1Herra, muista, mitä meille on tapahtunut. Katso, miten meitä on häväisty.
1Theigigein, Aw TOUPA, ka tung ua hongtung: a honkouna uh en inla, muin.
2Perintömaamme on joutunut vieraille, omat kotimme muukalaisille.
2Ka gouluah uh mikhualte lama heiiin a oma, ka inte uh gamdangmite lamah.
3Meistä on tullut orpoja, isättömiä, äitimme ovat leskiä.
3Tagah leh pabei ka hi ua, ka nute uh meithaite bang ahi uh.
4Meidän täytyy maksaa vedestä, jota juomme, meidän täytyy ostaa polttopuut.
4sum jiakin ka tui uh kadawnkhin ua; ka singte uh kou laka juakin a om hi.
5Vainoojat ovat niskassamme. Me uuvumme, emme saa levätä.
5A hondelhte ka ngawng jang uah a om ua, ka bah ua, khawlna ka neikei uh.
6Me turvasimme milloin Egyptiin, milloin Assyriaan saadaksemme leipää.
6Aiguptate kiang leh, Assuriate kiangah, Tanghoua lungkimna dingin ka kipia uh.
7Isämme tekivät syntiä. Heitä ei enää ole, me saamme kantaa heidän syntiensä seuraukset.
7Ka pipute uh a nakhial ua, aom kei uh; a gitlouhna uh kou ka pua uh.
8Orjat hallitsevat meitä, kukaan ei vapauta meitä heidän vallastaan.
8Sikhaten ka tunguah vai a hawm ua: a khut ua kipana kou hon tankhe ding kuamah a om kei uh.
9Henkemme kaupalla me hankimme leipämme, autiomaasta uhkaa rosvojen miekka.
9Ka hinna uh lauthawnna toh ka tanghou uh ka mu ua gamdai namsau jiakin.
10Ihomme halkeilee kuin saviuuni, nälkä polttaa ruumistamme.
10Thuk bangin ka vun uh a voma nakpitaka kialna jiakin.
11Naiset raiskataan Siionissa, nuoret tytöt Juudan kaupungeissa.
11Ziona numeite a sual ua, Juda khopitea nungakte.
12Valloittajat hirttävät ylhäiset miehemme, vanhimpiamme he halveksivat.
12A khut un lalte khailupin a om ua, upate maite zahtakin a om kei hi.
13Nuoret miehet joutuvat pyörittämään jauhinkiviä, pojat kompastelevat puukuormien alla.
13Tangvalten khawl a pua ua, naupang te singnuaiah a kisui uh.
14Vanhimmat eivät enää kokoonnu kaupunginportille, nuoret miehet eivät näppäile soittimia.
14Kongpi akipan upate a khawl ua, a lasakna ua kipanin Tangvalte a khawl uh.
15Sydämestämme on ilo kuollut, tanssimme on vaihtunut suruksi.
15Ka lungtang kipahna uh a tawpa; ka lamnauh dahna a suak hi.
16Seppele on pudonnut päästämme. Voi meitä, paljon olemme tehneet syntiä!
16Ka lu ua kipan ka lallukhu uh a kiaa, ka tung uh a gik hi! ka khelh jiakun.
17Olemme itkeneet silmämme sokeiksi, sydämemme on sairas.
17Hiai jiakin ka lungtang uh a baha; hiai thilte jiakin ka mitte uh a miala;
18Siionin vuori on jäänyt autioksi, sakaalit siellä juoksentelevat.
18Suksiatna om, Zion mual jiakin; sehalte a tungah a vak uh.
19Sinä, Herra, hallitset ikuisesti, sinun valtaistuimesi pysyy polvesta polveen.
19Aw TOUPA, nang khantawnin na om gige; na laltutphah khang khata kipanin khang khat tanin a om hi.
20Miksi sinä tyystin unohdat meidät, miksi hylkäät ainiaaksi?
20Bangdinga khantawna kou honmanngilha, hichi tantan honnungngatsan na hia?
21Herra, anna meidän palata luoksesi, niin me palaamme. Uudista päivämme entiselleen.
21Nang lam hon ngasakin, Aw TOUPA huchiin bawlhoih nawnin ka om ding uh; nidang lai bangin ka nite uh thaksakin.Ahihkeileh non nialkhe hilhiala hia? Ka tunguah na heh lomahmaha hia?
22Totisesti, sinä olet hylännyt meidät, ankara on sinun vihasi!
22Ahihkeileh non nialkhe hilhiala hia? Ka tunguah na heh lomahmaha hia?