¹Herra sanoi Abramille: "Lähde maastasi, asuinsijoiltasi ja isäsi kodista siihen maahan, jonka minä sinulle osoitan.

¹Huan, Toupan, Abram kiangah, na kha lama kipan leh na tanaute laka kipan leh na pa in akipan pawt inla, gam ka honetsak ding lamah pain:

²Minä teen sinusta suuren kansan ja siunaan sinua, ja sinun nimesi on oleva suuri ja siinä on oleva siunaus.

²Huchiin, chi thupi mahmahin ka honbawl dinga, vual ka hon jawl dinga, na min ka hih thupi ding; huan, nang vualjawlna hiin:

³Minä siunaan niitä, jotka siunaavat sinua, ja kiroan ne, jotka sinua kiroavat, ja sinun saamasi siunaus tulee siunaukseksi kaikille maailman kansoille."

³Huan, nang hon vualjawl peuhmah ka vualjawla dinga, hon hamsiat peuhmah ka hamsiat ding: nangah leia nam chih a nuamsa ding uh, achia.

⁴Niin Abram lähti Herran käskyn mukaan, ja Loot lähti hänen kanssaan. Harranista lähtiessään Abram oli seitsemänkymmenenviiden vuoden ikäinen.

⁴Huchiin Abram Toupan a kianga a gen bangin a kuantaa; Lota leng a kiangah a kuan sam hi: huan, Abram Haran khua akipan a pawt laiin kum sawm sagih leh kum nga a upa ahi.

⁵Abram otti mukaan vaimonsa Sarain ja veljenpoikansa Lootin sekä perheiden koko omaisuuden, myös Harranissa hankitut orjat. Sitten he lähtivät kulkemaan kohti Kanaaninmaata ja saapuivat sinne.

⁵Huan, Abramin a ji Sarai leh, a nau tapa Lota leh, a sum kaihkhawm tengteng uh leh, Haran khua a a mi neihte tengteng uh a pi a; Kanan gam a hoh dingin a pawtta ua; huan, Kanan gam a tungta uhi.

⁶Abram kulki Kanaaninmaan halki Sikemin seudulle, Moren tammelle asti. Siihen aikaan maassa asuivat kanaanilaiset.

⁶Huan, Abram huai gamah Sekem mun phain, Moreh tosaw tanin, a pai jela. Huailaiin, Kanante huai gamah a om uh.

⁷Herra ilmestyi Abramille ja sanoi: "Sinun jälkeläisillesi minä annan tämän maan." Ja Abram rakensi sinne alttarin Herralle, joka oli ilmestynyt hänelle.

⁷Huan, Toupa Abram kiangah a kilaka, hiai gam na suante kiangah ka pe ding, achia: huchiin, huailaiah, a kianga kilak Toupa adingin, maitam a dohta hi.

⁸Sieltä hän siirtyi Betelin itäpuolen vuorille, ja hän pystytti telttansa niin, että Betel oli länsipuolella ja Ai itäpuolella. Hän rakensi sinne alttarin ja rukoili Herraa.

⁸Huan, huai a kipanin Bethel suahlam a tang ah a kisuana, huai laiah a puanin a kaita a, a tumlamah Bethel a oma, a suahlamah Ai khua a om hi: huailaiah Toupa a dingin maitam a doh nawna. Toupa min a lou hi.

⁹Sieltä Abram siirtyi paikasta toiseen etelään Negeviin päin.

⁹Huan, Abram Sim gam lam juanin a kisuan lailai hi.

¹⁰Sitten tuli maahan nälänhätä. Koska nälänhätä oli kova, Abram siirtyi Egyptiin ja asui siellä muukalaisena.

¹⁰Huan, huai gamah kial a keta a: huan, huai gam a nak kial mahmah jiak un, Abram Aigupta gama om tadih dingin a paisukta.

¹¹Egyptiä lähestyttäessä hän sanoi vaimolleen Saraille: "Minä tiedän, että sinä olet kaunis nainen.

¹¹Huan, hichi ahia, Aigupta gam a lut dinga a kisak laiun, a ji Sarai kiangah, ngaiin, numei melhoih tak na hi chih ka thei hi:

¹²Kun egyptiläiset näkevät sinut ja käsittävät, että sinä olet minun vaimoni, he tappavat minut mutta jättävät sinut henkiin.

¹²Huchiin, hichi ahi ding Aiguptaten nang a honmuh ding un, hiai a ji eive, a chi ding ua: huan, kei a hon that mai ding uh, nang bel a honhawi ding uh.

¹³Sano siis, että olet minun sisareni, jotta minua kohdeltaisiin sinun takiasi hyvin ja saisin sinun ansiostasi pitää henkeni."

¹³Nang jiaka hoih taka ka om theihna dingin leh nang vanga ka hin theihna dingin, asanggamnu ka hi, hehpihtakin chi jelin a chi hi.

¹⁴Kun Abram saapui Egyptiin, egyptiläiset havaitsivat, että Sarai oli hyvin kaunis nainen.

¹⁴Huan, hichi ahi a, Abram Aigupta gam alut leh, Aiguptaten numei a mu ua, a mel hoih a sa mahmah ua.

¹⁵Sarain nähtyään faraon virkamiehet ylistivät häntä faraolle, ja hänet haettiin palatsiin.

¹⁵Pharo mi lianten leng a mu ua, Pharo kiangah a hoihdan a gen uh: huchiin, numei Pharo in ah a pi lutta uh.

¹⁶Farao kohteli Abramia hyvin Sarain takia, ja Abram sai lampaita ja vuohia, nautakarjaa ja aaseja, orjia ja orjattaria sekä aasintammoja ja kameleita.

¹⁶Huan, aman Sarai jiakin Abram hoih takin a hiha: huchiin belamte, bawngte, sabengtungpate, sikhapate, sikhanute, sabengtungnute, sangawngsaute a neih lohta hi.

¹⁷Mutta Herra antoi faraon ja hänen palatsinsa väen sairastua ankariin tauteihin Abramin vaimon Sarain tähden.

¹⁷Huan, Toupan Abram ji Sarai jiakin Pharo leh a inkuante bawl namaiin a bawlta kei hi.

¹⁸Silloin farao kutsutti Abramin luokseen ja sanoi: "Mitä oletkaan minulle tehnyt! Miksi et kertonut minulle, että hän on vaimosi?

¹⁸Huchiin, Pharoin Abram a sama, ka tunga na thilhih bangchidan a maia? Na ji ahi chih bang dia honhilh lou na hia? Ka sanggam nu ahi, bangdia chi na hia?

¹⁹Miksi sanoit häntä sisareksesi, niin että minä saatoin ottaa hänet vaimokseni? Siinä on vaimosi, ota hänet ja mene matkoihisi!"

¹⁹Huaijiakin akeimaw ka ji dinga ka naneih hial: ahihleh, tuin enin na ji, pi inla, pai mangin, achia.Huan Pharoin a tungthu ah mi kiangah thu a piaa, huchiin amah a vakhata ua, a ji toh, a neih tengteng toh.

²⁰Sitten farao antoi miehilleen käskyn toimittaa Abram, hänen vaimonsa ja koko hänen omaisuutensa maasta pois.

²⁰Huan Pharoin a tungthu ah mi kiangah thu a piaa, huchiin amah a vakhata ua, a ji toh, a neih tengteng toh.