¹Kun Joab, Serujan poika, ymmärsi kuninkaan kaipaavan Absalomia,

¹Huchi in, Zerui tapa Joab in kumpipa lungsim Absalom tungah a teng chih a na thei a.

²hän haetti Tekoasta erään viisaan naisen ja sanoi tälle: "Tekeydy surevaksi, pukeudu suruvaatteisiin äläkä voitele itseäsi öljyllä, vaan ole kuin olisit jo kauan pitänyt suruaikaa.

²Huchi in Joab in Tekia khua ah mi a sawl a, huailai a numei pil khat a va pisak a, a kiang ah, Lusun bang in kibawl unla, lusun puan silh inla, sathau leng kinilhlou in numei sawtpi misi sun bang in om in:

³Mene sitten kuninkaan luo ja puhu hänelle näin." Ja Joab pani sanat hänen suuhunsa.

³Huan, kumpipa kiang ah hoh inla a kiang ah hichi bang in thu va gen in aw, a chi a. Huchi in Joab in thute tuh a kam ah a muam a.

⁴Tekoalainen nainen meni kuninkaan puheille, heittäytyi kasvoilleen maahan ja sanoi: "Auta minua, kuningas!"

⁴Huan, Tekoa khua a numei in kumpipa kiang a thu a gen sin in mai a lei si in a khupboh a, chibai a buk a, TOUPA aw, hon huh in, a chi a.

⁵Kuningas kysyi: "Mikä sinun on?" Nainen sanoi: "Voi, palvelijasi on leski, mieheni on kuollut.

⁵Huan, kumpipa'n a kiang ah, Bangchidan ahia? a chi a. Huan, aman a dawng a, Meithai petmah ka hi a, ka pasal a sita.

⁶Minulla oli kaksi poikaa. Ollessaan kerran kaupungin ulkopuolella he riitaantuivat, ja kun ei ollut ketään heitä erottamassa, toinen löi toisen hengiltä.

⁶Huan, na sikhanu in tapa nih a nei a, a nih un lou ah a kisual ua, kuamah phelh ding lah a omkei ua, a khatpen in a dang a sata a, a hihlumta a.

⁷Nyt koko suku on noussut minua vastaan ja sanoo: 'Luovuta meille poikasi, joka tappoi veljensä, niin me surmaamme hänet ja kostamme hänen murhatun veljensä puolesta. Näin saamme samalla perillisen raivatuksi tieltämme.' He haluavat näin sammuttaa viimeisenkin kipinän, joka on jäljellä perheestämme, jottei miehestäni jäisi nimeä eikä jälkeläistä maan päälle."

⁷Huan, ngai in, a inkuan tengteng in na sikhanu a doukhawm ua, A unaupa thatpa a unaupa thah ziak a i thah tei theihna ding in hon pia in, huchi in gouluah ding pa leng ka hihmang pah ngal ding uh, a chi a: huchi bang in ka mei am omlai a mitsak ding ua, ka pasal min neilou leh leitung a suan himhim neilou a om maisin ahi, a chi a.

⁸Kuningas sanoi naiselle: "Mene kotiisi, minä käsken hoitaa asiasi."

⁸Huan, kumpipa'n numei kiang ah, Na in ah pai inla, na tungtang thu ah thu ka pe mai ding, a chi a.

⁹Tekoalainen nainen sanoi hänelle: "Herrani ja kuninkaani, vain minä ja isäni suku olemme syylliset. Kuningas ja hänen valtaistuimensa olkoot syyllisyydestä vapaat."

⁹Huan, Tekoa khua a numei in kumpipa kiang ah, TOUPA aw, ka pu, thulimlouhna moh ka tung leh ka pa inkote tungah ke mai hen: huan, kumpipa leh laltutphah in moh pokei hen, a chi a.

¹⁰Kuningas sanoi: "Jos joku vielä puhuu sinulle tuosta asiasta, tuo hänet minun eteeni, niin hän kyllä jättää sinut rauhaan."

¹⁰Huan, kumpipa'n, Kuapeuh na tung a banghiam gen peuhmah ka kiang ah honpi inla, a honkhoih nawn hetkei ding uh, a chi a.

¹¹Nainen sanoi: "Jospa kuningas vakuuttaisi Herransa ja Jumalansa kautta, ettei verikosto saa aiheuttaa lisää tuhoa ja ettei poikaani raivata pois tieltä!" Daavid vastasi: "Niin totta kuin Herra elää, ei yksikään hius ole putoava poikasi päästä."

¹¹Huan, aman, Sisan suahmite tung a phulamite'n hihmang nawnlou ding in kumpipa'n TOUPA na Pathian thei gige hen aw, huchilou in zaw ka tapa a hih mangkha ding uh, a chi a. Huan, aman, TOUPA hinna lou in ka gen hi, na tapa a samzang khat leng lei ah kekei ding, a chi a.

¹²Silloin nainen sanoi: "Saako palvelijasi vielä sanoa jotakin herralleen ja kuninkaalleen?" Daavid sanoi: "Puhu."

¹²Huchi in numei in, Na sikhanu in toupa ka pu kiang ah thu kam khatkia kon gen nawn peuhmah ding aw, a chi a. Huan, aman, Gen ve, a chi a.

¹³Nainen sanoi: "Miksi sinä aiot nyt tehdä aivan samoin Jumalan kansaa kohtaan? Puhuessasi noin, kuningas, teet itsesi syylliseksi, kun et anna sen miehen palata takaisin, joka on joutunut pakenemaan luotasi.

¹³Huan, numei in, A hihleh bang jiakin ahia Pathian mite doudal a hichi bang a hihtum na hia? hiai thu a kipan in kumpipa moh in a kilang ahi, kumpipa'n a mi, taimangpa a pi kik nawnlouh jiakin.

¹⁴Meidät korjaa kuolema, me olemme kuin maahan valunut vesi, jota ei voi koota takaisin. Jumala ei kuitenkaan vaadi ihmisen henkeä, eikä hän soisi, että karkotettu jää pysyvästi hänen kansastaan eroon.

¹⁴Ka si ngeingei ding ua, huan, tuisik lei a bosa a luahnawn theihlouh bang ka hi uhi: Pathian in hinna a la mang a hikei a, taimangpa amah lak a mituam a hihlouhna ding lunggel ahi zaw hi.

¹⁵Juuri tästä asiasta olen tullut puhumaan kuninkaalle. Ihmiset ovat saaneet minut pelkäämään, ja siksi ajattelin: 'Minun on puhuttava kuninkaalle. Ehkäpä kuningas täyttää palvelijansa pyynnön,

¹⁵Huchi in toupa ka pu kiang ahiai thu gen ding a ka hong in leng mi ka kihtak ziak ahi: huan, na sikhanu in, kumpipa kiang ah ka gen phot ding a, kumpipa'n a sikhanu ngetna a lohchingsak kha mai deh.

¹⁶ehkä hän kuulee minua ja pelastaa minut sen miehen käsistä, joka tahtoo hävittää sekä minut että poikani meidän Jumalamme maasta.'

¹⁶Kumpipa'n kei leh ka tapa Pathian gouluahlou ding a hihman tummi lak a na sikhanu honkhe ding in a na ngaikhe ding ka chi a.

¹⁷Palvelijasi ajatteli: 'Kunpa herrani ja kuninkaani sana toisi sovinnon. Pystyyhän hän niin kuin Jumalan enkeli erottamaan, mikä on hyvää ja mikä pahaa.' Olkoon Herra, sinun Jumalasi, sinun kanssasi."

¹⁷Huchi in na sikhanu a ding in, toupa, ka pu thu lungmuan huai tak hi henla; a sia a pha nakhen ding in toupa ka pu lah Pathian angel bangmai ahi ngal a: Huan, TOUPA Pathian na kiang ah om hen ka chi ahi, a chi a.

¹⁸Kuningas vastasi naiselle: "Älä salaa minulta mitään siitä, mitä nyt kysyn." Nainen sanoi: "Herrani ja kuninkaani puhukoon."

¹⁸Huan, kumpipa'n a dawng a, numei kiang ah, Kon dot peuhmah bangmah hon im ken aw, a chi a. Huan, numei in, Toupa ka pu in gen leh a ke, a chi a.

¹⁹Kuningas kysyi: "Onko Joab tämän kaiken takana?" Nainen vastasi: "Herrani ja kuninkaani, niin totta kuin elät, kysymystäsi ei voi väistää oikeaan eikä vasempaan. Palvelijasi Joab käski minua ja pani kaikki nämä sanat suuhuni.

¹⁹Huan, kumpipa'n, Hiai thu himhim ah Joab in panna a nei hia? a chi a. Huan, numei in a dawng a, Toupa ka pu, na kha hinna lou in ka gen hi, toupa ka pu in a gensa kuamah in taklam ah hiam, veilam ah hiam a pel theikei ding ua: na sikha Joab in a hon sawl a, hiai thu tengteng na sikhanu a hon muam vek hi:

²⁰Hän teki tällä tavoin tuodakseen esiin toisen puolen asiasta. Mutta herrani on viisas kuin Jumalan enkeli ja ymmärtää kaiken mitä maan päällä tapahtuu."

²⁰Thil omdan hihlamdang ding in hiai thil na sikha Joab in a hih ahi: huan, ka pu bel khovel a thil om tengteng thei thei in Pathian angel bang in a pil ahi, a chi a.

²¹Kuningas sanoi Joabille: "Hyvä on, minä teen niin kuin sanoit. Mene ja hae Absalom takaisin."

²¹Huan, kumpipa'n Joab kiang ah, Ngai in, ka hih samta hi, huaiziak in pai inla, tangval Absalom va pi nawn dole, a chi a.

²²Joab heittäytyi maahan kasvoilleen, kiitti kuningasta ja sanoi: "Herrani ja kuninkaani, nyt näen, että olen päässyt suosioosi, kun olet täyttänyt palvelijasi toiveen."

²²Huan, Joab bel mai a lei si in a khupboh a, chibai a buk a, kumpipa a vualzawl a: huan, Joab in, Toupa ka kumpipa aw, toupa'n a sikha ngetna a lohchinsak ziak in tuni in na sikha in na mit ka tung chih ka natheita hi, a chi a.

²³Sitten Joab lähti Gesuriin ja toi Absalomin Jerusalemiin.

²³Huchi in Joab a thou a, Gesur ah a hoh a, Absalom Jerusalem ah a pita hi.

²⁴Mutta kuningas sanoi: "Absalom pysyköön omassa talossaan, minun kasvojeni eteen hän ei saa tulla." Niinpä Absalomin täytyi pysyä omassa talossaan, eikä hän päässyt tapaamaan kuningasta.

²⁴Huan, kumpipa'n, Amah in lam ah pai henla, ka mel hong mu dah leh, a chi a. Huchi in Absalom amah in lam ah a pai a, kumpipa mel a mutakei hi.

²⁵Koko Israelissa ei ollut miestä, jota olisi ylistetty niin kauniiksi kuin Absalomia. Hän oli virheetön kiireestä kantapäähän.

²⁵Israel tengteng lak ah Absalom bang a melhoih a phat loh kuamah a omkei uh: a khe lek a kipan in a sip pha in gensiatna himhim a omkei hi.

²⁶Kun hänen hiuksensa leikattiin -- hän leikkautti ne kerran vuodessa, kun ne kävivät liian raskaiksi -- ne painoivat kuninkaan painomittojen mukaan kaksisataa sekeliä.

²⁶A sam a met in (kum kivei teng in a met sak a, a sam lah a giktheih ziak in a met sek hi. ) a sam a buk zel a, kumpipa bukdan in sekel nih a ching sek hi.

²⁷Absalomille syntyi kolme poikaa ja tytär, joka sai nimekseen Tamar. Hänestä tuli hyvin kaunis nainen.

²⁷Huan, Absalom in tapa thum leh tanu khat a nei a, a min Tamar ahi a, mel hoihtak ahi.

²⁸Absalom asui Jerusalemissa kaksi vuotta näkemättä kuningasta.

²⁸Huchi in Absalom kum nih hilhial Jerusalem ah a om a; himahleh kumpipa mel himhim a mukei hi.

²⁹Sitten hän kutsui Joabia luokseen lähettääkseen tämän mukana sanan kuninkaalle, mutta Joab ei halunnut tulla. Hän kutsui Joabia uudelleen, mutta Joab ei nytkään suostunut tulemaan.

²⁹Huchi in Absalom in kumpipa kiang a sawl ding in Joab a thukhak a; himahleh a hoh nuamkei; huan, a thukhak nawn a, himahleh a hoh nuamsamkei hi.

³⁰Silloin hän sanoi palvelijoilleen: "Te tiedätte, että Joabilla on minun maani vieressä pelto, joka kasvaa ohraa. Menkää ja sytyttäkää se tuleen." Absalomin palvelijat sytyttivät pellon palamaan.

³⁰Huchi in a sikhate kiang ah, I aw, Joab lou bel kei lou kiang ahi a, barli buh a nei a, va hal un, a chi a. Huchi in Absalom sikhate'n lou a vahalta uh.

³¹Silloin Joab tuli Absalomin taloon ja kysyi: "Miksi palvelijasi ovat sytyttäneet minun peltoni tuleen?"

³¹Huchi in Joab a thou a, Absalom kiang ah a in ah a hoh a, a Bangding a na sikhate'n ka lou hal ahi ua? A chi a.

³²Absalom vastasi: "Minähän kutsuin sinua luokseni, jotta voisin lähettää sinut sanomaan kuninkaalle: 'Miksi minun piti tulla pois Gesurista? Siellä minun oli hyvä olla. Nyt tahdon päästä kuninkaan eteen. Jos olen syyllinen, kuningas surmatkoon minut.'"

³²Huan, Absalom in Joab a dawng a, Ngai dih, Bangdia Gesur a kipan a hong ka hia? Huailai ah om thek leng kei dia hoih zo mah ding, chi a kumpipa kiang a sawl dia hon thukhak ing a; huaiziak in kumpipa mel hon musak in; huan, thu ginatlouhna nei ka hih leh hon hihlum mai leh a ke, a chi a.Huchi in Joab kumpipa kiang ah a hoh a, a hilh a; huan, Absalom a sam a, kumpipa kiang ah a hoh a, huan kumpipa ma ah a mai a lei si in a khupboh a; huan, kumpipa'n Absalom a tawp hi.

³³Joab meni kuninkaan puheille ja kertoi tämän hänelle, ja kuningas kutsui Absalomin luokseen. Hän tuli kuninkaan luo ja heittäytyi kasvoilleen maahan hänen eteensä, ja kuningas suuteli häntä.

³³Huchi in Joab kumpipa kiang ah a hoh a, a hilh a; huan, Absalom a sam a, kumpipa kiang ah a hoh a, huan kumpipa ma ah a mai a lei si in a khupboh a; huan, kumpipa'n Absalom a tawp hi.