¹Absalom hankki itselleen vaunut ja hevosia sekä viidenkymmenen miehen saattueen.

¹Huan, hichi ahi a, huaite khit in Absalom in kangtalai leh sakolte leh mi sawmnga a ma a tai ding in a bawl a.

²Hän otti tavakseen asettua varhain aamulla kaupungin portille vievän tien varteen. Aina kun joku oli tulossa kuninkaan luo saadakseen oikeutta riita-asiassa, Absalom kutsui hänet luokseen ja kysyi: "Mistä kaupungista sinä olet?" Kun mies kertoi, mistä Israelin heimosta hän oli,

²Huan, Absalom zingkhang in a thou a, kulh kongkhak lampi ah a na ding a; huan, kumpipa kiang a thu khawk gen ding peuhmah Absalom in a na sam a, Kuakhua na hia? a na chi zel a. Huan, na sikha Israel namte lak a nam khat ka hi, a chi zel uh.

³Absalom sanoi: "Asiasi on kyllä hyvä ja oikea, mutta kuninkaan luona ei kukaan sinua kuuntele."

³Huan, Absalom in, I aw, na thu a hoih in a dik a; himahleh ngaihtuah mi ding kumpipa'n kuamah a sepkei, a na chi zel hi.

⁴Ja hän jatkoi: "Kunpa minut asetettaisiin tuomariksi tähän maahan! Minun luokseni voisi tulla jokainen, jolla on riita-asia tai oikeusjuttu, ja minä tekisin hänelle oikeutta."

⁴Huan, Absalom mah in, Michih thukhawk gen ding nei hiam, nget ding nei hiam peuhmah ka kiang a a hongpaina ding un, kei hiai vaihawmpa in hon bawl leh chi na tel ing e aw! Huchi in dik tattak in vai hawm sek ding, bang leng a na chi zel a.

⁵Aina kun joku lähestyi heittäytyäkseen hänen eteensä, hän kiiruhti kohottamaan tulijan maasta ja suuteli häntä.

⁵Hichi bang in leng a chi, kuapeuh amah chibai ding a zuan tou peuhmah a na sawk a, a len a, a na tawp sek hi.

⁶Absalom teki tällä tavoin kaikille israelilaisille, jotka tulivat kuninkaan luo hakemaan oikeutta. Näin hän houkutteli puolelleen Israelin miesten sydämet.

⁶Huchi in Israel mi kumpipa kiang a thugen ding a hong kuan peuhmahte Absalom in huchi bang in a na hilh zel hi. Huchi in Absalom in Israel mite lungtang a hip sak.

⁷Neljän vuoden kuluttua Absalom sanoi kuninkaalle: "Tahtoisin mennä Hebroniin täyttämään lupauksen, jonka olen tehnyt Herralle.

⁷Huan, hichi ahi a, kum li a hong bei in Absalom in kumpipa kiang ah, Hebron khua a TOUPA kiang a ka thuchiam tangtun ding in hon hohsak in.

⁸Asuessani Gesurissa aramealaisten parissa lupasin näet, että jos Herra antaa minun palata Jerusalemiin, minusta tulee jälleen hänen palvelijansa."

⁸Na sikha in Suria gam a Gesur a ka omlai in, Jerusalem a honpi nawn peuhmah leh TOUPA na ka sem ding, chi in thu ka nachiam khin a, a chi a.

⁹Kuningas sanoi: "Mene rauhassa." Niin Absalom lähti Hebroniin.

⁹Huan, kumpipa'n a kiang ah, Khamuang tak innkuan in, a chi a. Huchi in a thou a, Hebron ah a hohta hi.

¹⁰Hän oli lähettänyt salaa viestinviejiä kaikkien Israelin heimojen pariin sanomaan: "Kun kuulette torven äänen, huutakaa: 'Absalom on huudettu kuninkaaksi Hebronissa!'"

¹⁰Himahleh Absalom in, Pengkul ging na zak peuhmah chiang un, Absalom Hebron ah kumpipa ahi chi un, chi in Israel nam tengteng kiang ah mi a sim sawl khin a.

¹¹Absalom kutsui lisäksi Jerusalemista mukaansa kaksisataa miestä, ja nämä lähtivät matkaan hyvässä uskossa, tietämättä asiasta mitään.

¹¹Huan, Absalom kiang ah a mi sap, mi zanih Jerusalem a kipan a hoh tei ua, lungsim hoihtak pu in a hoh ua, bangmah a theikei uh.

¹²Toimittaessaan teurasuhreja Absalom kutsutti luokseen vielä Daavidin neuvonantajan Ahitofelin tämän kotikaupungista Gilosta. Näin syntyi laaja salaliitto, ja Absalomin luo kerääntyi yhä lisää väkeä.

¹²Huan, Absalom in kithoihnate a latlai in, Gilon mi Ahithophel, David vaihawmpih, a khua Gilo a kipan a thukhak a. A thu sawm uh a thupi mahmah a; Absalom lam ah lah mipite a pung hulhul mai ngal ua.

¹³Daavidin luo tuli sanantuoja, joka kertoi: "Israelin miesten mielet ovat kääntyneet Absalomin puolelle."

¹³Huan, David kiang ah, Israel mite lungsim Absalom lam ah a awn mahmah, chi in mi a hong a.

¹⁴Silloin Daavid sanoi kaikille Jerusalemissa oleville miehilleen: "Tulkaa, meidän on paettava, muuten emme voi pelastua Absalomin käsistä. Pitäkää kiirettä, tai hän ehtii saavuttaa meidät. Silloin olemme tuhon omat, ja hän hävittää miekalla koko kaupungin."

¹⁴Huan, David in Jerusalem a mi tengteng kiang ah, Thou unla i tai khe ding uh, kuamah lah Absalom a kipan i suakta thei sin ngalkei ua: pawtkhe meng un, huchilou in zaw a hon phapeh mai ding, i tunguah thil hoihlou tak a hontun ding a, namsau in khua a hong sual kha ding, a chi a.

¹⁵Kuninkaan miehet vastasivat hänelle: "Palvelijasi ovat valmiit kaikkeen, minkä herramme ja kuninkaamme katsoo hyväksi."

¹⁵Huan, kumpipa mite'n kumpipa kiang ah, Ngai in, na sikhate ka pu uh, ka kumpipa un a seh peuhmah hih ding in mansa in ka om gige uh, a chi ua.

¹⁶Kuningas lähti kaupungista jalkaisin koko hovinsa kanssa, mutta jätti kymmenen sivuvaimoaan pitämään huolta palatsista.

¹⁶Huan, kumpipa a pawt a, a inkote tengteng in a zui ua. Huan, kumpipa'n in ngak ding in numei sawm, meite lawi a koih.

¹⁷Kuningas lähti kaupungista jalkaisin koko väkensä kanssa. He pysähtyivät viimeisen talon kohdalle.

¹⁷Huan, kumpipa a pawt a, mipi tengteng in a zui ua; huan, Beth-merhak ah a khawl tadih ua,

¹⁸Siellä kaikki kuninkaan miehet kulkivat hänen ohitseen, samoin kaikki kreetit ja pleetit sekä kuusisataa gatilaista, jotka olivat seuranneet häntä Gatista.

¹⁸Huan, a mi tengteng in a kheng ua; huan, Kerit mi tengteng, Pelet mi tengteng, Git mi tengteng, mi zaguk Gath a kipan a amah hon zuite'n kumpipa a bel zel uhi.

¹⁹Kuningas sanoi gatilaiselle Ittaille: "Miksi sinäkin olet lähtenyt meidän mukaamme? Käänny takaisin ja jää uuden kuninkaan luo. Sinähän olet vierasmaalainen ja lisäksi maanpakolainen.

¹⁹Huchi in, kumpipa'n Git mi Itai kiang ah, Bangchidan ahiai ah nang na hong tei a? kik nawn inla, kumpipa kiang ah om in; nang zaw mikhual gam dang leng na hi ngal a, nang mah mun lam ah kik nawn mai in.

²⁰Sinä olet tullut vasta äsken; ottaisinko minä nyt heti sinut mukaamme harhailemaan, kun en itsekään tiedä, minne tieni vie? Palaa takaisin ja vie maanmiehesi mukanasi. Säilyköön luottamus ja uskollisuus!"

²⁰Zan zek a hong na hi a, tuni a ka kiang ua a suk a tou a hon zui sam ding in ka hon chi ding maw? ka pai theih theihna a pai ding ka hi, nang zaw kik nawn inla, na unaute tengteng pikik nawn in; hehpihna leh thutak na kiang ah om hen, a chi a.

²¹Ittai vastasi kuninkaalle: "Niin totta kuin Herra elää ja niin totta kuin sinä elät: minä tahdon olla siellä, missä herrani ja kuninkaani on, olipa edessä elämä tai kuolema."

²¹Huan, Itai in kumpipa kiang ah, TOUPA hinna leh kumpipa, ka pu hinna lou in ka chi hi, kumpipa, ka pu na omnana ah, sih leh sih ahi ding a, dam leh dam ahi ding a, na sikha a om tei zel ding, a chi a.

²²Daavid sanoi hänelle: "Lähde siis mukaan!" Ja gatilainen Ittai lähti eteenpäin kaikkien miestensä ja muun väkensä kanssa.

²²Huan, David in Itai kiang ah, Pai unla, pai zel ua leh, a chi a. Huchi in Git mi Itai a mite tengteng leh a tu a tate tengteng utoh a pai uh.

²³Koko maa itki suureen ääneen, kun väkijoukko vaelsi pois. Kuningas kulki Kidroninlaakson poikki, ja sitten koko joukko lähti kulkemaan autiomaahan johtavaa tietä.

²³Huan, ngaihtak in a gam a kah in a kapta a, mipite a paivek ua; gamdai lampi lam zuan in kumpipa'n leng Kidron lui a kan a, huan, mipi tengteng in leng a kan uh.

²⁴Mukana olivat myös Sadok ja leeviläiset, jotka kantoivat Jumalan liitonarkkua. He laskivat Jumalan arkun maahan, ja Abjatar uhrasi polttouhreja, kunnes koko joukko oli vaeltanut ulos kaupungista.

²⁴Huan, Zadok te Pathian thukhunna bawm zawng in Levite tengteng toh a kiang ah a pai ua; Pathian bawm a nga ua, mipi in khua a pawt khiaksan vek tan in Abiathar a hoh tou a.

²⁵Sitten kuningas sanoi Sadokille: "Vie Jumalan arkku takaisin kaupunkiin. Jos Herra on minulle suopea, hän johtaa minutkin takaisin ja antaa minun nähdä arkun omalla paikallaan.

²⁵Huan, kumpipa'n Zadok kiang ah, Pathian bawm pen khopi sung ah zawnglut nawn un: TOUPA mittung a ka om leh honpi kik nawn ding a, Pathian bawm leh a omna a honmu sak nawn ding;

²⁶Mutta jos hän sanoo: 'Sinä et ole minulle mieleen', niin olen valmis. Hän tehköön minulle niin kuin hyväksi näkee."

²⁶Himahleh, Nang ah kipahna mahmah kaneikei, a chih leh, ngai in, hichi mai ka hi a, hoih a sak bangbang in ka tungah hih mai heh, a chi a.

²⁷Ja kuningas jatkoi: "Ymmärräthän, on parempi, että palaat kaupunkiin ja viet mukanasi teidän molempien pojat, oman poikasi Ahimaasin ja Abjatarin pojan Jonatanin.

²⁷Kumpipa'n siampu Zadok kiang ah, Mutheipa na hi ka hia? na tapate nih na tapa Ahimaaz leh Abiathar tapa Jonathan toh lungmuangtak in khopi ah pai nawn un.

²⁸Minä viivyn autiomaassa lähellä Jordanin ylityspaikkoja, kunnes saan teiltä uusia tietoja."

²⁸Ngai in, kei zaw tanchin hongtheih sak ma siah uh gamdai a luikannate ah ka na om ding, a chi a.

²⁹Sadok ja Abjatar veivät Jumalan arkun takaisin Jerusalemiin ja jäivät sinne.

²⁹Huchi in Zadok leh Abiathar in Pathian bawm Jerusalem ah a paipih nawn ua; huan, huai ah a omta uh.

³⁰Mutta Daavid peitti päänsä ja lähti avojaloin ja itkien nousemaan Öljymäen rinnettä, ja myös kaikki hänen mukanaan kulkevat peittivät päänsä ja nousivat rinnettä itkien.

³⁰Huchi in David Oliv tang paitouhna ah a kahtou a, pai touh kawm in a kap kawmkawm a; a lu a khuh a, khe vuak in a pai a; huan, a kiang a mi om tengteng in a lu uh a khuh chiat ua, kap kawmkawm in a paitou uh.

³¹Kun Daavidille tuotiin sana, että Ahitofel oli salaliittolaisten joukossa Absalomin puolella, hän sanoi: "Herra, tee tyhjäksi Ahitofelin neuvot!"

³¹Huan, kua hiam khat in David bel, Ahithophel Absalom lam a pang in thusawmmite lak ah a pang tei, chi in a hilh a. Huan, David in, TOUPA aw, Ahithophel lemtheih haina suaksak ding in ka hon ngen hi, a chi a.

³²Kun Daavid oli tullut mäen laelle, paikkaan, jossa oli tapana rukoilla Jumalaa, hänen luokseen tuli arkilainen Husai viitta reväistynä ja multaa hiuksissaan.

³²Huan, hichi ahi a, David Pathian biakna tangvum a kahkhiak touh leh ngai in, Ark mi Husai a puannak bohkek silh a, lu a lei kai niaunuau in amah dawn ding in a hongpai a.

³³Daavid sanoi hänelle: "Jos lähdet mukaani, olet minulle vain vastuksena.

³³Huan, David in a kiang ah, Ka kiang a na hong tei le zaw kei a ding in puakgik na hi mai ding;

³⁴Palaa sen sijaan kaupunkiin ja sano Absalomille: 'Kuningas, minä haluan palvella sinua. Ennen olin isäsi palvelija, nyt olen sinun palvelijasi.' Silloin voit auttaa minua ja tehdä tyhjäksi Ahitofelin neuvot.

³⁴Ahihhang in khopi lam a na kik a, Absalom kiang a, Toupa aw, na sikha in ka om ding, tuma lam a na pa sikha a ka om bang in tu in na sikha in ka om leuleu ding, na va chih lebel Ahithophel lemtheih hon dalsakpa na hi zaw ding.

³⁵Papit, Sadok ja Abjatar, ovat siellä apunasi. Aina kun kuulet kuninkaan palatsista jotakin, kerro heille.

³⁵Huailai ah na kiang ah siampu Zadok leh Abiathar leng a om tei uh ahi kei maw? huchi in hichi ahi ding a, kumpipa in a thu pawt na zak peuhmah siampu Zadok leh Abiathar na hilh zel ding.

³⁶Lisäksi siellä ovat molempien pojat, Sadokin poika Ahimaas ja Abjatarin poika Jonatan. Lähettäkää minulle heidän kauttaan tieto kaikesta minkä kuulette."

³⁶Ngai in, a tapate uh nih Zadok tapa Ahimaaz leh Abiathar tapa Jonathan leng a kaing uah a om uhi; huan, na thil zak peuhmahte hon theisak ding in amau na hon sawl zel ding, a chi a.Huchi in David lawm Husai bel khopi ah a lut a; huan, Absalom bel Jerusalem ah a lutta hi.

³⁷Samaan aikaan, kun Daavidin ystävä Husai tuli Jerusalemiin, sinne saapui myös Absalom.

³⁷Huchi in David lawm Husai bel khopi ah a lut a; huan, Absalom bel Jerusalem ah a lutta hi.