¹Ystävästäni minä tahdon laulaa, laulun rakkaasta ystävästäni ja hänen viinitarhastaan. Ystävälläni oli viinitarha hedelmällisellä rinnemaalla.

¹Ka itluat thu, a grep huan tungtang thu, ka itluat adingin lain ka sata mai ding. ka itluatin tang lei hoih mahmahah grep huan a neia:

²Hän muokkasi sen, perkasi puhtaaksi kivistä ja istutti sinne jaloa viiniköynnöstä, hän rakensi sen keskelle vartiotornin ja louhi kallioon viinikuurnan. Hän odotti makeiden rypäleiden satoa, mutta tarha kasvoi villimarjoja.

²A kimvelin lei a tou kuaka, a suangte a tom sianga, grep gui hoih pen a suana, a laiah in sang alama, huailaiah grep sukna khuk leng a tou a: huchiin, grep gaha gah dingin a lamena, ahihhangin grep taklou a honggah maimah.

³Ja nyt, Jerusalemin asukkaat ja Juudan miehet, ratkaiskaa minun ja viinitarhani asia!

³Tuin, Jerusalem omte leh Juda mite aw, hehpihtakin kei leh ka grep huan kala thu honngaihtuah dih ve ua.

⁴Mitä pitäisi vielä tehdä viinitarhalleni? Mitä jäi tekemättä? Minä odotin siltä rypäleitä, miksi se kasvoi villimarjoja?

⁴Tua grep huanah ka hihsa akanaval a tungah hih nawnlai lai ding bang bang om a hita maia? Bangjiakin ahia, grep gaha gah dinga ka lametet toh, grep taklou-a gah maimah?

⁵Nyt kerron teille, mitä teen viinitarhalleni. Minä revin aidan sen ympäriltä, ja se jää eläinten laitumeksi, minä hajotan sen muurin, ja se jää kaikkien tallattavaksi.

⁵Tuin ngai un, ka grep huan tungah ka hih ding ka honhilh ding: a ling dai ka la mang dinga, nek gaihin a om ding; a suang dai ka chim sak dinga, sikdenin a om ding:

⁶Minä jätän tarhani hylkymaaksi. Sitä ei enää kitketä, ei karsita, siihen nousee ohdaketta ja orjantappuraa. Minä kiellän pilviä sille vettä satamasta.

⁶Huan, ka hihse vek dinga; sat nouin om ken chin, tohvuiin leng om sam ken teh; loulingnei leh khau lingneite a pou zo ding: meite leng a tunga vuah himhim zu sak lou dingin thu ka pe ding hi.

⁷Herran Sebaotin viinitarha on Israelin kansa ja Juudan heimo se köynnös, josta hän iloitsi. Hän odotti oikeuden valtaa, mutta kaikki oli mielivaltaa, hän tahtoi vanhurskasta hallitusta, mutta kuuli vain katkeraa valitusta.

⁷Sepaihte TOUPA grep huan tuh Israel inkuanpihte ahi a, Juda mite lah a kung deihhuai tak ahi ngal ua; vaihawmna diktat a lemena; a hihhangin, ngaiin, nuaisiahna a hongom zota ahi: diktatna a lemena, a hihhangin, ngaiin, kilou husa a hongom zota hi.

⁸Voi niitä, jotka liittävät talon taloon ja yhdistävät pellon peltoon, kunnes koko maa on yksin heidän eikä kukaan muu mahdu elämään siellä.

⁸Gam laizanga amau kia a om theihna ding ua mi om samna ding mun himhim omlou khop hiala in leh in kizomsak jel leh, lou leh lou kizomsak jeilte tung a gik hi.

⁹Omin korvin olen kuullut Herran Sebaotin sanan: -- Näette vielä, että autius saapuu moneen taloon, suuret ja kauniit tilat jäävät asujaa vaille.

⁹Sepaihte TOUPAN ka bilah hichi bangin a chi, In tampi, lian pipi kilawm pipi, a teng ding omlouin a hawm vek ngeingei ding.

¹⁰Kymmenen auranalan tarha tuottaa vain yhden tynnyrin viiniä, ja kymmenen mittaa siementä antaa vain yhden mitan satoa.

¹⁰Grep huan tin sawm munah bath khat kia suak dingin a kisa, buh chi homer khat tuhin ephah khat kia suak dingin lah a kisa ngala, chiin.

¹¹Voi niitä, jotka jo ani varhain lähtevät etsimään päihdyttävää juomaa, niitä, jotka viinistä hehkuvina valvovat yömyöhään!

¹¹Ju delh dinga jingkhang pipi-a thou-a, uainin a kham gawp sak mateng jan sawt pipi tana om sakte a tung uh a gik hi.

¹²Heidän ilonaan ovat harput ja lyyrat, rummut ja huilut, viini virtaa heidän pidoissaan. Herran tekoja he eivät huomaa, eivät näe hänen kättensä töitä.

¹²Tumging leh kaihgingte, khuangta leh tamngaite, uain toh a ankuangluina uahte a om seka, himahleh TOUPA nasep a ngaisang sek kei ua, a khut thihihte leng, a nagaihtuah ngei sam kei uhi.

¹³Sen tähden minun kansani viedään pois maastaan, ennen kuin kukaan arvaakaan. Sen ylhäiset kuolevat nälkään ja köyhä kansa nääntyy janoon.

¹³Huaijiakin ka mite jaw, thiehna a neih louh jiak un, sala piin a omta ua: a mi zahtakhuaite uh a gil uh a kiala, a mipite uh dangtakin a dang uh a keu khinta hi.

¹⁴Ja niin tuoni on levittänyt kitansa ja avannut kurkkunsa ammolleen. Sinne uppoavat niin ylhäiset kuin alhaiset, remuava joukko ja juhlien humu.

¹⁴Huaijiakin Sheolin a gilkialna a na liansaka, a kam tuh leh vuallouh khopin a kataa: huchiin a thupinate uh, a mipite uh, a thupi mahmahnate un, a lak ua kipak taka omte toh a lut suk ngoingoi uhi.

¹⁵Ihminen joutuu nöyrtymään, miehen on pakko kumartua, ja ylpeät silmät painuvat maahan.

¹⁵Mi nuete kunsakin a om ua, mi liante niamsakin a omta uhi;

¹⁶Mutta Herra Sebaot on ylhäinen, hän jakaa oikeutta, pyhän Jumalan pyhyys näkyy hänen oikeista tuomioistaan.

¹⁶Sepaihte TOUPA bel vaihawmnaa tawisangin a om zoota, Pathian, Mi Siangthou tuh, diktatnaa hihsiangthouin a omta hi.

¹⁷Silloin karitsat kulkevat raunioilla kuin laitumillaan ja teuraslampaat kiertelevät ruokaansa hakien.

¹⁷Huan, belam noute a tatna mun ua a ta bang un a ta diamdiam ding ua, mi thau pipite mun sesaa thilte vakvaiten a ne ding uh.

¹⁸Voi niitä, jotka turhuuksien orjina raahaavat syntiä mukanaan, jotka kiskovat syyllisyyttä perässään kuin juhdat vankkureita.

¹⁸Juautheihna khautea thulimlouhna kaia, kangtalai khaujena kaih banga khelhna kai sekte tung a gik hi!

¹⁹He sanovat: "Pian nyt! Pankoon Herra heti toimeksi mitä aikoo, niin saamme sen nähdä! Käyköön nyt tässä toteen Israelin Pyhän suunnitelma, niin saamme sen kokea!"

¹⁹I muhna dingin hih meng henla, a thilhih ding hih kin leh; i theihna dingin Israelte Mi Siangthou lemtheih tuh hongaiin nongtung hen, chi gigete ngei.

²⁰Voi niitä, jotka sanovat pahaa hyväksi ja hyvää pahaksi! Pimeyden he kääntävät valoksi ja valon pimeydeksi, karvaan makeaksi ja makean karvaaksi.

²⁰Thil hoihlou thil hoih chi-a, thil hoih lah thil hoihlou chi jela, vak miala ngaia, mial vaka ngai seka, thil khum thil khaa ngaia, thil kha

²¹Voi niitä, jotka ihailevat omaa älyään ja omasta mielestään ovat perin viisaita!

²¹Amau pila kingalhtuahte leh amau mit muha teite a tung uh a gik hi!

²²Voi niitä, jotka ovat sankareita viiniruukun ääressä, niitä, jotka ovat väkeviä juomien sekoittajina!

²²Uain dawn lama mi hat tak, ju hel lama thagui nei mite a tung uh a gik!

²³Lahjuksesta he julistavat syyllisen syyttömäksi. Siltä, joka on oikeassa, he ottavat oikeuden.

²³Golh nek jiaka mi gilou siamtangsak seka, mi diktat diktatna laksak sekte ngei.

²⁴Sen tähden: niin kuin tulen kieli syö sängen, niin kuin kuiva ruoho häipyy liekkiin, niin lahoavat heidän juurensa ja heidän kukkansa hajoavat tomuna ilmaan. He ovat hylänneet Herran Sebaotin käskyt ja halveksineet Israelin Pyhän sanaa.

²⁴Hauijiakin meikuangin buhpawl a liak bei dundun sek bangin leh loupa keu meikuanga a puk zungzung sek bangin a zung uh a muatna bangin a om dinga, a pak uh leivui bangin a tungkah lunglung ding: Sepaihte TOUPA dan a deih kei ua, Israelte Mi Siangthou thu a ngaihneu jiak un.

²⁵Niin Herra antaa vihansa leimahtaa kansansa yllä, hän kohottaa kätensä ja lyö. Vuoret järähtelevät, ja kaduilla viruu ruumiita kuin jätteitä tunkiolla. Vieläkään ei väistynyt Herran viha, hänen kätensä on yhä koholla, valmiina lyömään.

²⁵Huijiakin TOUPA a mite tungah a heh mahmaha, a tunguah a khut a lika, a vuaa, huchiin tangte khawng a ling vonvon ua, a luangte uh kongzing lakah ninbulom bangin a om venvon a. Huchi tela a hihin leng a hehna lah a dai kei a, a khut a lik lailai hi.

²⁶Herra kohottaa merkkiviirin kaukaiselle kansalle, maan ääriin hän viheltää sen sotureille kutsun, ja nopeasti he rientävät sieltä.

²⁶Nam chih gamla taka mite adingin chiamtehna a tak khe dinga, kawl-monga kipan sam dingin a singsit ding: huchiin, ngaiin, amaute tuh kintakin a hongpai pah ding uh:

²⁷Siinä joukossa ei kukaan väsy eikä horju, kukaan heistä ei nuku eikä torku. Heidän vyönsä ei uumilta irtoa, eikä kenenkään kengästä katkea hihna.

²⁷Amau lakah kuamah a gim kei ding ua, a kisui sam kei ding uh; kuamah a lusu kei ding ua, a ihmu sam kei ding uh; a kawnggak ulah phel kolin a om kei dinga, a khedap gakna leng a tan sam kei ding:

²⁸Heidän nuolensa ovat teroitetut ja kaikki jousensa jännitetyt, hevosten kaviot iskevät tulta kuin pii ja vaunujen pyörät jyrisevät kuin myrsky.

²⁸A thalte uh a zum mahmaha, a thalpeu tengteng uh laisain a om keukou a; a sakol chinte uh meisahsuang a banga, a kangtalai khete uh leng pingpei a bang hi.

²⁹He ärjyvät kuin jalopeurat, heidän äänensä on kuin nuoren leijonan, joka karjahtaen sieppaa saaliin ja raahaa sen mukanaan kenenkään uskaltamatta asettua tielle.

²⁹A husa ging honhon uh humpinelkai humham bang mai ahi. Humpinelkai lunlai humham bang maiin a ging honhon hi: ahi, a ging honhona, a samat ding uh a man ua, bittakin a pai mang pih ua, kuamahin a honkhe theikei hi.Huai niin tuipi ging hawhaw bangin a tunguah a ging hawhaw ding ua: Huchiin min gam a honet uleh, ngaiin, mial leh mangbatna ngen ahi a, vak lah huaia mitea hihmialin a om hi.

³⁰Sinä päivänä se kaukainen kansa ärjyen uhkaa tätä maata, kohisten kuin meri. Mihin katseesi luotkin, vain pimeyttä ja ahdistusta. Valo on kadonnut synkkiin pilviin.

³⁰Huai niin tuipi ging hawhaw bangin a tunguah a ging hawhaw ding ua: Huchiin min gam a honet uleh, ngaiin, mial leh mangbatna ngen ahi a, vak lah huaia mitea hihmialin a om hi.