¹Hyvä maine on parempi kuin kallis öljy ja kuolinpäivä parempi kuin synnyinpäivä.

¹Nuhtheih mantam sangin min hoih a hoihjaw; huan mi pian ni sangin sih ni.

²Parempi on mennä surutaloon kuin pitoihin, koska surutalossa näkee, mikä on kaikkien kohtalo. Jokainen, joka elää, painakoon sen mieleensä.

²Ankuangluina ina hoh sangin, sunna ina hoh a hoihjaw: huai lah mite tengteng tawpna ahi ngala; huan mihingin a lungtang taka a ngaihtuah.

³On parempi murehtia kuin nauraa, sillä sydämelle on hyväksi, että kasvot ovat murheelliset.

³Nuih sangin lungkham a hoihjaw: mel lungkhamna ah lungtang kipahsakin lah a om ngala.

⁴Viisaan sydän on surutalossa, tyhmän sydän huvipaikoissa.

⁴Mi pil lungtang sunna in ah a om; himahleh mi haite lungtang vualnopna in ah a om.

⁵On parempi kuulla viisaan nuhteita kuin tyhmien hymistystä.

⁵Mi adingin mihaite lasak jak sangin, mi pil taina jak a hoih jaw.

⁶Orjantappuroiden rätinää padan alla on tyhmän nauru. Turhuutta sekin.

⁶Bel nuaia lingte puak vengvung bangin, mihai nuihna huchibangin a om ngala: hiai leng bangmahlou ahi.

⁷Väärä voitto tekee viisaankin hulluksi, lahjonta turmelee mielen.

⁷Simmohnain mi pil a haisak mahmaha; thilpiakin theihsiamna a susia hi.

⁸On parempi lopettaa puhuminen kuin aloittaa, maltti on mahtailua parempi.

⁸A kipatna sangin thil tawpna a hoihjaw: lungsima kisaktheih sangin lungsima dohtheih a hoihjaw hi.

⁹Älä vähällä vihastu, sillä kauna pesiytyy tyhmän rintaan.

⁹Heh dingin na lungsimin mangang ken; hehna lah mihaite awm ah a khawl ngala.

¹⁰Älä kysele, miksi asiat ennen olivat paremmin kuin nyt, sillä et sinä viisauttasi sitä kysy.

¹⁰Ni danglaite hiaite sanga a hoihjawkna a jiak bang ahia? chi ken; hiai thu lah pilhuaitakin na dong ngal keia.

¹¹Viisaus on yhtä arvokas kuin peritty omaisuus, vieläpä arvokkaampikin täällä auringon alla elävälle,

¹¹Pilna gouluah bangin a hoiha; ahi, amau ni mute adingin a hoihzo tham hi.

¹²sillä viisauden varjossa on kuin rahan varjossa. Viisaus vain on sikäli rahaa hyödyllisempi, että se pitää omistajansa hengissä.

¹²Dangkasum khihumna ahi bangin, pilna lah kihumna ahi ngala: himahleh theihna hoihjawkna bel, pilnain a neimi hinna a hawisak hi.

¹³Katso Jumalan tekoja: kuka voi suoristaa sen, minkä hän on käyräksi tehnyt?

¹³Pathian nasep ngaihtuahin: aman a kawisaksa, kua ahia bawl tang thei ding leh?

¹⁴Hyvänä päivänä iloitse ja pahana päivänä muista, että Jumala on antanut ne molemmat. Ei ihminen voi moittia Jumalaa.

¹⁴Hauhsak niin nuamsa inla, huan vangtahniin ngaihtuahin: mihingin a nunga thil om ding a muh khiak louhna dingin, Pathianin khat lah a dang kiangah kihiang helhelin a bawl a.

¹⁵Tämänkin minä olen nähnyt turhina elinpäivinäni: hurskas hukkuu, vaikka on elänyt oikein, jumalaton elää pahuudestaan huolimatta kauan.

¹⁵Ka bangmahlou niin hiai tengteng ka muta hi: mi diktat a diktatnaa mangthang a oma, huan mi gilou a gilou bawlnaa a hinna hihsau a om hi.

¹⁶Älä ole liian hurskas äläkä esiinny ylen viisaana: miksi tekisit elämäsi autioksi?

¹⁶Diktat lojen ken; kipilsak lojen sam ken: bangdia nang kihihse ding na hia?

¹⁷Älä liikaa poikkea laista äläkä ole tyhmä: miksi kuolisit ennen aikaasi?

¹⁷Gilo lojen kenla, hai sam ken: na hun tun maa bangdia si ding na hia?

¹⁸Sinun on paras pitää kiinni toisesta hylkäämättä toistakaan: Jumalaa pelkäävä onnistuu molemmissa.

¹⁸Hiai na let chinten a hoih hi; ahi huai akipanin leng na khut kai ken: kuapeuh Pathian kihta lah amute tengteng akipan honpai khe ding uh ahi ngala.

¹⁹Viisaus on viisaalle vahvempi apu kuin kaupungin kymmenen mahtimiestä.

¹⁹Khopi-a om vaihawmmi sawm sangin mi pil a dingin pilna a thupijaw hi.

²⁰Maan päällä ei ole yhtäkään niin hurskasta, että hän tekisi aina vain hyvää eikä koskaan syntiä.

²⁰Hoih hiha, khiallou, leitungah mi diktatna a om mahmah kei hi.

²¹Älä kuuntele kaikkea mitä puhutaan, ettet joutuisi kuulemaan sitäkin, miten palvelijasi kiroaa sinua.

²¹Thu kigen tengteng leng limsak khol dahin; huchilouin jaw na sikhain nang a honhamsiat na za kha ding hi:

²²Muistathan ne monet kerrat, jolloin sinä itse olet kironnut muita.

²²Na lungtangin lah huchimahbangin nang leng midante na hamsiat mun chih a thei ngala.

²³Kaiken tämän olen viisauden avulla koetellut. Minä sanoin: "Tahdon tulla viisaaksi." Mutta viisaus pysytteli tavoittamattomissa.

²³Hiai tengteng pilnain ka enchian veka: Ka pil ding ka chia; himahleh kei akipan a gamla hi.

²⁴Kaukana on kaiken sisin olemus, syvällä, syvällä -- kuka voi sen löytää?

²⁴Alah a gamla, a thuk petpeta; kuan a mu khe thei dia?

²⁵Minä ryhdyin itsekseni pohtimaan ja etsimään viisautta ja kaiken lopputulosta ja ymmärsin, että jumalattomuus johtuu järjettömyydestä ja tyhmyys mielen sokaistumisesta.

²⁵Ka kipumheia, thei ding leh zong khe ding, pilna zong ding leh, thilte ziak zong ding, gitlouhna haina ahi chih thei ding leh, haina lungsimkimlouhna ahi chih thei dingin ka lungtang koih kipin a om hi:

²⁶Minä havaitsin: Kuolemaakin katkerampi on nainen. Hän on pyydys, hänen sydämensä on ansa, hänen kätensä ovat kahleet. Jumalalle mieluinen hänet välttää, mutta synnintekijä takertuu hänen verkkoonsa.

²⁶Sihna sanga kha jaw tuh numei, a lungtang thangte leh lente hia, a khut henna khau hi tuh ahi chih ka muta.

²⁷Katso -- sanoi Saarnaaja -- tämän minä totesin, kun kohta kohdalta pyrin tulokseen:

²⁷Ngaiin, hiai ka mu khia, thugen tuin a chi: thil a omdan tak mukhe dingin thil akhat akhat ka buka,

²⁸en löytänyt, mitä kaiken aikaa etsin, ihmistä. Tuhannen joukosta minä löysin yhden, mutta koko määrästä en ainoatakaan naista.

²⁸tuin leng ka zong laia ka mu kei: pasal sang khat lak a mi tang khat ka mu, himahleh numei tengteng laka ah mitang ka mu kei.Ngaiin, Pathianin mihing hoihtakin a bawl chih, hiai kia ka mu-a; himahleh bawltawm tampi a zong khia uh.

²⁹Vain tämän minä sain selville: Jumala on luonut ihmiset suoriksi, mutta itse he punovat kieroja juonia.

²⁹Ngaiin, Pathianin mihing hoihtakin a bawl chih, hiai kia ka mu-a; himahleh bawltawm tampi a zong khia uh.