1Oli kolmaskymmenes vuosi, neljännen kuun viides päivä, ja minä olin pakkosiirtolaisten keskuudessa Kebarjoen varrella. Silloin taivaat aukenivat, ja minä näin näkyjä, jotka Jumala oli lähettänyt.
1Huan kum sawmthumna, kha lina, huai kha ni ngana ah Kebar luia saltangte laka ka om laiin hichi a hong hia, van a kihonga, Pathian kilaknate ka mu hi,
2Oli kuukauden viides päivä, kuningas Jojakinin pakkosiirtolaisuuden viides vuosi.
2Huai kha ni ngana ah, huai bel kumpipa Jehoiakin saltan kum ngana, ahi a;
3Silloin tuli Herran sana Hesekielille, papille, Busin pojalle, Kaldean maassa Kebarjoen varrella. Siellä häneen tarttui Herran käsi.
3Kaldai gama Kebar lui ah, Buzi tapa siampu Ezekiel kiangah TOUPA thu a hongtunga; huaiah TOUPA khut a tungah a om hi.
4Tämän minä näin: Pohjoisesta tuli myrskytuuli ja suuri pilvi, joka liekehti tulta ja levitti loistetta ympärilleen. Tulen keskusta säihkyi kuin sula kulta,
4Huan ka ena, ngaiin, mallam akipan huihpi thupi mahmah a hongkuana, meipi a sahasah, kuang zoizoi, a kim tengteng tanvak puappuap a sung mei lai takah sik-am banga am a om hi.
5ja keskellä hehkua näkyi neljän olennon hahmot. Tällainen oli niiden ulkonäkö: Niillä oli ihmisen muoto,
5Huan huai lai akipanin thilhing li kibatpih a hongpawt khia ua, a kimuhdan uh hichibang ahi: mihing batna a nei uh.
6mutta kullakin oli neljät kasvot ja kullakin neljä siipeä.
6Mai li a nei chiat ua, kha li a nei chiat nawn uh.
7Niillä oli suorat sääret ja jalkaterät kuin vasikan sorkat, ja ne välkehtivät kuin kiiltävä pronssi.
7Huan a khete uh a tang ahia a; a khepek nuai lam uh bawngnou khepek bang ahi a; huan dalte mahmah bangin a vak khe jualjual jel uhi.
8Siipien alla oli kaikilla ihmiskädet, neljällä puolen, kuten olivat myös kasvot ja siivet,
8Huan a pang lite ua a kha nuai uah mihing khut bang a nei ua: huchiin a li un a mel u leh a khate uh hichi bangin a pu uhi;
9ja niiden siivenkärjet koskettivat toisten siipiä. Ne eivät kääntyneet kulkiessaan, vaan kukin liikkui suoraan, kasvojensa suuntaan.
9A khate uh a kizom a; a pai un leng a kihei ngei kei ua, a majawn ua a pai ahi jel chiat uh.
10Niiden kasvot olivat kuin ihmisen kasvot, mutta oikealla puolen oli leijonan kasvot ja vasemmalla härän kasvot, ja vielä niillä oli kotkan kasvot, kaikilla neljällä yhtä lailla.
10A mel un a kibatpihte mihing mel bang ahi a, a li un a taklam pang uah humpinelkai mel a pu ua, a li un a veilam panguah bawngtal mel, bang a pu ua, ali un muvanlai mel bang a pu nawn ua, a mel uh huchibang ahi hi;
11Kullakin olennolla oli kaksi siipeä ylhäällä levällään, niin että ne koskettivat toisten siipiä, ja kahdella siivellä ne peittivät vartalonsa.
11Huan a khate uh a jak khia ua, a kha nihte un a kijak zom chiat ua, nihin a pumpi uh a khuh uh,
12Ne kaikki kulkivat kasvojensa suuntaan, sinne, minne henki niitä johti. Kulkiessaan ne eivät kääntyneet.
12Ma lamsangin a pai chiat ua, kha painalam ding ah a pai ua, a pai un leng a kihei ngei kei uh.
13Näiden olentojen välissä näkyi kuin liekehtiviä hiiliä. Lieskat liikkuivat olentojen lomitse soihtujen tavoin, tuli välkkyi ja sinkosi salamoita,
13Thilhingte lakah suangkuangthei ampha bang, meisel bang mai asuk leh atouin a pai a; mei bel a ampha mahmaha, mei akipanin khopia a hongsuak khe jualjual hi.
14ja salamoiden lailla kiitivät itse olennotkin edes ja taas.
14Huan thilhingte khophe jualjual bangin a vial taita uhi.
15Ja tämän minä näin: Jokaisen vieressä oli pyörä, joka kosketti maata.
15Huan thil hingte ka et laiin, ngaiin, thil hingte jul ah a mel lite uh adingin leiah kangtalai khe khat jel ka mu a.
16Kaikki neljä pyörää olivat toistensa kaltaiset, ja ne välkehtivät kuin olisivat krysoliitista tehdyt. Niissä oli kuin toinen pyörä ristikkäin toisen kanssa, sellaiset ne olivat rakenteeltaan.
16Kangtalai khe leh a tat vel dan berul suang jia bang maiin a langa, a li un latdan khat a nei ua, a lat dan uh leh a tat vel dan uh kangtalai khe khat sunga kangtalai khe dang om bang ahi hi.
17Olennot liikkuivat neljään suuntaan, eikä pyörien tarvinnut kääntyä.
17A pai chiang un sik liin a pai thei ua, a pai un leng a kihei ngei kei uh.
18Pyörät olivat korkeat, pelottavat, jokaisen kehä välkehti kauttaaltaan valoa.
18A kangtalai khe kual lah sang tak leh mulkimhuaitak ahia; a li un kual, mita dim tetup mai a nei uhi.
19Kun olennot liikkuivat, liikkuivat pyörätkin niiden vierellä, ja kun ne kohosivat maasta, kohosivat pyörät niiden mukana.
19Huan thilhingte a pai chiang un a jul uah kangtalai khete a pai tei sek uh: huan thil hingte lei akipan dopkanga a om uleh kangtalai khete leng dopkangin a om tei sek uhi.
20Minne henki niitä ohjasi, sinne ne kulkivat hengen käskyjen mukaan, ja niiden vierellä kohosivat ilmaan pyörät, sillä pyöriä liikutti sama henki.
20Kha paina ding lam peuhmah ah a pai ua; huai lamah kha a pai ding ahi hi; huan, kangtalai khete a jul uah dopkangin a om ua, thilhing kha kangtalai khete ah lah a om ngala.
21Pyörät liikkuivat minne olennotkin, ne pysähtyivät olentojen pysähtyessä ja kohosivat ilmaan niiden vierellä, sillä niitä liikutti sama henki.
21Huaite a pai chiang un hiaite a pai uhi: huaite a din chiang un hiaite a ding ua: huaite leia kipana dopkanga a om chiang un kangtalai khete amau julah dopkangin a om ua, thilhingte kha kangtalai khete ah lah a om ngala.
22Näiden olentojen yläpuolella oli kuin kaartuva levy. Kristallin tavoin se loisti niiden yllä, se hohti pelottavaa valoa.
22Huan thil hingte lu tungah van kibatpih a oma, kristal vak banga te mulkimhuai tak a lu tunguah a kiphalh zeizoi mai hi.
23Levyn alla kunkin olennon kaksi siipeä ojentui vieressä seisovien siipiä kohti, ja kahdella siivellä kukin peitti vartalonsa.
23Huan van dim nuaiah a kha uh a kop khat thil hing dangte sunin a jak ua, a kha uh kop khat nawnin a pumpi uh a khuh uhi.
24Kun ne kulkivat, minä kuulin siipien äänen, kuin suurten vesien pauhun, kuin Kaikkivaltiaan jylisevän äänen, kuin väkijoukon metelin tai sotajoukon melskeen. Pysähtyessään ne laskivat siipensä.
24Huan a len uleh a kha ging uh tui tampi mahmah ging bang, Bangkimhihtheipa aw bang mai, mipi ging vengvung husa, sepaih hon husa bang maiin ka jaa; a din uleh a kha uh a kaisak uhi.
25Myös niiden pään yllä olevan levyn päältä kuului mahtava jyly. Pysähtyessään ne laskivat siipensä.
25Huan lu tung ua van dum tungah aw a hongoma, a din uleh a kha uh a kaisak uhi.
26Ja ylhäällä, niiden päällä olevan levyn yläpuolella, oli jotakin, mikä hohti kuin safiiri. Se oli valtaistuimen muotoinen, ja tällä valtaistuinta muistuttavalla istui joku ihmisen kaltainen.
26Huan a lu tung ua van dum tungah laltutphah bang mahmah, saphir suang bang maia kimu a oma: huan laltutphah bang tak tungah mihing bang taka kilang a om hi.
27Minä näin kuin puhtaan kullan loisteen. Tuon ihmisen kaltaisen lanteiden kohdalta lähti ylöspäin tulinen kehä, ja lanteiden kohdalta alaspäin näin hohtavan tulikehän.
27Huan a kawng chiang tunglam khina jia bang maiin ka mua, a kawng hi leh kilawm chiang nuai lam mei bang mai hiin ka mu a, a vak kimvel lelaw hi.Vuah zuk nia meipi tunga sakhituihup lat dan bang tak a kima vak latdan ahi a. Hiai TOUPA thupina latdan bang ahi. Huan ka muhin kakhuppuka, thugenpa aw ka ja hi.
28Loiste ympäröi istuimen, se oli kuin sadepäivänä pilvessä näkyvä kaari. Sellainen on näöltään Herran kirkkaus. Minä heittäydyin maahan kasvoilleni, kun sen näin. Ja minä kuulin jonkun puhuvan.
28Vuah zuk nia meipi tunga sakhituihup lat dan bang tak a kima vak latdan ahi a. Hiai TOUPA thupina latdan bang ahi. Huan ka muhin kakhuppuka, thugenpa aw ka ja hi.