daavid lähetti osan saaliista niille Juudan vanhimmille, jotka olivat hänen ystäviään, ja käski sanoa heille: "Tässä on teille lahjaksi Herran vihollisilta saatua saalista."

²⁶Huan, David Ziklag khua a tun in, gallak khenkhat, Hiai, TOUPA melmate lak a gallak, nang dinga kipahman, chi in, Juda upate, a lawmte ngei kiang ah, gallak khenkhat a khak a;

²⁷Lahjoja hän lähetti niille, jotka asuivat Betelissä, Negevin Ramotissa ja Jattirissa,

²⁷Bethel a omte kiang ah bang, Sim a Ramoth a omte kiang ah bang, Jatir a omte kiang ah bang;

²⁸Aroerissa, Sifemotissa ja Estemoassa,

²⁸Aroer a omte kiang ah bang, Sipmoth a omte kiang ah bang, Estermoa a omte kiang ah bang;

²⁹Rakalissa, jerahmeelilaisten ja keniläisten kaupungeissa,

²⁹Rakala omte kiang ah bang, Jerameel khua a omte kiang ah bang, Kente khuaa omte kiang ah bang;

³⁰Hormassa, Bor-Asanissa, Atakissa

³⁰Hormaa omte kiangah bang, Kerasan a omte kiang ah bang, Ataka omte kiang ah bang;Hebron a omte kiang ah bang, David leh a mite tatna mun tengteng kiang ah bang.

³¹ja Hebronissa, sekä kaikkialle, missä hän oli miehineen kulkenut.

³¹Hebron a omte kiang ah bang, David leh a mite tatna mun tengteng kiang ah bang.