¹Minkä tähden vain Kaikkivaltias tietää tilinteon hetket, miksi ne ovat salaisuus niille, jotka tuntevat hänet?

¹Bangdia Thilbangkimhiihtheiin vaihawmna hunte bawl lou ahia? huan amah theiten bangdia a nite mu lou uh ahia?

²Jumalattomat siirtävät rajakiviä, ryöstävät karjaa, laiduntavat sitä kuin omaansa.

²Gamgi suan a om ua; ganhon hiamgamtakin a la mang ua, a vak uh.

³He vievät mukanaan orvon ainoan aasin ja ottavat pantiksi lesken härän.

³Pabeite sabengtung a hawl mang ua: thuchiamna dingin meithai bawngtal a la uh.

⁴He sysäävät tieltään köyhät ja heikot. Kaikki vähäväkiset pakoilevat heitä.

⁴Lampi akipan tasamte a hei khia ua: leia gentheite a kisel khawm uhi.

⁵Kuin autiomaan villiaasit maan köyhät kulkevat arolla. He etsivät syötävää, ruokaa lapsilleen.

⁵Ngaiin gam keua sabengtungte bangin a thilhihna lam uah, an thanuamtaka zongin a pai khia ua; a tate uh a dingin gamdaiin amau an a suaksak hi.

⁶He kokoavat tähteitä pelloilta, keräävät jumalattoman viinitarhasta jäljelle jääneitä rypäleitä.

⁶Gam lamah a gan an uh a at ua; huan migiloute grep gah a la uh.

⁷He yöpyvät alasti, ilman vaatetta, ei heillä ole peitettä kylmää vastaan.

⁷Jan khuain puan beiin vuaktangin a lum ua, huan khovot ah khuhna neilouin.

⁸He kastuvat, kun vuorilta tulee sade, suojattomina he painautuvat kalliota vasten.

⁸Mualte vuahphinin a kawt ua, belhding deihmanin suangpi a kawi uhi.

⁹Orpo riistetään äitinsä rinnoilta, köyhältä otetaan lapsi velan pantiksi.

⁹Nawi akipan pabei kai khia a om ua, huan gentheite thuchiam la:

¹⁰He kulkevat alasti, ilman vaatetta, nälkäisinä he kantavat isäntien tähkäkuormia,

¹⁰Huchiin tasamte puanbeiin vuaktangin a vialvak ua, buhphalte gilkialin a pua uhi.

¹¹toisten tarhoissa he puristavat oliiveista öljyä, janon piinaamina he polkevat viinikuurnan rypäleitä.

¹¹Oliv sing lakah sathau a bawl ua; a uain sukna uh a chil ua, himahleh a dangtak uhi.

¹²Kaupungissa miehet valittavat, haavoittuneet huutavat apua, mutta Jumala ei rukousta kuule.

¹²Khopi akipanin mite a mau ua, huan liamte kha a kikou khiaa; himahleh Pathianin a limsak kei hi.

¹³Pimeyden miehet kapinoivat valoa vastaan. He eivät tunne valon teitä, valon polkuja he eivät kulje.

¹³Hiaite khovak tunga helte laka ahi ua; huai lampite a theikei ua, huaia lampite ah a om gige sam kei uhi.

¹⁴Murhamies nousee ennen aamun valkenemista ja surmaa köyhän poloisen. Yön pimeydessä hän liikkuu kuin varas.

¹⁴Tualthatmi jan mialin a thoua, gentheite leh tasamte a thata; ahi, janin gutami ahi.

¹⁵Avionrikkoja odottaa illan hämärää, ajattelee: "Ei kukaan minua näe", mutta peittää vielä viitalla kasvonsa.

¹⁵Angkawm mi mitin leng khomui a ngaka, kuamahin honmu kei ding, chiin: huan a mai a bawl lamdang hi.

¹⁶Murtovaras tunkeutuu taloon yön pimeinä hetkinä, päivän hän pysyttelee tarkoin näkymättömissä. Valoa hän ei voi sietää.

¹⁶Khomialin inte a vut pailet ua: sun chiangin a kikhum bilh ua; khovak a theikei uh.

¹⁷Heille kaikille yön tulo on kuin aamun koitto. Pimeyden kauhut eivät heitä pelota.

¹⁷Amaute tengteng adingin lah jingsang sihna limliap bang ahi ngala; janmial lauhuaite lah lawmin a nei ngal ua.

¹⁸Jumalaton on kuin lastu, jonka virta vie. Hänen peltoaan kohtaa kirous, enää ei kukaan mene hänen viinitarhaansa.

¹⁸Tuite tungah kintaka taihmangin om ua; a tantuan uh leiah hamsiatin a om: agrephuante sukmiin a naih kei.

¹⁹Helteessä halkeillut maa nielee kevään vedet, tuonela sen, joka on tehnyt syntiä.

¹⁹Khokhal leh nisain vuk tuite a tawpkanga: huaibangmahin thilhihkhialte Seolin a hih hi.

²⁰Hänen oma äitinsä unohtaa hänet. Madot syövät hänet olemattomiin. Kukaan ei enää häntä muista. Kuin puu, niin vääryys murtuu.

²⁰Sulin amah a mangngilh dia; thanin limsa takin amah kivaknain a nei ding uh; theihgigein a omta kei dia, huan diktatlouhna sing banga hihtanin a om ding.

²¹Hän kohteli pahoin lapsetonta, turvatonta naista, leskeä hän ei auttanut!

²¹Ta neilou numei ching a negaia; meithai adingin hoih a hih kei hi.

²²Voimassaan Jumala tempaa pois mahtavatkin miehet. Kun hän nousee, ei kukaan ole turvassa.

²²Ahia lah Pathianin a thilhihtheihnain in hatte hin a sausaka, hinna a lamet phaklouh lai unleng a dingtou uh.

²³Hän suojelee heitä, antaa heidän uskoa, että he ovat turvassa, mutta hänen katseensa seuraa heidän askeliaan.

²³Bitna Pathianin amau a piaa, huchiin huaiah a khawl uh; huan a mitte a lampite uah a om hi.

²⁴Hetkeksi he nousevat korkealle, sitten heitä ei enää ole. He kyyristyvät, mutta pois heidät temmataan niin kuin kaikki temmataan. Kuin tähkäpäät heidät leikataan pois.

²⁴Hihletin a om ua; himahleh sawtlou kalin, a bei uhi; ahi, sukniamin a om ua, mi dang tengteng bangin lampi akipan lak khiakin a om ua, buhvui banga at khiakin a om uhi.Huchibang na hi kei ta leh kua ahia juautheia hon chian dinga, ka thugen ah leng bangmah omlou-a lak ding?

²⁵Totisesti, näin on asia. Kuka osoittaa minut valehtelijaksi ja sanani vääriksi?

²⁵Huchibang na hi kei ta leh kua ahia juautheia hon chian dinga, ka thugen ah leng bangmah omlou-a lak ding?