1Olen tehnyt silmieni kanssa sopimuksen: koskaan en katsele naisten puoleen.
1Ka mit toh thukhun ka nabawlkhinta; bangchin nungak ka en theita dia oi?
2Minkä osan on Jumala taivaassaan minulle määrännyt? Mitä on Kaikkivaltias korkeuksissaan minua varten säätänyt?
2Ahihleh tunglam Pathian akipanin ka tantuan bang a hita dia, tungsang Thilbangkimhihthei akipanin ka goutan?
3Eikö onnettomuus ole sen osa, joka tekee väärin, eikö tuho kohtaa sitä, joka tekee pahaa?
3Mi dikloute tungah tuahsiatna a tung kei mo, gitlouh nasemte tungah siatna?
4Näkeehän Jumala kaikki tieni ja laskee jokaisen askeleni.
4Aman ka lampite a mukhin keiin, ka kalsuante a sim vek kei ahia?
5Olenko kulkenut vääryyden teitä, ovatko jalkani kiiruhtaneet vilpin poluille?
5Thujuau toh na oma, hua ka khe khem dinga nakinoh ahih leh;
6Punnitkoon Jumala minut lahjomattomalla vaa'alla, niin hän näkee, että olen viaton.
6(Bukna diktak ah honbuk dih ua, Pathianin ka thutakna thei hen! )
7Jos minun jalkani on poikennut tieltä, jos minun sydämeni on taipunut silmieni viettelyyn, jos käteni ovat vääryyden tahraamat,
7Ka kalsuan lampi akipan anapial hiam, ka lungtang-in ka mitte anajui hiam, huan ka khutte ah nin himhim anabelh hiam:
8syököön vieras sen, minkä minä olen kylvänyt, ja revittäköön maasta minun peltoni oras!
8Huchi anahihleh, chi tuh ning, midangin ne hen; ahi, ka loua piang bulkalh khiak hi hen.
9Jos sydämeni on syttynyt toisen miehen vaimoon, jos olen vaaniskellut hänen ovellaan,
9Ka lungtang numei lama khema anaoma, huan ka innveng kongkhaka ka nangaktak leh:
10jauhakoon oma vaimoni vieraan miehen jyviä ja käyköön kuka tahansa hänen vuoteeseensa.
10Huchi anahihtak leh ka jiin midan adingin an su henla, huan midangte amah tungah kun uhen.
11Se tekoni vaatisi rangaistusta, se olisi loukkaus lakia ja kunniaa vastaan.
11Huchibang gitlouhna hoih hetlou lah ahi ngala; ahi, vaihawmmite gawt ding thulimlouhna ngei,
12Se olisi tuli, joka syö ja tuhoaa, se repisi juurineen maasta koko minun satoni.
12Siatna dinga kangbei leh, ka punna tengteng zungkalh ding mei hi ding lah ahi ngala.
13Olenko loukannut palvelijani oikeuksia, kun hänellä on ollut riita-asia minua vastaan?
13Ka tunga phunna a neihlai ua, ka sikhapa hiam ka sikhanu hiam makhua namusita, nakhualsak lou ka hih leh;
14Jos niin olen tehnyt, miten voisin puolustautua, kun Jumala nousee tuomitsemaan, mitä vastaisin, kun hän panee minut tilille?
14Pathian a thohkhiak chiangin bang ka hihta dia? Thu a kan hun chiangin bangin ka dawngta dia?
15Luoja, joka äitini kohdussa antoi minulle muodon, muovasi myös minun palvelijani. Me olemme saman käden tekoa.
15Kei sula honbawlpan amah a bawl kei mo? Huan khatin a honbawl tuak ahi kei mo?
16Olenko kieltänyt avuttomalta avun, sammuttanut lesken silmistä toivon?
16Migentheite a lunggulh uh ka napiak louha, ahihkeileh a vuaksuak dinga meithai mitte ka naomsak leh;
17Olenko syönyt leipäni yksin ja jättänyt orvon vaille osaansa?
17Ahihkeileh kei kiain ka an ka naneka, huaia pabeiin ananek kei leh;
18Ei, nuoresta pitäen olen ruokkinut orpoja kuin isä, koko elinaikani olen pitänyt leskistä huolta.
18(Ii, ka tuailai akipanin pa bang ka hi, ka kiangah ana khanglianta; huan ka nu sul akipan amah pipa ka nahita hi: )
19Olenko piittaamatta katsellut köyhää, jolla ei ole ollut vaatetta ylleen, tai kurjaa, jolla ei ole ollut millä itsensä peittää?
19Kuapeuh taksap jiaka mangthang hiam, ahihkeileh tasam khuhna neilou hiam ka namuh leh;
20Eivätkö hänen jäsenensä saa kiittää minua, eivätkö minun lampaitteni villat anna hänelle lämpöä?
20A kawngten kei a honna vualjawl louha, ka belam mula lumsaka ana om kei leh;
21Olenko uhkaillut orpoa tietäen, että tuomioistuin on minun puolellani?
21Kongpia panpihna ka muh jiaka pabeite siatna dinga ka khut ka nalik leh;
22Jos niin olen tehnyt, vääntykööt olkapääni hartioista irti ja katketkoon käsivarteni!
22Huchi anahihleh, ka liang ka liangjang akipan kia henla, a guh akipan ka ban kitan hen.
23Minä pelkään Jumalan rangaistusta. Kuinka voisin kestää, kun hän nousee tuomitsemaan?
23Pathian akipan tuahsia lah keia dingin launa ahi ngala, A thupina lah ka tuak ngam ngal keia.
24Olenko pannut turvani kultaan, olenko sanonut sille: "Sinuun minä luotan"?
24Dangkaeng lametpena ka nabawla, dangkaeng hoih kiangah, ka muanna na hi, ka nachihtaka;
25Olenko ylvästellyt suuresta omaisuudestani ja kaikesta, mitä käteni on saanut aikaan?
25Ka hauhna thupi jiaka hiam, ka khutin tam a nalam jiaka ka nakipaha;
26Olenko katsellut aurinkoa, kun se loistaa, tai kuuta, kun se mahtavana kulkee tietään,
26A vak laia ni hiam, thupitaka pai pai kha hiam kana eta,
27niin että sydämeni on langennut salaa niitä palvomaan ja käteni on lähettänyt niille suudelmia?
27Huchia ka lungtang aguka khema a oma, ka kamin ka khut anatawptak aleh:
28Jos niin olen tehnyt, olen ansainnut tuomion. Olenhan silloin kieltänyt Jumalan, joka on taivaassa.
28Hiai leng thulimlouhna vaihawmmite gawt ding ahi: tunga Pathian kianga najuauta hi ding ka hih jiakin.
29Minä en ole iloinnut vihamieheni onnettomuudesta, en ole riemastunut hänen vastoinkäymisestään.
29Kei honmudah siatnaa ka nakipaha, ahihkeileh hoihlou a tunga a tun chianga ka nakipah uat aleh;
30En ole antanut kieleni tehdä syntiä, vihamiehellenikään en ole toivottanut kuolemaa.
30(Ka melma hamsiat ding leh a henna thum dingin ka kam ka nakhialsak kei);
31Minun oma väkeni sanoi kiittäen: "Ei kukaan ole jäänyt nälkäiseksi hänen patojensa äärellä!"
31Ka puaninaten, A ana kihihvah lou kua a oma, hon nachih kei ua leh;
32Vieras ei joutunut yöpymään taivasalla, minä avasin oveni matkalaiselle.
32(Kongzing ah mikhual ana giak ngei kei; khualzin adingin ka kongte ka nahongta)
33En ole peittänyt syntejäni, niin kuin monet tekevät, en ole kätkenyt niitä viittani salataskuun.
33Adam banga ka angsunga ka thulimlouhna na sela, ka tatlekna na khuh ka hiha,
34Siksi en pelkää ihmisiä, en kauhistu kansanjoukon pilkkaa, en piileksi mykkänä taloni suojassa.
34Ajiak, mi tampi launa thupitak ka neihjiak ahiha, sungte hon muhdaina launa jiak a huchia dai didea, popawt lou ka nahih leh-
35Kunpa joku kuuntelisi minua! Omalla nimelläni minä vahvistan puheeni. Vastaa nyt minulle, kaikkivaltias Jumala! Missä on syytekirja? Näytä se!
35Aw, kei honja mi nei leng maw: (Ngaiin, hiaiah ka min gelh a om hi. Thil bangkim hihtheiin hondawng hen; ) huan ka galin a gelh khiat matna nei leng maw:
36Minä levitän sen viitaksi harteilleni, kierrän sen seppeleeksi päähäni!
36Chihtaktakin ka liang jangah ka po dinga; lallukhu bangin kei ah ka kan den ding hi.
37Voin kertoa sinulle jokaisen askeleni ja lähestyä sinua kuin ruhtinas.
37A kiangah ka kal suan zah ka phuang dinga; lal bangin ka kiang naiah ka hoh ding hi.
38Jos oma peltoni minua syyttää, jos kaikki sen vaot yhdessä itkevät,
38Ka kam kei dema a kikoua, huaia lei lehsate a kah khawm uleh;
39jos olen syönyt sen voiman antamatta mitään tilalle ja suututtanut sen,
39Sum loua huai gahte ka nanektaka, ahihkeileh huaia a neite a hinna uh ka natansak aleh:Buh hilouin loulingneite, barli-buh hilouin loubualte pou jaw hen.
40kasvakoon se ohdaketta, ei enää vehnää, tuottakoon se ohran sijasta rikkaruohoa! Tähän päättyivät Jobin puheet.
40Buh hilouin loulingneite, barli-buh hilouin loubualte pou jaw hen.