¹Niinpä sitten hänen yhdeksäntenä hallitusvuotenaan, kymmenennen kuun kymmenentenä päivänä, Babylonian kuningas Nebukadnessar tuli sotajoukkoineen Jerusalemin edustalle, ja joukot leiriytyivät kaupungin luo. Sen ympärille rakennettiin piiritysvallit,

¹Huan, A lal kum kua kum, kha sawmna, ni sawm ni takin hichi ahi a, Babulon kumpipa Nebukadnezzarin a sepaihte tengteng toh Jerusalem a sual ua, ommun a vabawl ua; huan, kulhin a um suakta hi.

²ja kaupunki oli saarroksissa kuningas Sidkian yhdenteentoista hallitusvuoteen saakka.

²Hichiin kumpipa Zedekia lal kum sawm leh kum khatna tanin khua a um ua.

³Nälänhätä yltyi kaupungissa pahaksi. Sen asukkailla ei ollut enää ruoan murentakaan, ja niin tuon vuoden neljännen kuun yhdeksäntenä päivänä

³Kha lina, ni kua niin kha a kialta mahmaha, huaia mite adin nek ding mahmah a om kei hi.

⁴kaupungin puolustus murtui. Babylonialaisia oli joka puolella kaupungin ympärillä, mutta kaikki puolustajat pääsivät yöllä pakoon Kaksoismuurin portista, joka oli kuninkaan puutarhan kohdalla. Kuningas pakeni miehineen Jordanille päin,

⁴Huan, khopi kulh a hihvang ua, huchiin janin galkap thei mi tengteng kumpipa huan chin, kulh bang nih kikala kulh kongpiah a tai kek vek ua: (Kaldaiten khua a um suak uhi: ) huan, kumpipa Araba lampi lamah a pai hi.

⁵mutta babylonialaisten joukot ajoivat häntä takaa ja tavoittivat hänet Jerikon tasangolla. Koko hänen sotajoukkonsa oli silloin jo hajaantunut hänen luotaan.

⁵Himahleh Kaldai sepaihten kumpipa a delh ua, Jeriko phaijangah a pha ua; a sepaih tengtengin a tai jak san vek uhi.

⁶Sidkia otettiin vangiksi ja tuotiin Babylonian kuninkaan luo Riblaan. Siellä hänelle julistettiin tuomio.

⁶Huchiin kumpipa a man ua, Babulon kumpipa kiangah Ribla khuaah a pi ua; huan a tungtang thu a ngaihtuah ua.

⁷Hänen poikansa surmattiin hänen nähtensä, ja sitten häneltä itseltään sokaistiin silmät. Hänet pantiin pronssikahleisiin ja vietiin Babyloniin. pakkosiirto

⁷Huan, Zedekia tapate a mitmuh ngeiah a that ua, Zedekia mitte a khel khiak sak ua, kol a bun sak ua, Babulon ah a paipihta uhi.

⁸Viidennen kuun seitsemäntenä päivänä, Babylonian kuninkaan Nebukadnessarin hallitessa yhdeksättätoista vuottaan, kuninkaan henkikaartin päällikkö Nebusaradan tuli Jerusalemiin.

⁸Huchiin Babulon kumpipa, kumpipa Nebukadnezzar lal kum sawm leh kum kuana, kha ngana, ni sagih niin Babulon kumpipa mi vengmi pawl heutu Nebuzaradan Jerusalem ah a luta;

⁹Hän poltti Herran temppelin ja kuninkaan palatsin ja kaikki Jerusalemin talot, jokaisen suuren rakennuksen hän sytytti tuleen.

⁹TOUPA in leh kumpipa in a hala; Jerusalem in tengteng, in thupi taktakte a hala.

¹⁰Kaldealaisten sotajoukko, joka oli henkikaartin päällikön mukana, repi Jerusalemin muurit joka puolelta maahan.

¹⁰Huan, vengmi pawl heutu kianga om Kaldai sepaihte tengtengin Jerusalem kima kulh a hihchim vek uh.

¹¹Sitten henkikaartin päällikkö Nebusaradan vei pakkosiirtolaisuuteen loputkin, mitä kansasta oli kaupungissa jäljellä. Hän vei nekin, jotka olivat itse siirtyneet Babylonian kuninkaan puolelle, sekä loput kaupungin käsityöläisistä.

¹¹Huan, khopi sunga mi om laite, kipiate Babulon kumpipa kianga kipiate, mipi om laite vengmi pawl heutu Nebuzaradanin salin a pi veka.

¹²Köyhästä väestä henkikaartin päällikkö jätti osan tekemään työtä viinitarhoissa ja pelloilla.

¹²Huai gama a genthei tatate laka mi bel vengmi pawl heutuin grep gui kem dingin leh lou neimi dingin a nusia hi.

¹³Kaldealaiset rikkoivat pronssipylväät, jotka olivat Herran temppelissä, samoin kuin temppelin työntöpöydät ja pronssialtaan. Niiden pronssin he veivät Babyloniin.

¹³Huan, TOUPA ina dal khuamte leh, TOUPA ina tunna leh dal loh Kaldaiten a hihkek gawp vek ua, a dal Babulon ah a paipih uh.

¹⁴He ottivat mukaansa myös hiiliastiat, tuhkalapiot, veitset, kupit ja muut pronssiesineet, joita oli käytetty uhripalveluksessa.

¹⁴Huan, bel te, vut luahna te, khawnvak puan tehna te, keute leh dal tuiumbelsuan tengteng, nasepna dinga a zatte uh a la ua.

¹⁵Samoin henkikaartin päällikkö vei tuliastiat ja vihmontamaljat, jotka olivat puhdasta kultaa tai hopeaa.

¹⁵Huan, mei lakna te, maiphiatna te toh; vengmi pawl heutuin dangkaeng a bawlte bel a dangkaeng a laa, dangka siika bawlte bel a dangka a la hi.

¹⁶Kahdessa pylväässä, altaassa ja työntöpöydissä, jotka Salomo oli teettänyt Herran temppeliin, oli pronssia sellainen määrä, ettei se ollut punnittavissa.

¹⁶Solomonin TOUPA in a dia bawl khuam nih leh dal loh leh tunnate; huai vanzat tengtenga dal buk zah theih vual ahi kei hi.

¹⁷Kummallakin pylväällä oli mittaa kahdeksantoista kyynärää, viiden kyynärän korkuiset pylväänpäät olivat nekin pronssia, ja pronssia olivat myös pylväänpäitä yltympäri kiertävät köynnökset ja granaattiomenat. Pylväät olivat samanlaiset, aina köynnöksiä ja granaattiomenoita myöten.

¹⁷Khuam khat san dan tong sawm leh tong giat ahi a, a dawnah dal sunbawk a oma: huai sunbawk san dan tong thum ahi; sunbawk kim ah gial chiktek leh pomgranet a tuanga, dal vek ahi uh: huchimah bangin khuam khat leng gial chitek ahi.

¹⁸Henkikaartin päällikkö otti mukaansa ylipappi Serajan, tämän lähimmän avustajan Sefanjan sekä kolme ovenvartijapappia.

¹⁸Huan, vengmi pawl heutuin siampu lian Serai leh a zompa siampu Zephania leh kongkhak vengpa thum a mana:

¹⁹Niin ikään hän otti kaupungista sen hovimiehen, joka oli sotaväen valvoja, viisi kuninkaan lähintä miestä, jotka olivat vielä kaupungissa, sotaväen päällikön kirjurin, jonka tehtävänä oli koota maasta miehiä armeijaan, sekä kuusikymmentä muuta Juudan miestä, jotka olivat kaupungissa.

¹⁹Huan, galkap thei mite tung heutu khat toh, kumpipa mel mu pha sek khopi tunga om lai ngate toh, mipite min gelhpa sepaih heutute laigelhmi toh, khopi sunga om lai gama mi sawmguk toh khopi sunga kipan a man hi.

²⁰Kaikki nämä henkikaartin päällikkö Nebusaradan otti mukaansa ja vei Babylonian kuninkaan luo Riblaan.

²⁰Huan, vengmi pawl heutu Nebuzaradanin a pi a, Babulon kumpipa kiangah Ribla khuaah a pai piha.

²¹Riblassa, Hamatin maassa, Babylonian kuningas sitten mestautti heidät. Niin oli Juudan heimo viety maastaan pakkosiirtolaisuuteen.

²¹Huan, Babulon kumpipan Hamath gam, Ribla khuaah a nahihlum hi. Huchiin Juda a gamsunga kipana sala pi khiakin a omta hi.

²²Babylonian kuningas Nebukadnessar asetti Gedaljan, joka oli Safanin pojan Ahikamin poika, hallitsemaan maassa vielä olevaa kansanosaa, jonka hän oli jättänyt jäljelle Juudaan.

²²Huan, Babulon kumpipa Nebukadnezzarin Juda gama a nutsiatte leng a tunguah Saphan ta Ahikam tapa Gedalia ukpa dingin a bawl hi.

²³Kun sotaväen päälliköt ja heidän miehensä kuulivat, että Babylonian kuningas oli asettanut Gedaljan käskynhaltijaksi, he tulivat joukolla tämän luo Mispaan. Päälliköt olivat Ismael, Netanjan poika, Johanan, Kareahin poika, netofalainen Seraja, Tanhumetin poika, ja Jaasanja, jonka isä oli kotoisin Maakasta.

²³Huchiin sepaih pawl heutu tengteng leh a heute uh Babulon kumpipan Gedalia ukpa dingin a bawl chih a jak un Mizpa khuaah Gedalia kiang ah a hoh ua, huaite bel Nathania tapa Ishmael te, Kare tapa Johanan te, Netopha mi Tanhumeth tapa Serai te, Maak mi tapa Jaazan te, a heute uh toh ahi uh.

²⁴Gedalja vakuutti heille ja heidän miehilleen, ettei heidän tarvinnut pelätä Babylonian hallintomiehiä. "Kun jäätte maahan ja palvelette Babylonian kuningasta, teillä on hyvät olot", hän sanoi.

²⁴Huan, Gedalia huai mite leh a heute uh kiangah a kichiama, a kiang uah, Kaldaite sikhaa om lau kei un: Hiai gamah om gige unla, Babulon kumpipa thu nuaiah om un, huchiin nou-a dingin a hoih ding hi, a chi a.

²⁵Mutta seitsemännessä kuussa sinne tuli Ismael, Elisaman pojan Netanjan poika, joka oli kuninkaallista sukua. Hänellä oli mukanaan kymmenen miestä, ja he löivät hengiltä Gedaljan sekä ne Juudan miehet ja kaldealaiset, jotka olivat hänen luonaan Mispassa.

²⁵Himahleh kha sagihna ah hichi ahi a, kumpipa suan Elisam ta, Nathania tapa Ishmael bel mi sawm piin a kuana, Gadalia Mispa khuaa Judate leh Kaldaite a kianga omte toh a suala, a that vek hi.

²⁶Silloin koko kansa pienimmästä suurimpaan, aina sotaväen päälliköitä myöten, lähti pakomatkalle Egyptiin, sillä he pelkäsivät kaldealaisia.

²⁶Huchiin mi tengteng a lian a neuin sepaih heutute toh a pawt khia ua, Aigupta gamah a pai ta uh: Kaldaite lah a lau ngal ua.

²⁷Kun Juudan kuningas Jojakin oli ollut pakkosiirtolaisuudessa kolmekymmentäkuusi vuotta, Babylonian kuningas Evil-Merodak armahti hänet ja vapautti hänet vankeudesta. Silloin oli Evil- Merodakin kuninkaaksitulon vuosi, ja tämä tapahtui sen vuoden kahdennentoista kuun kahdentenakymmenentenäseitsemäntenä päivänä.

²⁷Huan, Juda kumpipa Jehoiakin sala a tan kum sawmthum leh kum sagihna, kha sawm leh kha nihna, ni sawmnih leh ni sagih niin hichi ahi a, Babulon kumpipa Evil-Merodakin a lal pattung kumin Juda kumpipa Jehoiakin a tanna in akipan a pi khiaa,

²⁸Babylonian kuningas puhutteli ystävällisesti Jojakinia ja osoitti hänelle istuinpaikan, joka oli ylempänä kuin muiden hänen luonaan Babylonissa olevien kuninkaiden paikat.

²⁸A kiang ah hoih takin thu a gen a, Babulona kumpipa om teite laltutphah tungah a laltutphah a koih sang tuam se hi.

²⁹Jojakin sai nyt vaihtaa pois vangin puvun, ja lopun ikäänsä hänellä oli paikka Evil-Merodakin ruokapöydässä.

²⁹A tanna in puansilhte a khenga, a damsung tengin a kiangah ah a um gige samta hi.Huchiin a loh ding, kumpipan a piak loh tatlak lou a oma, a dam sung tengin, nitengin tantuan a bawl sak gige.

³⁰Kuningas takasi hänelle vakinaisen elatuksen, ja hän sai päivittäin sen minkä tarvitsi, aina elämänsä

³⁰Huchiin a loh ding, kumpipan a piak loh tatlak lou a oma, a dam sung tengin, nitengin tantuan a bawl sak gige.